Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
==Museorakennuksen arkkitehtuuri== |
==Museorakennuksen arkkitehtuuri== |
||
Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto [[Gesellius, Lindgren, Saarinen]]. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi [[Eliel Saarinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3871 | Nimeke = Eliel Saarinen | Julkaisija = Suomen Arkkitehtuurimuseo | Viitattu = 26.7.2014 }}</ref> Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa [[kansallisromantiikka]]a, ja sisäosat ovat pääasiassa [[jugend]]ia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 139| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref>Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi [[Suomen itsenäistyminen|maan itsenäistymisen]] jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin |
Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto [[Gesellius, Lindgren, Saarinen]]. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi [[Eliel Saarinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3871 | Nimeke = Eliel Saarinen | Julkaisija = Suomen Arkkitehtuurimuseo | Viitattu = 26.7.2014 }}</ref> Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa [[kansallisromantiikka]]a, ja sisäosat ovat pääasiassa [[jugend]]ia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 139| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref>Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi [[Suomen itsenäistyminen|maan itsenäistymisen]] jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin heinäkuussa 2000. |
||
Museon sisääntuloaulan katossa on [[Akseli Gallen-Kallela]]n maalaamat [[Kalevala|Kalevala-aiheiset]] [[fresko|kattofreskot]], joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttely]]n Suomen paviljonkiin maalaamat freskot. |
Museon sisääntuloaulan katossa on [[Akseli Gallen-Kallela]]n maalaamat [[Kalevala|Kalevala-aiheiset]] [[fresko|kattofreskot]], joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttely]]n Suomen paviljonkiin maalaamat freskot. |
Versio 13. marraskuuta 2015 kello 09.33
Kansallismuseo | |
---|---|
Osoite | Mannerheimintie 34 |
Sijainti | Helsinki |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | museo |
Valmistumisvuosi | 1910 |
Suunnittelija |
arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen toimiston lopetettua Eliel Saarinen |
Rakennuttaja | Yleisten rakennusten ylihallitus |
Urakoitsija | rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson |
Omistaja | Senaatti-kiinteistöt |
Julkisivumateriaali | kivi, rappaus |
Korkeus | torni 58 m[1] |
Huoneistoala | näyttelytilat yli 3 100 m² |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Hämeen linna, Olavinlinna sekä Louhisaaren, Urajärven ja Alikartanon kartanomuseot.
Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä.
Museorakennuksen arkkitehtuuri
Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[2] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[3]Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin heinäkuussa 2000.
Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.
Näyttelyt
Perusnäyttely
Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin arkeologinen perusnäyttely, joka oli auki 30.8.2015 asti. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen. Maa ja kansa -osa esittelee kansankulttuuria.
Näyttely ”Suomi Finland 1900” esitteli 1. maaliskuuta 2015 asti 1900-luvun Suomea ja suomalaisia. Aarrekammiossa esiteltiin 9.11.2015 asti raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea-, koru- ja asekokoelmia. Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle.[4]
Uuden perusnäyttelyn rakentaminen ja suunnittelu on alkanut. Tämän vuoksi Suomen esihistoria näyttely suljettiin 30.8.2015 ja Aarrekammiot näyttely suljettiin 9.11.2015[5]. Uusi perusnäyttely aukeaa vuosina 2017-2018[6]. Ensimmäinen osa "maallinen keskiaika" huoneessa 105, on jo valmistunut.
Kuvia Kansallismuseosta
-
Ilvesreliefi
-
Kettureliefi
-
Kyntäjäreliefi
-
Kansallismuseon torni
-
Itäinen reliefi
-
Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus.
-
Näyttelyhuoneessa 213 oleva vanha valtaistuin.
Lähteet
- Kansallismuseo Museovirasto.
Viitteet
- ↑ Salminen, Juho: Räjäytykset tärisyttävät Kansallismuseota, kestääkö torni halkeilematta? Suomen kuvalehti. 1.9.2010 (päiv. 29.11.2013). Viitattu 11.2.2015.
- ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
- ↑ Kansallismuseon perusnäyttely 13.2.2013. Museovirasto. Viitattu 8.3.2013.
- ↑ Suomen kansallismuseon perusnäyttelyn uudistustyöt hidastavat arkeologisten kokoelmien asiakaspalvelua tiedotearkisto. 27.5.2015. Museovirasto.
- ↑ Suomen kansallismuseon esinekokoelmien lainaustoiminta keskeytetään toistaiseksi tiedote. 21.5.2015. Museovirasto.
Kirjallisuutta
- Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo – kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto, 1981. ISBN 951-9074-63-5.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kansallismuseo Wikimedia Commonsissa