Ero sivun ”Eliel Aspelin-Haapkylä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Erilliset linkit teoksiin poistettu. Yhteislinkki Aiheesta muualla. |
p →Aiheesta muualla: fix |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{Wikiaineisto}} |
|||
*Sähköisiä ilmaiskirjoja [http://www.gutenberg.org/browse/authors/a#a42975 Projekti Gutenbergissä] ja [http://www.lonnrot.net/etext.html#A Projekti Lönnrotissa]. |
|||
{{AAKKOSTUS:Aspelin-Haapkylä, Eliel}} |
{{AAKKOSTUS:Aspelin-Haapkylä, Eliel}} |
||
Versio 5. joulukuuta 2015 kello 00.49
| Eliel Aspelin-Haapkylä | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. lokakuuta 1847 Veteli |
| Kuollut | 11. tammikuuta 1917 (69 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | professori ja kulttuurintutkija |
| Arvonimi | valtioneuvos |
Eliel Aspelin-Haapkylä (9. lokakuuta 1847 Veteli – 11. tammikuuta 1917 Helsinki[1][2]) oli suomalainen professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija. Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan professorina ja Tiedeakatemian ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä kirjallisuuskriitikko [3].
Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen Suomalaisen teatterin historia (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi myös Valvojan, Ajan ja Uuden Suomettaren avustajana.[1]
Vuonna 1890 Eliel Aspelin-Haapkylä oli mukana perustamassa kustannusosakeyhtiö Otavaa. Hän oli Aleksis Kiven henkilökohtainen tuttu ja tukija, ja toi esille myös mm. Minna Canthin ja Jalmari Finnen teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti Ateneumin taidemuseolle.
Teokset
- "Kirovuosien kronikka": otteita professori Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjasta vuosilta 1905-1917. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1980
- Alfred Kihlman: elämän kuvaus. 2. Porvoo: WSOY, 1918.
- Lauri Stenbäck. Painos: 2., tekijän korjaama p.. Helsinki: Otava, 1917.
- Alfred Kihlman: elämän kuvaus. 1. Porvoo: WSOY, 1915.
- Muoto- ja muistikuvia. 3. Helsinki: Otava, 1914
- Muoto- ja muistikuvia. 2. Helsinki: Otava, 1912
- Muoto- ja muistikuvia. 1. Helsinki: Otava, 1911
- Suomalaisen teatterin historia. 4, Bergbomin loppukausi: Kansallisteatteri sekä liitteitä (näytelmäin luettelo y. m.) ja nimiluettelo. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1910
- Suomalaisen teatterin historia. 3, Nousuaika, 1879-93. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1909
- Suomalaisen teatterin historia. 2, Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera, 1872-1979. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1907
- Suomalaisen teatterin historia. 1, Teatterin esihistoria ja perustaminen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1906
- J. L. Runebergin suomalaisuus: esitelmä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1904
- Z. Topeliuksen muisto: esitelmä Porthanin juhlassa 9 p. marrask. 1898, Helsinki: Otava, 1898
- Kansa Saksan kertomarunoudessa 1750-1850, Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1894
- Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1891
- Werner Holmberg: elämä ja teokset. Helsinki: Otava, 1890
- Kalevalan tutkimuksia. Ensimmäinen vihko. Helsinki: Edlund, 1882
Viitteet
- ↑ a b Saarenheimo 1997.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_aikalaisia.htm
Lähteet
- Saarenheimo, Eero: Eliel Aspelin-Haapkylä Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 1997–. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.1.2010.
Aiheesta muualla
- Sähköisiä ilmaiskirjoja Projekti Gutenbergissä ja Projekti Lönnrotissa.