Ero sivun ”Ratsutila” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
12 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
muot
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
p (muot)
Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi [[torppa]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä aputila eli [[Augmentti (ruotujakolaitos)|augmentti]], joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.
 
[[Ruotujakolaitos|Ruotuväki]]armeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n valtakuntaa. Tällöin rustholleille määrättiin vakanssi- ja [[passevolanssi]]<nowiki/>maksu, joidenjotka lakkauttamisen aika tulilakkautettiin vasta vuonna [[1886]], kun koko ruotujakolaitos lakkautettiin. Maksuksi vuonna 1809 määrättiin 10 tynnyriä viljaa ratsutilaa kohden.
 
Ratsutilat nousivat usein tavallisten maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle, ja ne muodostivat eräänlaisen talonpoikaisen eliitin. Usein nämä talonpojat olivat maatalouden uudistusten edelläkävijöitä ja vaikuttivat ratkaisevasti erilaisiin maaseudullekin levinneisiin ilmiöihin ja aatteisiin.
71 192

muokkausta

Navigointivalikko