Ero sivun ”Päiväsakko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 15248317, jonka teki 109.240.46.211 (keskustelu) - ei ollut asiavirhe, kappaleen lyhennys on kpl ja niitä lasketaan kappaletavarana
→‎Kritiikki: Jos käytetään muotoa ulkomailla, pitää olla useampi esimerkki. Kapitalistisen lehden piilomainos ei kelpaa yksinään. Ja muoto 'sodanjulistus' on oikean sodan uhreja halventava.
Rivi 20: Rivi 20:


=== Kritiikki ===
=== Kritiikki ===
Suomen päiväsakkojärjestelmää on kritisoitu siitä, että suurituloiset joutuvat maksaman kohtuuttoman suuria sakkoja. Esimerkiksi liikemies [[Reima Kuisla]] joutui maksamaan yli 50 000 euroa ajettuaan 103 km/h 80 km/h-alueella.<ref name="Kuisla">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425308874932.html</ref> Hänen mukaansa Suomessa rangaistaan menestyksestä.<ref name="Kuisla" /> Myös rikosoikeuden professori [[Matti Tolvanen]] pitää rangaistusta vakavuuteen nähden liiallisena.<ref name="professori">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425364899201.html</ref> Hänen mukaansa sakotuksesta on tullut yksi varakkaiden verotuksen muoto.<ref name="professori" /> Suomalainen sakotusjärjestelmä on saanut huomiota myös ulkomailla.<ref name="ulkomaat">http://www.hs.fi/autot/a1425610611081</ref> Esimerkiksi [[Washington Times]] on kutsunut tapausta sodaksi vaurautta vastaan.<ref name="wtimes">http://www.washingtontimes.com/news/2015/mar/5/reima-kuisla-finnish-millionaire-issued-60k-speedi/</ref>
Suomen päiväsakkojärjestelmää on kritisoitu siitä, että suurituloiset joutuvat maksaman kohtuuttoman suuria sakkoja. Esimerkiksi liikemies [[Reima Kuisla]] joutui maksamaan yli 50 000 euroa ajettuaan 103 km/h 80 km/h-alueella.<ref name="Kuisla">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425308874932.html</ref> Hänen mukaansa Suomessa rangaistaan menestyksestä.<ref name="Kuisla" /> Myös rikosoikeuden professori [[Matti Tolvanen]] pitää rangaistusta vakavuuteen nähden liiallisena.<ref name="professori">http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425364899201.html</ref> Hänen mukaansa sakotuksesta on tullut yksi varakkaiden verotuksen muoto.<ref name="professori" /> Suomalainen sakotusjärjestelmä on saanut huomiota myös ulkomailla.<ref name="ulkomaat">http://www.hs.fi/autot/a1425610611081</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 2. joulukuuta 2015 kello 18.17

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Päiväsakko on sakko, joka lasketaan tuomitun päivätulojen perusteella. Teoriassa päiväsakko vastaa ansionmenetystä, joka seuraa yhdestä vankilapäivästä eli poissaolosta töistä. Suomessa sakko on kuitenkin paljon pienempi. Päiväsakkojärjestelmä on käytössä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Meksikossa ja Macaossa.

Suomalainen päiväsakkojärjestelmä

Käräjäoikeus tuomitsee päiväsakkorangaistuksen, jos se pitää rikosta niin lievänä, ettei ankarampi seuraamus ole tarpeen. Sakko voidaan laissa säädetyin edellytyksin määrätä myös poliisin kirjoittamalla rangaistusvaatimuksella, jonka kihlakunnansyyttäjä vahvistaa rangaistusmääräysmenettelyssä.

Päiväsakot tuomitaan kappaleittain. Esimerkiksi kunkin päiväsakon asettuen 10 euroon, 20 päiväsakkoa tuottaa määrät kerrottaen 200 euron kokonaissakon. Mitä moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on rangaistukseksi määrättävien päiväsakkojen lukumäärä. Lain sallima suurin päiväsakkojen lukumäärä on 120 tai, jos syyksi luettuja rikoksia on useita, yhteisenä sakkorangaistuksena 240 kpl.

Yhden päiväsakon määräytymisperusteena toimivat tuomitun ansiotulot, pääomatulot sekä eräät vero­vapaat tulot. Aikaisemmin vaikutti myös varallisuus. Suurituloisen henkilön päiväsakon rahamäärä on pienituloisen henkilön päiväsakon rahamäärää suurempi, koska tarkoitus on, että rangaistus koskisi henkilön suhteelliseen taloudelliseen asemaan samalla tavoin tuloista riippumatta.

Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. Nettotulo on se rahamäärä, joka henkilölle jää käteen, kun kuukausituloista vähennetään verot, pakolliset vakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksu. Nettotuloista vähennetään perusvähennys 255 euroa. Saatu rahamäärä jaetaan 60:lla. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää lisäksi päiväsakon määrää 3 eurolla. Pienin päiväsakko on 6 euroa.

Ellei syytetty osaa selvittää tulojaan ja varallisuuttaan sakon määräämistä varten, sen tekee käräjäoikeus. Mikäli henkilö hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä antaa viranomaiselle sakon määräämistä varten tuloistaan, elatusvelvollisuudestaan tai muusta maksukykyynsä vaikuttavasta seikasta olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon, hän syyllistyy sakkovilppiin, josta voidaan rikoslain mukaan tuomita sakkoon, tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Ellei sakkoa makseta vapaaehtoisesti, se siirretään ulosottoon pakolla täytäntöönpantavaksi. Jos sakkoa ei sittenkään saada ulosmitattua, käräjäoikeus voi muuntaa sen vankeudeksi, jolloin yksi vankeuspäivä vastaa kolmea päiväsakkoa. Tätä sakon muuntorangaistusta voidaan nykyään kuitenkin soveltaa vain tuomioistuimen määräämiin sakkoihin. Aiemmin myös poliisin rangaistusmääräysmenettelyssä määräämiin sakkoihin sovellettiin aika ajoin samaa prosessia.

Päiväsakkojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1921.[1]

Kritiikki

Suomen päiväsakkojärjestelmää on kritisoitu siitä, että suurituloiset joutuvat maksaman kohtuuttoman suuria sakkoja. Esimerkiksi liikemies Reima Kuisla joutui maksamaan yli 50 000 euroa ajettuaan 103 km/h 80 km/h-alueella.[2] Hänen mukaansa Suomessa rangaistaan menestyksestä.[2] Myös rikosoikeuden professori Matti Tolvanen pitää rangaistusta vakavuuteen nähden liiallisena.[3] Hänen mukaansa sakotuksesta on tullut yksi varakkaiden verotuksen muoto.[3] Suomalainen sakotusjärjestelmä on saanut huomiota myös ulkomailla.[4]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Laki rikoslain 2 luvun 4, 5 ja 16 §:n sekä 28 luvun 1 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi, Suomen asetuskokoelma 130/1921; laki tuli voimaan 1. heinäkuuta 1921.
  2. ↑ a b http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425308874932.html
  3. ↑ a b http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425364899201.html
  4. ↑ http://www.hs.fi/autot/a1425610611081


 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Päiväsakko&oldid=15370667”