Ero sivun ”Kiinalainen kalligrafia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lupaava artikkeli -ehdotus |
kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lae}}[[Kuva:Wang Xianzi Imitation by Tang Dynasty.JPG|thumb|[[Tang-dynastia]]n aikainen kopio 300-luvulla eläneen kalligrafin [[Wang Xianzhi]]n teoksesta]] |
{{lae}}[[Kuva:Wang Xianzi Imitation by Tang Dynasty.JPG|thumb|[[Tang-dynastia]]n aikainen kopio 300-luvulla eläneen kalligrafin [[Wang Xianzhi]]n teoksesta.]] |
||
'''Kiinalainen kalligrafia''' on [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|kiinalaisin kirjoitusmerkein]] luotua [[kalligrafia]]a. Kiinassa kalligrafiaa on aina pidetty merkittävänä taiteenlajina, ja monet menneiden vuosisatojen mestarit tunnetaan nimeltä. Tiettyihin asioihin kiinnitetään huomiota kirjoitusmerkkejä tehtäessä, mutta ehdottomia sommittelusääntöjä ei ole. Kalligrafit käyttävät merkkien piirtämiseen sivellintä. |
'''Kiinalainen kalligrafia''' on [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|kiinalaisin kirjoitusmerkein]] luotua [[kalligrafia]]a. Kiinassa kalligrafiaa on aina pidetty merkittävänä taiteenlajina, ja monet menneiden vuosisatojen mestarit tunnetaan nimeltä. Tiettyihin asioihin kiinnitetään huomiota kirjoitusmerkkejä tehtäessä, mutta ehdottomia sommittelusääntöjä ei ole. Kalligrafit käyttävät merkkien piirtämiseen sivellintä. |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Tavoite== |
==Tavoite== |
||
Tärkeää kiinalaisessa kalligrafiassa ovat yksittäisten kirjoitusmerkkien piirrot, rakenne ja painopiste, sekä kokonaissommittelu. Ehdottomia sommittelusääntöjä ei kuitenkaan ole.<ref name="seppala-300">Seppälä 2005, s. 300–302.</ref> Eteläisen [[Qi-dynastia]]n (479–502) aikana eläneen maalari [[Xie He]]n esittämien tunnettujen kriteerien mukaan kalligrafiassa tärkeintä on |
Tärkeää kiinalaisessa kalligrafiassa ovat yksittäisten kirjoitusmerkkien piirrot, rakenne ja painopiste, sekä kokonaissommittelu. Ehdottomia sommittelusääntöjä ei kuitenkaan ole.<ref name="seppala-300">Seppälä 2005, s. 300–302.</ref> Eteläisen [[Qi-dynastia]]n (479–502) aikana eläneen maalari [[Xie He]]n esittämien tunnettujen kriteerien mukaan kalligrafiassa tärkeintä on ”elämänvoiman (''[[qi]]'') rytminen harmonia ja liike”. Hänen mukaansa ''qi''-elämänvoiman vangitseminen paperille viivojen keinoin on kalligrafin tärkein päämäärä.<ref name="seppala" /> |
||
==Välineet== |
==Välineet== |
||
[[Kuva:WenfangSibao.jpg|thumb|Rasiassa kiinalaisen kalligrafin välineitä: siveltimiä, tussitanko, sinetti, sivellinteline, vesiastia ja hiomakivi.]] |
[[Kuva:WenfangSibao.jpg|thumb|Rasiassa kiinalaisen kalligrafin välineitä: siveltimiä, tussitanko, sinetti, sivellinteline, vesiastia ja hiomakivi.]] |
||
Kiinalaisen kalligrafin työvälineitä ovat |
Kiinalaisen kalligrafin työvälineitä ovat ”neljä aarretta”: [[sivellin]], paperi, [[Tussikynä|tussi]] ja [[tussinhankauskivi]].<ref>Seppälä 2005, s. 298.</ref> Kiinalaisiin kalligrafiateoksiin kuuluu oleellisesti taiteilijan punainen [[sinetti]].<ref name="seppala-300" /> Itämainen sivellintekniikka eroaa länsimaisesta: kiinalainen kalligrafi pitää sivellintä sormenpäillään pystyasennossa ja käyttää vain harjaksen kärkeä.<ref name="smith-119">{{Kirjaviite |Tekijä = Smith, Ray|Nimeke = Taiteilijan käsikirja|Vuosi = 1997 (alkuteos 1987)|Sivu = 119|Julkaisupaikka = |Julkaisija = Otava|Tunniste = |Isbn = 951-1-111191-1}}</ref> |
||
==Kirjoitustyylit== |
==Kirjoitustyylit== |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==Mestareita== |
==Mestareita== |
||
Kiinalaisen kalligrafian 1800 vuoden historian ajan mestareita tunnetaan nimeltä useita. Maineikkain heistä oli [[Wang Xizhi]] (321–379), jonka tunnetuimmat säilyneet teokset on sivelletty ''xingshulla'' ja ''caoshulla''. [[Qing-dynastia]]n (1644–1912) ajalta tunnetaan kalligrafi [[Deng Shiru]] (1743–1805), |
Kiinalaisen kalligrafian 1800 vuoden historian ajan mestareita tunnetaan nimeltä useita. Maineikkain heistä oli [[Wang Xizhi]] (321–379), jonka tunnetuimmat säilyneet teokset on sivelletty ''xingshulla'' ja ''caoshulla''. [[Qing-dynastia]]n (1644–1912) ajalta tunnetaan kalligrafi [[Deng Shiru]] (1743–1805), ’Qing-kalligrafian prinssi'’. Yksi hänen erikoislajeistaan oli ''zhuanshu'' eli sinettikirjoitus, ja siinä etenkin pieni sinettikirjoitus; toinen hänen lempityylinsä oli ''[[lishu]]'' eli kirjurikirjoitus.<ref name="seppala">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.kolumbus.fi/antikvariaatti.syva.uni/Kalligrafiaartikkeli.htm|Nimeke = Kirjoitusmerkkien taikaa – kiinalaisesta kalligrafiasta|Tekijä = Seppälä, Pertti|Ajankohta = |Julkaisija = |Viitattu = 10.10.2014}}</ref> |
||
==Kuvia== |
==Kuvia== |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Huotari, Tauno-Olavi & Seppälä, Pertti | Nimeke =Kiinan kulttuuri | Vuosi =2005 (5. painos) | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava | |
* {{Kirjaviite | Tekijä = Huotari, Tauno-Olavi & Seppälä, Pertti | Nimeke =Kiinan kulttuuri | Vuosi =2005 (5. painos) | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn = 951-1-15943-7}} |
||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{commonscat-rivi|Chinese calligraphy|Kiinalainen kalligrafia}} |
|||
[[Luokka:Kalligrafia]] |
[[Luokka:Kalligrafia]] |
||
Versio 19. lokakuuta 2015 kello 16.11
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
Kiinalainen kalligrafia on kiinalaisin kirjoitusmerkein luotua kalligrafiaa. Kiinassa kalligrafiaa on aina pidetty merkittävänä taiteenlajina, ja monet menneiden vuosisatojen mestarit tunnetaan nimeltä. Tiettyihin asioihin kiinnitetään huomiota kirjoitusmerkkejä tehtäessä, mutta ehdottomia sommittelusääntöjä ei ole. Kalligrafit käyttävät merkkien piirtämiseen sivellintä.
Asema taiteena
Kiinan taiteenlajeista kalligrafia on maalaustaiteen ohella arvostetuinta. Kalligrafiaa näkee edelleen kaikkialla Kiinassa, sitä opetetaan koululaisille, alan lehtiä ja oppaita julkaistaan useita, ja kalligrafian tutkimus on oma oppialansa.[1]
Kalligrafian ja maalaustaiteen ikiaikainen yhteys Kiinassa perustuu siihen, että kiinalaiset kirjoitusmerkit olivat alun perin kuvamerkkejä. Kumpikin perustuu lisäksi samaan esteettiseen teoriaan, ja ne hyödyntävät myös samoja työvälineitä, sivellintä, tussia ja paperia sekä samaa sivellintekniikkaa. Moni kiinalainen taiteilija onkin ollut samalla sekä taidemaalari että kalligrafi.[1]
Tavoite
Tärkeää kiinalaisessa kalligrafiassa ovat yksittäisten kirjoitusmerkkien piirrot, rakenne ja painopiste, sekä kokonaissommittelu. Ehdottomia sommittelusääntöjä ei kuitenkaan ole.[2] Eteläisen Qi-dynastian (479–502) aikana eläneen maalari Xie Hen esittämien tunnettujen kriteerien mukaan kalligrafiassa tärkeintä on ”elämänvoiman (qi) rytminen harmonia ja liike”. Hänen mukaansa qi-elämänvoiman vangitseminen paperille viivojen keinoin on kalligrafin tärkein päämäärä.[3]
Välineet
Kiinalaisen kalligrafin työvälineitä ovat ”neljä aarretta”: sivellin, paperi, tussi ja tussinhankauskivi.[4] Kiinalaisiin kalligrafiateoksiin kuuluu oleellisesti taiteilijan punainen sinetti.[2] Itämainen sivellintekniikka eroaa länsimaisesta: kiinalainen kalligrafi pitää sivellintä sormenpäillään pystyasennossa ja käyttää vain harjaksen kärkeä.[5]
Kirjoitustyylit
Kiinalaisista kirjoitustyyleistä kalligrafien suosiossa ovat etenkin kursiivi xingshu sekä hyvin vapaamuotoinen ruohokirjoitus caoshu.[6] Xingshu kehittyi samoihin aikoihin niin sanotun normaalikirjoituksen eli kaishun kanssa noin 1800 vuotta sitten. Xingshu on kaunokirjoitustyylinä vapaamuotoisempaa kuin normaalikirjoitus, ja se on edelleen yksi kalligrafien suosikeista.[6] Caoshu, kiinan kalligrafiatyyleistä kaikkein vapaamuotoisin ja usein hyvin vaikeaselkoinen, kehittyi lopulliseen muotoonsa Tang-dynastian aikana 618–907.[6]
Mestareita
Kiinalaisen kalligrafian 1800 vuoden historian ajan mestareita tunnetaan nimeltä useita. Maineikkain heistä oli Wang Xizhi (321–379), jonka tunnetuimmat säilyneet teokset on sivelletty xingshulla ja caoshulla. Qing-dynastian (1644–1912) ajalta tunnetaan kalligrafi Deng Shiru (1743–1805), ’Qing-kalligrafian prinssi'’. Yksi hänen erikoislajeistaan oli zhuanshu eli sinettikirjoitus, ja siinä etenkin pieni sinettikirjoitus; toinen hänen lempityylinsä oli lishu eli kirjurikirjoitus.[3]
Kuvia
-
Kiinalainen Sun Xinde tekemässä kalligrafiaa. -
Mies harjoittaa vesikalligrafiaa Pekingin Beihai-puistossa.
Lähteet
- Huotari, Tauno-Olavi & Seppälä, Pertti: Kiinan kulttuuri. Otava, 2005 (5. painos). ISBN 951-1-15943-7.
Viitteet
- ↑ a b Seppälä 2005, s. 288–290.
- ↑ a b Seppälä 2005, s. 300–302.
- ↑ a b Seppälä, Pertti: Kirjoitusmerkkien taikaa – kiinalaisesta kalligrafiasta kolumbus.fi. Viitattu 10.10.2014.
- ↑ Seppälä 2005, s. 298.
- ↑ Smith, Ray: Taiteilijan käsikirja, s. 119. Otava, 1997 (alkuteos 1987). ISBN 951-1-111191-1.
- ↑ a b c Seppälä 2005, s. 297.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinalainen kalligrafia Wikimedia Commonsissa
