Ero sivun ”Vaihtoehtoiskustannus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hyytinen ja Maliranta selitys |
Linkki Friedrich von Wieseriin |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Vapailla hyödykkeillä (esimerkiksi ilma tai pohjoisnavalla lumi) ei ole vaihtoehtoiskustannusta. |
Vapailla hyödykkeillä (esimerkiksi ilma tai pohjoisnavalla lumi) ei ole vaihtoehtoiskustannusta. |
||
Vaihtoehtoiskustannuksen käsitteen keksi [[Itävaltalainen taloustiede|Itävaltalaiseen koulukuntaan]] kuulunut Friedrich von Wieser. |
Vaihtoehtoiskustannuksen käsitteen keksi [[Itävaltalainen taloustiede|Itävaltalaiseen koulukuntaan]] kuulunut [[Friedrich von Wieser]]. |
||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
Versio 2. tammikuuta 2016 kello 23.40
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vaihtoehtoiskustannus on paras vaihtoehto asioista, jotka jäävät saamatta valinnan seurauksena. Vaihtoehtoiskustannus on tärkeä käsite taloustieteessä ja kustannuksen yleisimpiä hintamittareita.
Kun ihminen pyrkii tyydyttämään tarpeitaan niukkuuden vallitessa, hänen täytyy tehdä valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Tehdyillä valinnoilla on siten vaihtoehtoiskustannus. Tietyn valinnan vaihtoehtoiskustannus kertoo, mistä valinnan tehnyt päätöksentekijä joutuu luopumaan, kun hän päättää käyttää rajallisia voimavarojaan valitsemansa vaihtoehdon toteuttamiseksi.[1]
Esimerkiksi: Illalla voisit lukea kansantaloustieteen kokeeseen, käydä lenkillä, mennä juhliin tai kirjoittaa wikipediaan. Kansantaloustiede on sinulle tärkeintä, joten luet kokeeseen. Kokeeseen luku on siis valittu eli paras vaihtoehto. Toiseksi paras vaihtoehto on wikipediaan kirjoittaminen, joka jäi valinnan vuoksi (sillä kertaa) tekemättä. Wikipediaan kirjoittaminen oli siis paras tekemättä jäänyt vaihtoehto, eli vaihtoehtoiskustannus. Muut vaihtoehdot (kolmanneksi paras juhlat, neljänneksi paras lenkillä käynti...) eivät ole vaihtoehtoiskustannuksia.
Vaihtoehtoiskustannuksen unohtaminen on tavallinen virhe päätöksenteossa. Esimerkki: "Yrityksemme saisi tontin uutta tilaa varten ilmaiseksi, sillä omistamme tyhjillään seisovan tontin kaupungin keskustassa." Tontti ei ole ilmainen, koska vaihtoehtona on tontin vuokraaminen ja vaihtoehtoiskustannuksena saamatta jäänyt vuokratulo.
Vapailla hyödykkeillä (esimerkiksi ilma tai pohjoisnavalla lumi) ei ole vaihtoehtoiskustannusta.
Vaihtoehtoiskustannuksen käsitteen keksi Itävaltalaiseen koulukuntaan kuulunut Friedrich von Wieser.
Viitteet
- ↑ Hyytinen & Maliranta 2015, s.4-5.
Kirjallisuutta
- Hyytinen, Ari & Maliranta, Mika: Yritysjohdon taloustiede. Yritykset taloudessa ja taloustieteessä. 1. painos. Helsinki: Spillover Economics Oy, 2015. ISBN 978-952-93-6049-9.