Ero sivun ”Enkeli taivaan” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
jouluvirret, varsinaisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa "Enkeli taivaan lausui näin" |
korjaus |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Suomessa Enkeli taivaan on mahdollisesti kaikista virsistä tunnetuin. Se lauletaan [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] lähes poikkeuksetta sekä [[Jouluaatto|jouluaaton]] että [[joulupäivä]]n jumalanpalveluksissa. Perinteisesti virsi on laulettu koulujen joulujuhlissa, mutta tästä on monissa kouluissa luovuttu<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/uusi-jouluilmio-suomen-kouluissa-huolestuttaa/art-1288356790186.html | Nimeke=Uusi jouluilmiö Suomen kouluissa huolestuttaa | Tekijä=Mauno, Hellevi | Julkaisu=Ilta-sanomat | Ajankohta=17.12.2010 | Viitattu=26.8.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/joulu-sk512010 | Nimeke=Imaami Anas Hajjar: Virret eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin | Tekijä=Heikintalo, Sanna | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=22.12.2010 | Viitattu=26.8.2011}}</ref>. Monesti siitä tosin lauletaan vain kaksi ensimmäistä sekä viimeinen (10.) säkeistö. Viimeinen säkeistö lauletaan aina seisten. |
Suomessa Enkeli taivaan on mahdollisesti kaikista virsistä tunnetuin. Se lauletaan [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] lähes poikkeuksetta sekä [[Jouluaatto|jouluaaton]] että [[joulupäivä]]n jumalanpalveluksissa. Perinteisesti virsi on laulettu koulujen joulujuhlissa, mutta tästä on monissa kouluissa luovuttu<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/uusi-jouluilmio-suomen-kouluissa-huolestuttaa/art-1288356790186.html | Nimeke=Uusi jouluilmiö Suomen kouluissa huolestuttaa | Tekijä=Mauno, Hellevi | Julkaisu=Ilta-sanomat | Ajankohta=17.12.2010 | Viitattu=26.8.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/joulu-sk512010 | Nimeke=Imaami Anas Hajjar: Virret eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin | Tekijä=Heikintalo, Sanna | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=22.12.2010 | Viitattu=26.8.2011}}</ref>. Monesti siitä tosin lauletaan vain kaksi ensimmäistä sekä viimeinen (10.) säkeistö. Viimeinen säkeistö lauletaan aina seisten. |
||
''Enkeli taivaan lausui näin'' kuuluu numerolla 21 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisen virsikirjan joulun ajan virsiin. |
''Enkeli taivaan lausui näin'' kuuluu numerolla 21 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisen virsikirjan joulun ajan virsiin. Jouluvirret ovat ''17 [[Ilon päivä verraton]]'', 18 ''[[Nyt ilovirttä veisaten]]'', 19 ''[[Syntyi tänne Jumala]]'', 20 ''[[Kaikki kansat riemuitkaa]]'', 21 ''[[Enkeli taivaan lausui näin]]'', 22 ''[[Sinua, Jeesus, kiitämme]]'', 23 ''[[On ruusu Iisain juuren]]'', 24 ''[[Kas, yöllä paimenille]]'', 25 ''[[Nyt seimellesi seisahdan]]'', 26 ''[[Oi armon lähde autuas]]'', 27 ''[[Juhlimaan tulkaa]]''' ,28a ''[[Valo syttyi, Jeesus syntyi]]'', 28b ''[[Valo syttyi, Jeesus syntyi]]'', 29 ''[[Synkkä yö maan peitti aivan]]'', 30 ''[[Maa on niin kaunis]]'', 31 ''[[Ei valtaa, kultaa, loistoa]]'', 32 ''[[Me lapset pienet riennämme]]'', 33 ''[[Kun kansa yössä vaeltaa]]'', 34 ''[[Ylitse Juudean laidunten]]'' ja 35 ''[[Joulu riemukas]]''. <ref>http://evl.fi/Virsikirja.nsf/virret/?OpenView&Start=1&Count=896&Expand=1.2#1.2</ref> |
||
== Sävelmä == |
== Sävelmä == |
||
Versio 21. marraskuuta 2015 kello 23.48
| Enkeli taivaan | |
|---|---|
| säveltäjä | Tuntematon Saksassa 1539 |
| sanoittaja | Martti Luther |
| suomentaja |
Hemminki Maskulainen 1605, uud. Elias Lönnrot 1867, Julius Krohn 1880 |
| virsikirjan numero | 21 |
| virsikirjaan | 1605 |
Enkeli taivaan (suom. Enkeli taivaan lausui näin virsikirjassa, alunperin saks. Vom Himmel hoch) on Martti Lutherin vuonna 1535 kirjoittama jouluvirsi. Se on nykyisessä suomalaisessa virsikirjassa numero 21. Virren sanat perustuvat Luukkaan evankeliumin jakeisiin 2:8–16, joissa kerrotaan, kuinka enkeli ilmestyi paimenille ilmoittaen Kristuksen syntyneen.
Virren alkuperäisessä saksankielisessä versiossa on 15 säkeistöä. Luther tarkoitti sen alun perin lasten seimikuvaelmaksi, jossa ensin enkeli lauloi ensimmäiset viisi säkeistöä, minkä jälkeen lapset lauloivat loput säkeistöt 7. säkeistöstä lähtien asettuen yksitellen seimen ääreen. Kuudennen sekä viimeisen säkeistön lapset lauloivat yhteisesti.[1]
Suomalaisessa virsikirjassa virsi on ollut vuodesta 1605 lähtien, alkujaan Hemminki Maskulaisen suomentamana. Hänen suomennoksessaan oli 12 säkeistöä.[1] Myöhemmin virren on uudestaan suomentanut muun muassa Elias Lönnrot, mutta hänen käännöksensä ei tullut käyttöön. Nykyisen suomennoksen laati vuoden 1886 virsikirjauudistusta varten Julius Krohn[2]. Tällöin virsi sai numeron 21, ja sama numero sillä on ollut molemmissa myöhemmin vahvistetuissa, vuosien 1938 ja 1986 virsikirjoissa.[3] Nykyisessä suomennoksessa on 10 säkeistöä.
Suomessa Enkeli taivaan on mahdollisesti kaikista virsistä tunnetuin. Se lauletaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lähes poikkeuksetta sekä jouluaaton että joulupäivän jumalanpalveluksissa. Perinteisesti virsi on laulettu koulujen joulujuhlissa, mutta tästä on monissa kouluissa luovuttu[4][5]. Monesti siitä tosin lauletaan vain kaksi ensimmäistä sekä viimeinen (10.) säkeistö. Viimeinen säkeistö lauletaan aina seisten.
Enkeli taivaan lausui näin kuuluu numerolla 21 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisen virsikirjan joulun ajan virsiin. Jouluvirret ovat 17 Ilon päivä verraton, 18 Nyt ilovirttä veisaten, 19 Syntyi tänne Jumala, 20 Kaikki kansat riemuitkaa, 21 Enkeli taivaan lausui näin, 22 Sinua, Jeesus, kiitämme, 23 On ruusu Iisain juuren, 24 Kas, yöllä paimenille, 25 Nyt seimellesi seisahdan, 26 Oi armon lähde autuas, 27 Juhlimaan tulkaa' ,28a Valo syttyi, Jeesus syntyi, 28b Valo syttyi, Jeesus syntyi, 29 Synkkä yö maan peitti aivan, 30 Maa on niin kaunis, 31 Ei valtaa, kultaa, loistoa, 32 Me lapset pienet riennämme, 33 Kun kansa yössä vaeltaa, 34 Ylitse Juudean laidunten ja 35 Joulu riemukas. [6]
Sävelmä
Epävarman perimätiedon mukaan mukaan myös virren sävel olisi Lutherin säveltämä. On kuitenkin mahdollista, että se on mukaelma Saksassa jo 1400-luvulla tunnetusta kansanlaulusta. Suomalaisessa virsikirjassa sama sävel on myös virressä 50, joka on Marian kiitosvirren mukaelma Jumalaa kiittää sieluni.[7]
Sävelmä esiintyy myös Johann Sebastian Bachin Jouluoratoriossa, jossa sillä lauletaan koraalit Ach mein Herzliebes Jesulein, Schaut hin, dort liegt in finstern Stall ja Wir singen dir in deinem Heer.
Enkeli taivaan -virren viimeinen säe eroaa vain yhden sävelen verran Jumala ompi linnamme -virren viimeisestä säkeestä.[8]
Virren sanat
1. Enkeli taivaan lausui näin:
"Miks' hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan."
2. Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi."
3. Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi.
Hän on sun Herras', Kristukses',
Jumalan Poika, Jeesukses'!
4. Oi terve tänne tultuas!
Syntist' et hylkää, armias.
Sä köyhäks' tulit, rikkahin,
sua kuinka kyllin kiittäisin?
5. Ah, Herra, joka kaikki loit,
kuink' alentaa noin itses voit
ja tulla halpaan seimehen
heinille härkäin, juhtien?
6. Vain heinät on sun vuoteenas,
oi Herra, Taivaan Kuningas,
vaikk' eivät kultavaattehet
sun oisi valtas' arvoiset.
7. Näin näytät esimerkilläs',
ettei sun kelpaa edessäs',
ei kunnia, ei korkeus,
ei valta, kulta, rikkaus.
8. Ah, Herrani, mun Jeesuksein,
tee asunnokses' sydämein!
Mua älä hylkää tuskissa,
vaan vahvista ain' uskossa.
9. Ah, iloni, jos sinuss' ois,
enk' unhoittaa sua koskaan vois!
Suo siihen apus' armosta,
niin kiitän aina riemulla.
10. Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa!
Siit' enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.
Lähteet
- ↑ a b 21 Taustakuvaus virrestä 021 Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 24.12.2011.
- ↑ Tauno Väinölä: Virsikirjamme virret, Kirjapaja 2008, s. 35, ISBN 978-951-607-611-2
- ↑ Pentti Lempiäinen: Virsitieto, Gummerus 1988, ISBN 951-621-823-7
- ↑ Mauno, Hellevi: Uusi jouluilmiö Suomen kouluissa huolestuttaa Ilta-sanomat. 17.12.2010. Viitattu 26.8.2011.
- ↑ Heikintalo, Sanna: Imaami Anas Hajjar: Virret eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin Suomen kuvalehti. 22.12.2010. Viitattu 26.8.2011.
- ↑ http://evl.fi/Virsikirja.nsf/virret/?OpenView&Start=1&Count=896&Expand=1.2#1.2
- ↑ Taustakuvaus virrestä 050 Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 24.12.2011.
- ↑ Aineistoa Martinpäivän virsi-iltaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivut
Kirjallisuutta
- Huovinen, Eero: Enkeli taivaan: Rakas jouluvirsi. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-39352-9.