Ero sivun ”Jane Austen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
tl: +parametrit, fix. kansalaisuus > kansallisuus. fix viitteet. fix osion sijoitus. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| kuva = Jane Austen (chopped).jpg |
| kuva = Jane Austen (chopped).jpg |
||
| kuvankoko = 250px |
| kuvankoko = 250px |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = sammakko |
||
| salanimi = |
| salanimi = nuori nero |
||
| syntymäaika = [[16. joulukuuta]] [[1775]] |
| syntymäaika = [[16. joulukuuta]] [[1775]] |
||
| syntymäpaikka = [[Steventon]], [[Hampshire]] |
| syntymäpaikka = [[Steventon]], [[Hampshire]] |
||
Versio 7. joulukuuta 2015 kello 13.34
| Jane Austen | |
|---|---|
.jpg) sammakko |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. joulukuuta 1775 Steventon, Hampshire |
| Kuollut | 8. heinäkuuta 1817 (41 vuotta) Winchester |
| Kansalaisuus | englantilainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Vanhemmat |
George Austen Cassandra Leigh Austen |
| Kirjailija | |
| Salanimi | nuori nero |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Pääteokset | Järki ja tunteet (1811) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jane Austen (16. joulukuuta 1775 Steventon, Hampshire – 18. heinäkuuta 1817 Winchester) oli englantilainen kirjailija.
Austenin romaanit ovat arvostettuja hyväntahtoisen ironiansa, huumorinsa ja englantilaisen maalaisaatelin elämän kuvauksen vuoksi, mutta myös erinomaisina naisten kuvauksina.
Elämä
Austen oli Steventonin maalaisseurakunnan kirkkoherran George Austenin ja Cassandra Leigh Austenin kahdeksanpäisen lapsikatraan toiseksi nuorin lapsi. Hänellä oli kuusi veljeä ja yksi sisko, Cassandra, joka oli hyvin läheinen. Veljien nimet olivat Francis, George, Charles, James, Edward ja Henry. Yhdellä veljellä, Georgella, oli syntymästä saakka aivovaurio ja kuulovamma, ja hänet adoptoitiin varhain. Vanhin veli, James, lähti opiskelemaan Oxfordiin vuonna 1779 ja Edward-veli adoptoitiin Godmershamiin, kaukaista sukua olevaan Knightien perheeseen.
.jpg)
Austen vietti ensimmäiset elinvuotensa Littleworthien tuttavaperheessä läheisellä Cheesedownin maatilalla. Isä George Austen piti kotonaan yksityistä poikakoulua. Vanhemmat veljet järjestivät Janen kanssa pappilan ladossa omia teatteriesityksiä, joita koko kylä tuli katsomaan. Heidän ensimmäinen teatteriesityksensä oli itse käsikirjoitettu Matilda vuodelta 1782. He esittivät myös Richard Brinsley Sheridanin näytelmän Kilpakosijat.
Jane Austen kuvaa romaaneissaan maailmaa, johon oli kasvanut. Ainoat varmasti häntä esittävät kuvat ovat Cassandra-siskon tekemät kaksi värillistä luonnosta.
Lapsena ja nuorena Austen luki Samuel Richardsonin ja Henry Fieldingin tuotantoa, Jean de La Fontainen kirjaa Eläintarinoita, Mary Bruntonin kirjaa Self Control, Samuel Johnsonin Rambleria ja muita isänsä yksityiskirjastosta löytämiään kirjoja.
Austen opiskeli huomattavasti enemmän kuin yleensä sen ajan naiset. Hän alkoi käydä sisäoppilaitosta seitsemänvuotiaana siskonsa Cassandran ja serkkunsa Jane Cooperin kanssa, mutta viihtyi siellä huonosti. Sairastuttuaan hän pääsi takaisin kotiin. Vähän myöhemmin hänet siirrettiin rouva La Tournellen luostarikouluun, Readingiin. Koulu toimi 1100-luvulta peräisin olevissa luostariraunioissa. Yhdessä vaiheessa Austen sai yksityisopetusta sukulaiselta Oxfordissa. Hän lopetti koulunkäynnin vuonna 1786, 11-vuotiaana.
Vaikka Austen kirjoitti monia avioliittoromaaneja, hän itse ei koskaan mennyt naimisiin. Hänellä oli kuitenkin nuoruudessaan romanssi irlantilaisen lakimiehen Thomas Lefroyn kanssa. Suhteen vakavuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta eräs teoria tapahtumista on kuvattu Austenin elämästä kertovassa elokuvassa Jane Austenin jalanjäljillä.
Austenin kuolinsyynä on aiemmin pidetty Addisonin tautia, mutta tutkija Elisabeth White on esittänyt vakavaksi vaihtoehdoksi tuberkuloosia, joka Austenin aikoina levisi usein saastuneen maidon kautta.[1][2] Austenin kuoleman jälkeen hänen sisarensa Cassandra tuhosi suuren osan hänen kirjoittamistaan yksityiskirjeistä. Nykypäivään on säilynyt yli 160 kirjettä, joista monet on osoitettu Cassandralle. Varhaisin kirje on vuodelta 1795.
Tuotanto
Austenin tekstit jaettiin aikoinaan perikunnan kesken, eikä niitä ole tutkittu kattavasti, mutta 2000-luvulla ne on koottu yhteen Oxfordin yliopiston tutkimushankkeessa. Siinä on todettu muun muassa, että alkuperäiset käsikirjoitukset ovat suttuisia ja kieliopiltaan virheellisiä. Aiemmin Austenia on pidetty huolellisena, etenkin kun hänen veljensä luonnehti häntä hänen kuolemansa jälkeen sanoin: ”Tekstit tulivat hänen kynästään viimeisteltyinä.” Nyt oletetaan, että Austenin kustannustoimittajan William Giffordin osuus tekstien stilisoimisessa on aiemmin arvioitua suurempi.[3]
Austenin julkaisematon käsikirjoitus The Watsons on myyty Sothebyn huutokaupassa 1,7 miljoonalla eurolla. Austen kirjoitti teoksen mahdollisesti 1804, mutta sitä ei julkaistu hänen elinaikanaan vaan se jäi lähinnä luonnokseksi. Käsikirjoitus on ainoa Austenin käsikirjoituksista joka on edelleen yksityisessä omistuksessa.[4]
Teokset
- Järki ja tunteet (Sense and Sensibility, 1811)
- Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride and Prejudice, 1813)
- Kasvattitytön tarina (Mansfield Park, 1814)
- Emma, 1815
- Viisasteleva sydän (Persuasion), 1817)
- Neito vanhassa linnassa (Northanger Abbey, 1817)
- Leikkiä ja totta (The Sanditon, 1817)
- Uskollinen ystävänne: Kootut kertomukset (suom. 2007)
- Lady Susan (Lady Susan, 1794, julkaistu 1871)[5]
- Lesleyn linna (Lesley Castle, noin 1792)
- Rakkaus ja ystävyys (Love and Friendship, 1790)
- Kolme sisarta (The Three Sisters, noin 1792)
Vaikutus populaarikulttuuriin
- Pääartikkeli: Jane Austen populaarikulttuurissa
Austenin teokset ja hänen luomansa hahmot ovat vaikuttaneet monella tavalla populaarikulttuuriin. Austenin teoksista on tehty lukemattomia elokuva- ja televisiosovituksia.
Austenin kuva tulee uusiin, vuonna 2017 käyttöön otettaviin kymmenen punnan seteleihin.[6]
Kirjallisuutta
- Chwe, Michael Suk-Young: Jane Austen, Game Theorist. Princeton: Princeton University Press, 2013. ISBN 978-069-11557-6-0. (englanniksi)
- Johnson, Claudia L.: Jane Austen’s Cults and Cultures. Chicago: The University of Chicago Press, 2012. ISBN 978-022-64020-3-1. (englanniksi)
- Mullan, John: What Matters in Jane Austen? Twenty Crucial Puzzles Solved. New York: Bloomsbury Press, 2012. ISBN 978-162-04004-1-8. (englanniksi)
- Pyrhönen, Heta: Jane Austen aikalaisemme. Helsinki: Avain, 2014. ISBN 978-952-30402-1-2.
- Shields, Carol: Jane Austen. (Jane Austen, 2001.) Suomentanut Maria Lyytikäinen. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20711-0-X.
- Tapola, Päivi: Ylpeys ja ennakkoluulo. Teoksessa Päivi Tapola: Äitini puutarhassa: Polkuja naiskirjallisuuteen. Helsinki: Kääntöpiiri/Like, 2002. ISBN 951-89896-1-3.
Lähteet
- ↑ Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolinsyy Yleisradio Oy. Viitattu 1.12.2009.
- ↑ Boycott, Owen: Cause of Jane Austen’s death not universally acknowledged Guardian. 1.12.2009. Viitattu 1.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Jane Austen luultua huolimattomampi kirjailija Yleisradio Oy. Viitattu 25.10.2010.
- ↑ Jane Austenin käsikirjoitus huudettiin miljoonalla punnalla, viitattu 14.7.2011
- ↑ Ilmestyi James Edward Austen-Leigh’n teoksessa Memoir, 1871. Suomeksi myös Tahto ja toiveet, suom. Paula Merensuo, Voimasana, Telum Saxum 2006.
- ↑ Helsingin Sanomat 26.7.201, s. B3
Aiheesta muualla
- Jane Austenin teoksia Gutenberg-projektissa (englanniksi)
- Jane Austenin teoksia HTML-muodossa (englanniksi)
- Jane Austenin muistelmat, toimittajana James Edward Austen-Leigh, vuoden 1871 painos Gutenberg-projektissa (englanniksi)
- Valikoima Jane Austenin kirjeitä (Brabournein vanha laitos) (englanniksi)
- Arvostelu Austen-elämäkerrasta. Putte Wilhelmsson, Turun Sanomat 14.9.2006.