Ero sivun ”Jussi Parviainen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muutosta koossa ,  4 vuotta sitten
piste oli virhe, piti olla pilkku
(→‎Ura (omia tuotantoja): i-kirjain puuttui)
(piste oli virhe, piti olla pilkku)
'''Jussi Tapani Parviainen''' (s. [[15. elokuuta]] [[1955]] [[Kuhmo]]) on suomalainen [[näytelmäkirjailija]], [[käsikirjoittaja]], [[dramaturgi]], [[ohjaaja]] ja tuottaja.<ref name="Elävä arkisto">{{Verkkoviite |Nimeke=Jussi Parviaisen metodi |Ajankohta=26.09.2011 |Tekijä=Matilainen Ville |Sivusto=Elävä arkisto |Julkaisija=[[Yleisradio|Yle]] |Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/jussi_parviaisen_metodi_72190.html}}</ref> Nuoruutensa ennen teatterikoulua Jussi Parviainen vietti urheilun parissa SM-tasolla, pienen kotipaikkakuntansa kirjastossa ja eri uskonnollisten yhteisöjen piirissä. Nuoren miehen uskonnollisten kokemusten pohjalta Parviainen kirjoitti 17 vuotiaana näytelmän "Enkä minä enää tunne teitä", joka perustui Matteuksen evankeliumiin, ja voitti tällä Kouvolassa ja Kuusankoskella pidetyn nuorten taidetapahtuman teatteripalkinnon.
 
Opinnot 1977-81 Teatterikoulu, Helsinki, suorittaen dramaturgian pääopintojen ohessa myös näyttelijä- ja ohjaajatyön opintoja sekä opintoja Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksella, jonka aikana hän toimi myös samanaikaisesti dramaturgian opettajana. Humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto 1981. Teatteritaiteiden maisteri 2003, Dramaturgian laitos, TEAK, Helsinki. Lisäksi Parviainen on suorittanut opintoja eri tiedekunnissa mm. kasvatustieteestä, psykologiasta, sosiologiasta ja teologiasta. Vuodesta 2004 alkaen Parviainen valmistanut väitöskirjaansa Lapin yliopistoon apprioriteetin kommunikoimisesta näyttämöllä ja kirkkoa synteettisen apprioriteetin konstituuttina., ja toiminut dramaturgian tutkijana, sekä vuodesta 2008 alkaen valmistanut magnum-kokoomateosta "Jeesuksen menestystarina" multimediataideteokseksi ja teatteripedagokiikkansa näyttämötoteutukseksi, mikä on myös uuden väitöskirjansa aihe.
 
Teatterikorkeakoulun "suuren murroksen" aikana Parviainen toimi Dramaturgian lehtorina 1983-86 "Turkan-Parviaisen kautena", jolloin hänen assistenttinaan toimi tunnettu suomalainen sanoittaja ja kirjailija [[Jukka Virtanen]] sekä hänen oppilainaan olivat mm. [[Timo Harakka]], [[Esa Kirkkopelto]], [[Riikka Ala-Harja]], [[Laura Ruohonen]] [[Antti Hietala]] , [[Atro Kahiluoto]] , [[Jari Halonen]], [[Erik Söderblom]], [[Juha Hemánus]], ja lopussa teatterikoulun johtajana soveltaen omaa pedagogiikkaa, jossa leimallista oli psykofyysinen painotus ja esitysten valmistamiseen suuntautunut kokonaisvaltainen teatteripedagogia. Tämä sisälsi dramaturgian ja kirjoittamisen opettamisen sekä esitysten valmistamisen myös näyttelijäopiskelijoille. Parviaisen opintoryhmään kuului yli puolet näyttelijä-, dramaturgia- ja ohjaajatyön oppilaista. Psykofyysinen painotus tuli suomalaiseen teatteriin Jumalan rakastaja -näytelmän sisällöstä ja näyttämöllepanosta. Parviainen korosti näyttämökielessä olevan toiminnan kuvausta, kuten verbien painottamista, ja tunnemuistin kehittämistä näyttelijän työkaluna. Oleellista oli näyttelijän kyky nähdä esittämänsä asia näkynä, jota tämä kuvasi mahdollisimman autenttisesti. Parviaisen metodin pääsisältönä oli näyttelijäapparaatin kehittäminen malliksi pitkälle harjoitetusta ihmisestä, joka kykenisi kommunikoimaan itse kirjoittamansa arvokkaamman ja merkityksellisemmän todellisuuden sekä luomaan näin uutta todellisuutta ja synnyttämään olemassaoloa, joka olisi arvokkaampaa kuin siihen asti eletty elämä.  
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko