Ero sivun ”Uurainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei vanhoja nimiä johdantoon
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Kumottu muokkaus 15369628, jonka teki Htm (keskustelu)On muissakin kunta-artikkeleissa tällaisia mainintoja aikaisemmista nimistä, esim. Outokumpu, Pello, Sonkajärvi, Vantaa, Ypäjä.
Rivi 19: Rivi 19:
| huomautus =
| huomautus =
}}
}}
'''Uurainen''' ({{k-sv|Urais}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]]. Matkaa kirkonkylästä [[Jyväskylä|Jyväskylän]] maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät [[Kaupunki|kaupungit]] ovat [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]]. Kunnan virallinen väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ({{#time: j.n.Y | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }}),<ref name="vakilukuviite" /> ja sen [[pinta-ala]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;[[Neliökilometri|km²]] josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}}}} }} asukasta/km².
'''Uurainen''' (aikaisemmin nimillä '''Minkilä''' ja '''Kuukkajärvi'''<ref>Iso tietosanakirja, osa 14 vuodelta 1938, palsta 843</ref>{{k-sv|Urais}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]]. Matkaa kirkonkylästä [[Jyväskylä|Jyväskylän]] maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät [[Kaupunki|kaupungit]] ovat [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]]. Kunnan virallinen väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ({{#time: j.n.Y | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }}),<ref name="vakilukuviite" /> ja sen [[pinta-ala]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;[[Neliökilometri|km²]] josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}}}} }} asukasta/km².


Uuraisten naapurikunnat ovat [[Jyväskylä]], [[Laukaa]], [[Multia]], [[Petäjävesi]], [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]].
Uuraisten naapurikunnat ovat [[Jyväskylä]], [[Laukaa]], [[Multia]], [[Petäjävesi]], [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]].
Rivi 26: Rivi 26:


==Historiaa==
==Historiaa==
Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä.<ref>Iso tietosanakirja, osa 14 vuodelta 1938, palsta 843</ref> Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801 ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1058 asukasta, mutta vuonna 1900 väkiluku oli jo 3153 asukasta.<ref name="hss">{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivut = 269, 555| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Nykyinen [[Uuraisten kirkko]] on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti [[Alfred Cavén]]in piirustusten mukaan.<REF name="Auto2R-3"/>
Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801 ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1058 asukasta, mutta vuonna 1900 väkiluku oli jo 3153 asukasta.<ref name="hss">{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivut = 269, 555| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Nykyinen [[Uuraisten kirkko]] on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti [[Alfred Cavén]]in piirustusten mukaan.<REF name="Auto2R-3"/>


==Väestönkehitys==
==Väestönkehitys==

Versio 2. joulukuuta 2015 kello 03.22

Tämä artikkeli käsittelee Uuraisten kuntaa. Laukaassa sijaitsevasta Uurainen-järvestä on oma artikkeli.
Uurainen
Urais

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°30′00″N, 025°26′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 892
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 372,25 km²
243:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 347,98 km²
– sisävesi 24,27 km²
Väkiluku 3 615
201:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 10,39 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 25,3 %
– 15–64-v. 54,5 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Juha Valkama
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD
 • Kok.

9
4
4
3
1
www.uurainen.fi

Uurainen (aikaisemmin nimillä Minkilä ja Kuukkajärvi[7]ruots. Urais) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on 3 615 ihmistä (31.12.2023),[2] ja sen pinta-ala on 372,25 km² josta 24,27 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,39 asukasta/km².

Uuraisten naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski.

Kunta tuli tunnetuksi 1970-luvulla, kun sen johtoon valittiin (19. maaliskuuta 1976) Sirpa Rautio Suomen ensimmäiseksi naiskunnanjohtajaksi.[8]

Historiaa

Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801 ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1058 asukasta, mutta vuonna 1900 väkiluku oli jo 3153 asukasta.[9] Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.[10]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Uuraisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 739
1985
  
2 823
1990
  
2 961
1995
  
3 055
2000
  
3 125
2005
  
3 137
2010
  
3 455
2015
  
3 641
Lähde: Tilastokeskus.[11] Väestötietojärjestelmä[12]

Kyliä

Haukimäenkylä, Höytiä, Jokihaara, Kangashäkki, kirkonkylä, Kotaperä, Kummunkylä, Kuukkajärvi, Kyynämöinen, Nyrölä, Hiirola (Uurainen), Tehlo, Oikarisperä, Pirttiperä, Uurainen

Koulut

Kuvia

Uuraisten kirkko
Kuorejärveä


Lähteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  7. Iso tietosanakirja, osa 14 vuodelta 1938, palsta 843
  8. Rautio pääsi historian kirjoihin, Jyväskylän lehti
  9. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 269, 555. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  10. Uuraisten kirkko
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.

Aiheesta muualla