Ero sivun ”Kunnallisvaalit 1953” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RotlinkBot (keskustelu | muokkaukset)
p päivitetty kuollut linkki
Rivi 18: Rivi 18:
|align=center|<ref name="kunnallisvaalit1804"/>
|align=center|<ref name="kunnallisvaalit1804"/>
|}
|}

Miesäänestäjien äänestysaktiivisuus oli 75,3%, ja naisäänestäjien 68,0%. Naisäänestäjien äänestysaktiivisuus ylitti kunnallisvaaleissa miesäänestäjien äänestysaktiivisuuden ensimmäistä kertaa [[kunnallisvaalit 1984|1984 kunnallisvaaleissa]]. Miesäänestäjien äänestysprosentti oli saavuttanut 50% [[kunnallisvaalit 1933|kunnallisvaaleissa 1933]]. Naisäänestäjien äänestysprosentti ylitti 50% ensimmäistä kertaa [[kunnallisvaalit 1945|1945 kunnallisvaaleissa]]. <ref>http://www.vaalitutkimus.fi/fi/aanestysaktiivisuus/fig03.xls</ref>

Vähintään 2/3 äänestäjistä 66,7 ylittävällä yleisellä äänestysprosentilla toteutui ensimmäistä kertaa kunnallisvaaleissa 1953 samoin kuin miesten 3/4 äänestäjistä 75,0 ylittävällä äänestysprosentilla.

Kunnallisvaalien yleinen äänestysprosentti ylitti 50% ensimmäistä kertaa vuoden [[kunnallisvaalit 1945|1945 kunnallisvaaleissa]]. Edelliset kunnallisvaalit oli sotien vuoksi järjestetty yhdeksän vuotta aikaisemmin 1936. 1930, 1933 ja 1936 eivät kommunistisiksi epäillyt ehdokkaat olleet vaalikelpoisia.



{| class="wikitable"
{| class="wikitable"

Versio 19. joulukuuta 2015 kello 06.35

Vuoden 1953 kunnallisvaalit järjestettiin Suomessa 4.–5. lokakuuta.

Vaaleissa asetettiin yhteensä 39 538 ehdokasta, joista naisia oli 3 959 (10 %). Valituista naisia oli 912 (7,4 %). Miehistä äänesti 75,3 ja naisista 68,0 prosenttia.[1][2]

Kokoomus kampanjoi muun muassa tunnuksilla ”Vapauden puolesta puolueiden holhousta vastaan” ja ”Vapauden puolesta myös kunnalliselämässä”.[3]

Tulokset

äänioikeutetut 2 484 676 +65 806 [4]
äänestysaktiivisuus 71,4% +8,4 [4]

Miesäänestäjien äänestysaktiivisuus oli 75,3%, ja naisäänestäjien 68,0%. Naisäänestäjien äänestysaktiivisuus ylitti kunnallisvaaleissa miesäänestäjien äänestysaktiivisuuden ensimmäistä kertaa 1984 kunnallisvaaleissa. Miesäänestäjien äänestysprosentti oli saavuttanut 50% kunnallisvaaleissa 1933. Naisäänestäjien äänestysprosentti ylitti 50% ensimmäistä kertaa 1945 kunnallisvaaleissa. [5]

Vähintään 2/3 äänestäjistä 66,7 ylittävällä yleisellä äänestysprosentilla toteutui ensimmäistä kertaa kunnallisvaaleissa 1953 samoin kuin miesten 3/4 äänestäjistä 75,0 ylittävällä äänestysprosentilla.

Kunnallisvaalien yleinen äänestysprosentti ylitti 50% ensimmäistä kertaa vuoden 1945 kunnallisvaaleissa. Edelliset kunnallisvaalit oli sotien vuoksi järjestetty yhdeksän vuotta aikaisemmin 1936. 1930, 1933 ja 1936 eivät kommunistisiksi epäillyt ehdokkaat olleet vaalikelpoisia.


puolue valtuutetut äänet
lukumäärä osuus
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 449 251 +71 957 25,53% +0,5
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto 2 551[6] 406 550 +59 448 23,10% +0,1
Maalaisliitto 282 331 +160 527 16,04% +8,0
Kansallinen Kokoomus 133 626 +45 467 7,59% +1,7
Ruotsalainen kansanpuolue 120 544 +11 344 6,85% −0,4
Suomen Kansanpuolue 60 194 +42 777 3,42% +2,3
Muut (valitsijayhdistykset) 307 435 −137 804 17,47% −12,1
Yhteensä 12 321[1] 1 759 931 +253 716 100%
Lähde: Tilastokeskus 1992[7] ellei toisin mainittu

Viitteet

  1. a b Ehdokkaat ja valitut kunnallisvaaleissa 1950–2000 (Tilastokeskus 2004)
  2. Naiset kunnallisvaaleissa Tilastokeskus
  3. Kunnallisvaalit 1953-1972 Porvarillisen työn arkisto 2010
  4. a b Kunnallisvaalit 1918–2004 (Oikeusministeriö)
  5. http://www.vaalitutkimus.fi/fi/aanestysaktiivisuus/fig03.xls
  6. Kalevi Haikara: Isänmaan vasen laita (Otava 1975), s. 141.
  7. Puolueiden äänimäärä ja kannatus 1950-1992. teoksessa Kunnallisvaalit 1992. Suomen virallinen tilasto (Tilastokeskus 1992), s. 4.