Ero sivun ”Stubbin hallitus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
wfix + typo + sipilän hallitus on jo aloittanut |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Puolueet kävivät läpi tulevan hallitusohjelman minihallitusneuvotteluiksi kutsutuissa neuvotteluissa 18.–19. kesäkuuta 2014. Saavutettu hallitusohjelma perustui pitkälti Kataisen hallituksen tekemiin päätöksiin. Sopimuksessa hallituspuolueet sopivat 1,1 miljardin euron kasvu- ja työllisyyspaketista, mikä saadaan muun muassa työn verotusta keventämällä sekä merkittävillä liikennehankkeilla. Aiemmin hyväksytty [[Windfall-voitto|Windfall-vero]] perutaan. Lisäksi eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehdään täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Yliopistojen perusrahoitukseen tehdään kertaluontoinen korotus, ja Senaatti-kiinteistöjen [[Suomen Yliopistokiinteistöt|yliopistokiinteistöistä]] omistaman osuuden myymistä yliopistoille selvitetään. Hallitussopimusta noudattamalla velkaantumisen olisi määrä taittua vuonna 2018.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/hallitusneuvottelut_paatokseen__lue_neuvottelutulos_taalta/7311589 | nimeke = Hallitusneuvottelut päätökseen | ajankohta = 19.6.2014 | julkaisija = Yle | viitattu = 19.6.2014}}</ref> |
Puolueet kävivät läpi tulevan hallitusohjelman minihallitusneuvotteluiksi kutsutuissa neuvotteluissa 18.–19. kesäkuuta 2014. Saavutettu hallitusohjelma perustui pitkälti Kataisen hallituksen tekemiin päätöksiin. Sopimuksessa hallituspuolueet sopivat 1,1 miljardin euron kasvu- ja työllisyyspaketista, mikä saadaan muun muassa työn verotusta keventämällä sekä merkittävillä liikennehankkeilla. Aiemmin hyväksytty [[Windfall-voitto|Windfall-vero]] perutaan. Lisäksi eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehdään täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Yliopistojen perusrahoitukseen tehdään kertaluontoinen korotus, ja Senaatti-kiinteistöjen [[Suomen Yliopistokiinteistöt|yliopistokiinteistöistä]] omistaman osuuden myymistä yliopistoille selvitetään. Hallitussopimusta noudattamalla velkaantumisen olisi määrä taittua vuonna 2018.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/hallitusneuvottelut_paatokseen__lue_neuvottelutulos_taalta/7311589 | nimeke = Hallitusneuvottelut päätökseen | ajankohta = 19.6.2014 | julkaisija = Yle | viitattu = 19.6.2014}}</ref> |
||
Hallitusohjelma sai pääasiassa positiivisen vastaanoton talouden asiantuntijoilta. [[Rakennusteollisuus RT |
Hallitusohjelma sai pääasiassa positiivisen vastaanoton talouden asiantuntijoilta. [[Rakennusteollisuus RT|Rakennusteollisuus RT:n]] toiminnanjohtaja [[Tarmo Pipatti]] kehui linjauksia historiallisiksi ja arvoi niiden tuovan rakennusalalle 70 000 henkilötyövuotta. Myös [[Elinkeinoelämän keskusliitto]] kehui linjauksia, mutta totesi Suomen tarvitsevan etenkin muiden maiden vetoapua.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/talouspaketti_sai_ruusuja_ja_risuja__suomi_tarvitsee_myos_onnea/7311668 | nimeke = Talouspaketti sai ruusuja ja risuja – "Suomi tarvitsee myös onnea" | ajankohta = 19.6.2014 | julkaisija = Yle | viitattu = 19.6.2014}}</ref> [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK|Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö]] puolestaan kehui kasvupaketin vaikutuksia työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun tavoittelemiseksi. Toisaalta SAK oli pettynyt, ettei hallitusneuvotteluissa peruttu työttömyysturvan leikkauksia tai työeläkkeiden indeksikorotusten pienennystä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/sak_pitaa_kasvupakettia_odotettua_parempana/7311726 | nimeke = SAK pitää kasvupakettia odotettua parempana | ajankohta = 19.6.2014 | julkaisija = Yle | viitattu = 19.6.2014}}</ref> Kritiikkiä hallitusohjelmalle antoi muun muassa [[Kuntaliitto]], joka olisi toivonut hallitukselta enemmän panostusta koulukiinteistöihin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/kuntaliitto_aivan_liian_hidasta_homekoulujen_korjaamiseen/7311672 | nimeke = Kuntaliitto: Aivan liian hidasta homekoulujen korjaamiseen | ajankohta = 19.6.2014 | julkaisija = Yle | viitattu = 19.6.2014}}</ref> |
||
==Hallituksen vaiheita== |
==Hallituksen vaiheita== |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Uusi ympäristöministeri [[Sanni Grahn-Laasonen]] (kok.) pysäytti soidensuojeluohjelman täydennyksen.<ref>http://www.hs.fi/politiikka/a1413339247066 </ref> |
Uusi ympäristöministeri [[Sanni Grahn-Laasonen]] (kok.) pysäytti soidensuojeluohjelman täydennyksen.<ref>http://www.hs.fi/politiikka/a1413339247066 </ref> |
||
1. helmikuuta 2015 kaatui |
1. helmikuuta 2015 kaatui niin sanottu perhepaketti. Pakettiin kuului esitys [[kotihoidon tuki|kotihoidon tuen]] kiintiöittämisestä.<ref>http://www.kdlehti.fi/2015/02/01/taistelu-kannatti-hallitus-luopuu-kotihoidontuen-jakamisesta/ </ref> |
||
28. huhtikuuta 2015 Pääministeri Alexander Stubb jätti hallituksensa eronpyynnön |
28. huhtikuuta 2015 Pääministeri Alexander Stubb jätti hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentti [[Sauli Niinistö]]lle. Hallitus jatkoi toimitusministeriönä, kunnes [[Juha Sipilä]]n johtamat hallitusneuvottelut päättyivät ja [[Sipilän hallitus|uusi hallitus]] aloitti työskentelyn. |
||
== Kunta- ja sote-uudistus == |
== Kunta- ja sote-uudistus == |
||
Rivi 129: | Rivi 129: | ||
==Välikysymykset== |
==Välikysymykset== |
||
Oppositio |
Oppositio jätti Stubbin hallitukselle viisi välikysymystä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akx3000.sh?haku=KYSY&kanta=utakysymys&paluuhaku=/triphome/bin/akxhaku.sh%3Flyh=KYSY$%3Flomake=akirjat/akx3050&kieli=su&AKTYYPPI=VK&ALLEKIRJ=Eka&EKRYHMA=%24&VPVUOSI=%282011%20or%202012%20or%202013%20or%202014%29& | nimeke = Valtiopäiväasiakirjat | julkaisija = Eduskunta | viitattu = 22.9.2014}}</ref> Perussuomalaiset jättivät ensimmäisen välikysymyksen poliisipalveluiden turvaamisesta 4. syyskuuta 2014.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvk&${BASE}=faktautpVK&${THWIDS}=0.56/1411393916_246334&${TRIPPIFE}=PDF.pdf | nimeke = Välikysymys 4/2014 vp | ajankohta = 4.9.2014 | julkaisija = Eduskunta | viitattu = 22.9.2014}}</ref> 10. syyskuuta 2014 keskusta ja vasemmistoliitto jättivät yhteisen välikysymyksen köyhyyden ja eriarvoistumisen lisääntymisestä. Välikysymyksen myötä hallituksen luottamuksesta äänestettiin ensimmäistä kertaa vihreiden hallituslähdön jälkeen. Äänestyksessä vihreät äänestivät tyhjää hallituksen saadessa eduskunnan luottamuksen äänin 97-84.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/politiikka/Hallitus+sai+eduskunnan+luottamuksen/a1305877509589 | nimeke = Hallitus sai eduskunnan luottamuksen | tekijä = Nieminen, Martta | ajankohta = 24.9.2014 | julkaisu = Helsingin Sanomat| viitattu = 24.9.2014}}</ref> 17. lokakuuta 2014 keskusta ja perussuomalaiset jättivät yhteisen välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1413435915432 | nimeke = Perussuomalaisilta ja keskustalta välikysymys | julkaisu = Helsingin sanomat | ajankohta = 17.10.2014 | viitattu = 21.10.2014 }}</ref> Tällä kertaa myös vihreät äänestivät hallituksen luottamusta vastaan, mutta hallitus sai edelleen eduskunnan luottamuksen äänin 97–94.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1415329919355 | nimeke = Pääministerilauma odotti, kun Stubb kävi pelastamassa hallitusta | Tekijä = Elonen, Piia| julkaisu = Helsingin sanomat | ajankohta = 7.11.2014 | viitattu = 29.11.2014 }}</ref> Tammikuussa 2015 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti välikysymyksen koskien eurokriisin hoitoa ja Suomen kokonaisvastuuta Kreikan tukipaketeissa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vk_7_2014_p.shtml | nimeke = Välikysymys 7/2014 vp | julkaisu = Eduskunta | ajankohta = 20.1.2015 | viitattu = 20.1.2015}}</ref> Äänestyksessä hallitus sai jälleen eduskunnan luottamuksen äänin 97-81.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1423195471442 | nimeke = Hallitukselle eduskunnan luottamus | julkaisu = Helsingin sanomat | ajankohta = 6.2.2015 | viitattu = 6.2.2015}}</ref> Helmikuussa 2015 keskusta, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät yhteisen välikysymyksen koulutusasioista.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1423815302916 http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vk_7_2014_p.shtml | nimeke = Oppositiolta välikysymys kouluasioista | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 14.2.2015 | viitattu = 14.2.2015}}</ref> Äänestyksessä hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98-87.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/hallitus_nauttii_edelleen_luottamusta/7818932 | nimeke = Hallitus nauttii edelleen luottamusta | julkaisija = Yle | ajankohta = 21.2.2015 | viitattu = 21.2.2015}}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 30. lokakuuta 2015 kello 16.55
Stubbin hallitus oli Suomen tasavallan 73. hallitus, joka toimi 24. kesäkuuta 2014 – 29. toukokuuta 2015. Se muodostettiin Kataisen hallituksen pohjalle Jyrki Kataisen luovuttua kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja samalla pääministerin paikasta siirtyäkseen Euroopan komissioon. Hänen tilalleen pääministeriksi nousi kokoomuksen puheenjohtajaksi valittu Alexander Stubb.
18. syyskuuta 2014 Vihreä liitto ilmoitti eroavansa hallituksesta, koska puolue ei voinut hyväksyä hallituksen ratkaisua ydinvoimaluvan myöntämisestä Fennovoimalle. Näin ollen hallituksen vahvuus eduskunnassa oli 101 kansanedustajaa.[1]
Minihallitusneuvottelut
Puolueet kävivät läpi tulevan hallitusohjelman minihallitusneuvotteluiksi kutsutuissa neuvotteluissa 18.–19. kesäkuuta 2014. Saavutettu hallitusohjelma perustui pitkälti Kataisen hallituksen tekemiin päätöksiin. Sopimuksessa hallituspuolueet sopivat 1,1 miljardin euron kasvu- ja työllisyyspaketista, mikä saadaan muun muassa työn verotusta keventämällä sekä merkittävillä liikennehankkeilla. Aiemmin hyväksytty Windfall-vero perutaan. Lisäksi eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehdään täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Yliopistojen perusrahoitukseen tehdään kertaluontoinen korotus, ja Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöistä omistaman osuuden myymistä yliopistoille selvitetään. Hallitussopimusta noudattamalla velkaantumisen olisi määrä taittua vuonna 2018.[2]
Hallitusohjelma sai pääasiassa positiivisen vastaanoton talouden asiantuntijoilta. Rakennusteollisuus RT:n toiminnanjohtaja Tarmo Pipatti kehui linjauksia historiallisiksi ja arvoi niiden tuovan rakennusalalle 70 000 henkilötyövuotta. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto kehui linjauksia, mutta totesi Suomen tarvitsevan etenkin muiden maiden vetoapua.[3] Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö puolestaan kehui kasvupaketin vaikutuksia työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun tavoittelemiseksi. Toisaalta SAK oli pettynyt, ettei hallitusneuvotteluissa peruttu työttömyysturvan leikkauksia tai työeläkkeiden indeksikorotusten pienennystä.[4] Kritiikkiä hallitusohjelmalle antoi muun muassa Kuntaliitto, joka olisi toivonut hallitukselta enemmän panostusta koulukiinteistöihin.[5]
Hallituksen vaiheita
Syyskuussa 2014 hallitus hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalan uuden periaatepäätöksen Rosatomin tullessa voimalan osakkaaksi ja laitetoimittajaksi.[6] Vihreät jätti hallituksen tämän jälkeen.[7] Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pysäytti soidensuojeluohjelman täydennyksen.[8]
1. helmikuuta 2015 kaatui niin sanottu perhepaketti. Pakettiin kuului esitys kotihoidon tuen kiintiöittämisestä.[9]
28. huhtikuuta 2015 Pääministeri Alexander Stubb jätti hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Hallitus jatkoi toimitusministeriönä, kunnes Juha Sipilän johtamat hallitusneuvottelut päättyivät ja uusi hallitus aloitti työskentelyn.
Kunta- ja sote-uudistus
- Pääartikkeli: Sote-uudistus
Sote-uudistus kaatui maaliskuussa 2015 perustuslakivaliokunnan todettua sen olevan perustuslain vastainen.
Ministerit
Huomautuksia
- ↑ Toimii ministerinä ulkoasiainministeriössä, valtioneuvoston kansliassa sekä valtiovarainministeriössä (EU:n budjettiosastoa koskevat asiat).
- ↑ Haavisto toimi ministerinä ulkoasiainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa (valtion omistajaohjausosastolle kuuluvat asiat).
- ↑ Paatero toimii ministerinä ulkoasiainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa (valtion omistajaohjausosastolle kuuluvat asiat).
- ↑ Räsänen toimii lisäksi ministerinä opetus- ja kulttuuriministeriössä (kirkollisasiat).
- ↑ Haglund toimii lisäksi ministerinä opetusministeriössä (liikunta-asiat).
- ↑ Risikko toimii liikenneministerinä liikenne- ja viestintäministeriössä ja kuntaministerinä valtiovarainministeriössä.
- ↑ Viitanen toimii opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi ministerinä ympäristöministeriössä.
- ↑ Ihalainen toimii lisäksi ministerinä sisäministeriössä (kotouttamisyksikön asiat).
Välikysymykset
Oppositio jätti Stubbin hallitukselle viisi välikysymystä.[10] Perussuomalaiset jättivät ensimmäisen välikysymyksen poliisipalveluiden turvaamisesta 4. syyskuuta 2014.[11] 10. syyskuuta 2014 keskusta ja vasemmistoliitto jättivät yhteisen välikysymyksen köyhyyden ja eriarvoistumisen lisääntymisestä. Välikysymyksen myötä hallituksen luottamuksesta äänestettiin ensimmäistä kertaa vihreiden hallituslähdön jälkeen. Äänestyksessä vihreät äänestivät tyhjää hallituksen saadessa eduskunnan luottamuksen äänin 97-84.[12] 17. lokakuuta 2014 keskusta ja perussuomalaiset jättivät yhteisen välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta.[13] Tällä kertaa myös vihreät äänestivät hallituksen luottamusta vastaan, mutta hallitus sai edelleen eduskunnan luottamuksen äänin 97–94.[14] Tammikuussa 2015 Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti välikysymyksen koskien eurokriisin hoitoa ja Suomen kokonaisvastuuta Kreikan tukipaketeissa.[15] Äänestyksessä hallitus sai jälleen eduskunnan luottamuksen äänin 97-81.[16] Helmikuussa 2015 keskusta, perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät yhteisen välikysymyksen koulutusasioista.[17] Äänestyksessä hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98-87.[18]
Lähteet
- ↑ Vihreät ulos hallituksesta Yle Uutiset Politiikka. Yleisradio. Viitattu 18.9.2014.
- ↑ Hallitusneuvottelut päätökseen 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ Talouspaketti sai ruusuja ja risuja – "Suomi tarvitsee myös onnea" 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ SAK pitää kasvupakettia odotettua parempana 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ Kuntaliitto: Aivan liian hidasta homekoulujen korjaamiseen 19.6.2014. Yle. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ http://www.hs.fi/politiikka/a1411005707940
- ↑ http://yle.fi/uutiset/vihreat_ulos_hallituksesta__mieli_on_raskas_ja_pettynyt/7478372
- ↑ http://www.hs.fi/politiikka/a1413339247066
- ↑ http://www.kdlehti.fi/2015/02/01/taistelu-kannatti-hallitus-luopuu-kotihoidontuen-jakamisesta/
- ↑ Valtiopäiväasiakirjat Eduskunta. Viitattu 22.9.2014.
- ↑ Välikysymys 4/2014 vp 4.9.2014. Eduskunta. Viitattu 22.9.2014.
- ↑ Nieminen, Martta: Hallitus sai eduskunnan luottamuksen Helsingin Sanomat. 24.9.2014. Viitattu 24.9.2014.
- ↑ Perussuomalaisilta ja keskustalta välikysymys Helsingin sanomat. 17.10.2014. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Elonen, Piia: Pääministerilauma odotti, kun Stubb kävi pelastamassa hallitusta Helsingin sanomat. 7.11.2014. Viitattu 29.11.2014.
- ↑ Välikysymys 7/2014 vp Eduskunta. 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
- ↑ Hallitukselle eduskunnan luottamus Helsingin sanomat. 6.2.2015. Viitattu 6.2.2015.
- ↑ http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vk_7_2014_p.shtml Oppositiolta välikysymys kouluasioista Helsingin Sanomat. 14.2.2015. Viitattu 14.2.2015.
- ↑ Hallitus nauttii edelleen luottamusta 21.2.2015. Yle. Viitattu 21.2.2015.
Edeltäjä: Kataisen hallitus |
Suomen valtioneuvosto 24. kesäkuuta 2014 – 29. toukokuuta 2015 |
Seuraaja: Sipilän hallitus |