Ero sivun ”Juhlimaan tulkaa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Juhlimaan tulkaa osana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaa
wiki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja
Rivi 1: Rivi 1:
'''Juhlimaan tulkaa''' (myös ''Nyt riemuiten tänne''; {{k-la|Adelste Fideles}}) on monissa maissa tunnettu, alkujaan latinankielinen [[virsi]] ja [[joululaulu]].
'''Juhlimaan tulkaa''' (myös ''Nyt riemuiten tänne''; {{k-la|Adelste Fideles}}) on monissa maissa tunnettu, alkujaan latinankielinen [[virsi]] ja [[joululaulu]], joka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon [[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|virsikirjassa]].


Laulun alkuperä oli pitkään epäselvä ja latinankielisen sanoituksensa vuoksi sitä arveltiin alkujaan keskiaikaiseksi. Sanoittajaksi väitettiin muun muassa 1200-luvun Italiassa elänyttä pyhää [[Bonaventura]]a, kun taas Englannissa eli pitkään virheellinen käsitys laulun portugalilaisesta alkuperästä. Vuonna 1947 [[oxford]]ilainen pastori Maurice Frost päätteli, että laulun on luultavasti sekä säveltänyt että sanoittanut 1740-luvun alussa englantilainen [[John Francis Wade]] (noin 1711-1786 <ref>http://www.hymnsandcarolsofchristmas.com/Hymns_and_Carols/NonEnglish/adeste_fideles.htm</ref>). Frost löysi laulusta ilmeisesti vuosien 1740 ja 1744 välillä kirjoitetun aiemmin tuntemattoman käsikirjoituksen, jossa ei mainita tekijän nimeä. Lisäksi tunnetaan viisi muuta myöhemmältä ajalta olevaa kopiota, jotka näyttäisivät olevan samalla käsialalla kirjoitettuja ja joissa on kaikissa Waden allekirjoitus. Laulun sanat painettiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuonna 1760.<ref name="hymns">[http://www.hymnsandcarolsofchristmas.com/Hymns_and_Carols/Notes_On_Carols/adeste_fideles.htm Adeste, Fideles - Notes on the Hymn] {{en}} The Hymns and Carols of Christmas. Viitattu 21.11.2015.</ref>
Laulun alkuperä oli pitkään epäselvä ja latinankielisen sanoituksensa vuoksi sitä arveltiin alkujaan keskiaikaiseksi. Sanoittajaksi väitettiin muun muassa 1200-luvun Italiassa elänyttä pyhää [[Bonaventura]]a, kun taas Englannissa eli pitkään virheellinen käsitys laulun portugalilaisesta alkuperästä. Vuonna 1947 [[oxford]]ilainen pastori Maurice Frost päätteli, että laulun on luultavasti sekä säveltänyt että sanoittanut 1740-luvun alussa englantilainen [[John Francis Wade]] (noin 1711-1786 <ref>http://www.hymnsandcarolsofchristmas.com/Hymns_and_Carols/NonEnglish/adeste_fideles.htm</ref>). Frost löysi laulusta ilmeisesti vuosien 1740 ja 1744 välillä kirjoitetun aiemmin tuntemattoman käsikirjoituksen, jossa ei mainita tekijän nimeä. Lisäksi tunnetaan viisi muuta myöhemmältä ajalta olevaa kopiota, jotka näyttäisivät olevan samalla käsialalla kirjoitettuja ja joissa on kaikissa Waden allekirjoitus. Laulun sanat painettiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuonna 1760.<ref name="hymns">[http://www.hymnsandcarolsofchristmas.com/Hymns_and_Carols/Notes_On_Carols/adeste_fideles.htm Adeste, Fideles - Notes on the Hymn] {{en}} The Hymns and Carols of Christmas. Viitattu 21.11.2015.</ref>

Versio 21. marraskuuta 2015 kello 23.57

Juhlimaan tulkaa (myös Nyt riemuiten tänne; lat. Adelste Fideles) on monissa maissa tunnettu, alkujaan latinankielinen virsi ja joululaulu, joka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa.

Laulun alkuperä oli pitkään epäselvä ja latinankielisen sanoituksensa vuoksi sitä arveltiin alkujaan keskiaikaiseksi. Sanoittajaksi väitettiin muun muassa 1200-luvun Italiassa elänyttä pyhää Bonaventuraa, kun taas Englannissa eli pitkään virheellinen käsitys laulun portugalilaisesta alkuperästä. Vuonna 1947 oxfordilainen pastori Maurice Frost päätteli, että laulun on luultavasti sekä säveltänyt että sanoittanut 1740-luvun alussa englantilainen John Francis Wade (noin 1711-1786 [1]). Frost löysi laulusta ilmeisesti vuosien 1740 ja 1744 välillä kirjoitetun aiemmin tuntemattoman käsikirjoituksen, jossa ei mainita tekijän nimeä. Lisäksi tunnetaan viisi muuta myöhemmältä ajalta olevaa kopiota, jotka näyttäisivät olevan samalla käsialalla kirjoitettuja ja joissa on kaikissa Waden allekirjoitus. Laulun sanat painettiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuonna 1760.[2]

Waden kirjoittamaksi oletettu alkuperäinen versio käsitti vain neljä säkeistöä, mutta laulua on myöhemmin täydennetty. Ranskalainen isä Étienne Jean François Borderies lisäsi siihen kolme uutta säkeistöä vuonna 1822. Tuntematon, mahdollisesti ranskankielinen sanoittaja lisäsi 1800-luvun puolivälissä vielä kahdeksannen säkeistön. Tässä laajennetussa muodossaan laulu on sittemmin käännetty ainakin 125 eri kielelle ja se on siten maailmanlaajuisesti yksi kaikkein suosituimpia virsiä.[2] Adeste Fidelesin suomensi ensimmäisenä P. J. Hannikainen. Hänen käännöksensä alkaa sanoilla ”Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa” ja se ilmestyi ensi kerran Pieni lauluseppele II -nimisessä laulukokoelmassa vuonna 1892. Nykyisessä virsikirjassa se on Pekka Kivekkään laatimana uutena suomennoksena virtenä nro 27.[3]

Juhlimaan tulkaa kuuluu numerolla 27 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisen virsikirjan joulun ajan virsiin. Muut jouluvirret ovat 17 Ilon päivä verraton, 18 Nyt ilovirttä veisaten, 19 Syntyi tänne Jumala, 20 Kaikki kansat riemuitkaa, 21 Enkeli taivaan lausui näin, 22 Sinua, Jeesus, kiitämme, 23 On ruusu Iisain juuren, 24 Kas, yöllä paimenille, 25 Nyt seimellesi seisahdan, 26 Oi armon lähde autuas, 28a Valo syttyi, Jeesus syntyi, 28b Valo syttyi, Jeesus syntyi, 29 Synkkä yö maan peitti aivan, 30 Maa on niin kaunis, 31 Ei valtaa, kultaa, loistoa, 32 Me lapset pienet riennämme, 33 Kun kansa yössä vaeltaa, 34 Ylitse Juudean laidunten ja 35 Joulu riemukas. [4]

Laulusta on olemassa Yhdysvaltain kongressin kirjaston American memory -palvelussa E. Berliner's Gramophone:n 29. syyskuuta 1899 julkaistu versio .mp3- [5] ja .wav-tiedostoina [6]

Lähteet