Ero sivun ”Parolan leijona” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) osiojärjestys |
kh, fix |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Pronssiveistos on [[leijona]], jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata [[graniitti]]a. Siinä lukee ”1829/VII63 KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJESTET:SA SUOMEN SUURI RUHTINAS ALEKSANDER II SUOMEN SOTAVÄKEÄ” |
Pronssiveistos on [[leijona]], jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata [[graniitti]]a. Siinä lukee ”1829/VII63 KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJESTET:SA SUOMEN SUURI RUHTINAS ALEKSANDER II SUOMEN SOTAVÄKEÄ” |
||
Muistomerkki liittyy [[Säätyvaltiopäivät 1863|Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä]] edeltävään [[Aleksanteri II |
Muistomerkki liittyy [[Säätyvaltiopäivät 1863|Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä]] edeltävään [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] Suomen matkaan. [[Suomen kaarti]]n [[univormu]]un pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.<ref name= dep >{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=K3gqwbgR8bo | Nimeke = Demokratian polku 6: Parolan leijona | Selite = | Julkaisu =YouTube | Ajankohta =5.9.2013 | Julkaisija = SuomenEduskunta | Viitattu =22.11.2015 }}</ref> |
||
Paikalla oli myös senattori [[J. V. Snellman]], joka esitteli keisarille [[Kielireskripti]]n eli asetuksen, joka kohensi [[Suomen kieli|suomen kielen]] asemaa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] valtionhallinnossa. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla se seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.<ref name= dep /> |
Paikalla oli myös senattori [[J. V. Snellman]], joka esitteli keisarille [[Kielireskripti]]n eli asetuksen, joka kohensi [[Suomen kieli|suomen kielen]] asemaa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] valtionhallinnossa. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla se seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.<ref name= dep /> |
||
Kuvanveistäjä Andreas Fornander ( |
Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taideakatemiassa]]. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä pienveistoksistaan saveen, sekä [[Maisemamaalaus|maisemamaalauksistaan]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kruse, John | Nimeke = Svenskt Porträttgalleri XX | Vuosi = 1901 | Sivu = 52 | Selite = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svenskt_Porträttgalleri_XX.djvu?page=70 | www-teksti = | Viitattu = 22.11.2015 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 24. marraskuuta 2015 kello 16.42
Parolan leijona on ruotsalaisen kuvanveistäjän Andreas Fornanderin veistämä, vuonna 1868 paljastettu muistomerkki Hattulan Parolannummen harjoituskentän etelälaidassa.[1]
Pronssiveistos on leijona, jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata graniittia. Siinä lukee ”1829/VII63 KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJESTET:SA SUOMEN SUURI RUHTINAS ALEKSANDER II SUOMEN SOTAVÄKEÄ”
Muistomerkki liittyy Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävään Aleksanteri II:n Suomen matkaan. Suomen kaartin univormuun pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.[2]
Paikalla oli myös senattori J. V. Snellman, joka esitteli keisarille Kielireskriptin eli asetuksen, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla se seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.[2]
Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli Tukholman taideakatemiassa. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä pienveistoksistaan saveen, sekä maisemamaalauksistaan.[3] Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ a b Demokratian polku 6: Parolan leijona YouTube. 5.9.2013. SuomenEduskunta. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ Kruse, John: Svenskt Porträttgalleri XX, s. 52. , 1901. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2015). (ruotsiksi)