Indeterminismi

Indeterminismi on filosofian näkökanta, jonka mukaan tapahtumilla ei ole aina välttämätöntä syytä. Se on determinismin vastakohta ja siinä asiat voivat tapahtua toisin ja ne eivät ole ennaltamäärättyjä.

Alfahajoaminen nykykäsityksen mukaan puhtaasti satunnainen ilmiö.

On tärkeää erottaa kaksi asiaa puhuttaessa indeterminismistä. Ennustamattomuus ja satunnaisuus eivät ole sama asia. Esimerkiksi kaaosteoriassa tutusta vertauksessa perhosen siivenisku Brasiliassa voi aiheuttaa myöhemmin myrskyn Teksasissa. Idean keksijä havaitsi tämän kun teki sääennustuksia ja huomasi, että pieni pyöristys aiheutti sääsimulaatiossa aiheutti suuria muutoksia lopputuloksessa. Systeemin monimutkaisuuden takia on käytännössä mahdotonta pitkän ajan luotettavia sääennustuksia.

Kuitenkin kaaosteorian malleissa järjestelmät ovat yleensä deterministisiä.

Indeterminismi ja satunnaisuus on kaaosteoriasta erilainen siinä mielessä, että asiat eivät ole syy-seuraussuhteessa eikä niitä voi ennustaa.

Nykyisessä fysiikassa on laajalti hylätty determinismi 1900-luvun alussa kvanttimekaniikan kehittyessä. Esimerkiksi kun havaitaan uraaniatomin hajoamista ei voida sanoa milloin hajoamista tapahtuu. Sitä ei aiheuta ulkopuolinen voima ja järjestelmä on nykyfysiikan käsityksen mukaan satunnainen. Kun havaitaan suuria joukkoja uraaniatomista voidaan tehdä tilastollisia yleistyksiä milloin uraaniydin todennäköisesti hajoaa, mutta tätä ei voida soveltaa yksittäiseen atomiin.

Ei voida myöskään absoluuttisen tarkasti tietää alkutilanteita, mistä pystyisi laskemaan miten asiat tapahtuisivat. Yleinen tulkinta kvanttimekaniikassa on mm. Kööpenhaminan tulkinta.

Kvanttimekaniikkaan vastavetona pyrittiin etsimään piilomuuttujateorioita. Näiden pohjaoletuksena on, että ehkä kvanttimekaniikka on deterministinen, muttemme pysty joistain syystä havaitsemaan niiden syytä. Vertauskuvana käytettiin esimerkiksi pörssikursseja - ennustamattomia, mutta niiden takana voi olla syy-seurasuhde, vaikka olemme kykenemättömiä sitä havaitsemaan. Tätä tutkittaessa tehtiin Bellin teoreema, joka vei jalansijaa piilomuuttujateorioilta.

Indeterminismi filosofiassa

Deterministiä kirjoitettaessa usein pidetään sitä ongelmallisena vapaan tahdon kanssa. Indeterminismi ei välttämättä tuota tähän mitään ratkaisua. Jos ajatellaan, että ihmisessä vaikuttaa satunnaisia indeterministisiä ilmiöitä, kuten esimerkiksi hiilen radioaktiivinen isotooppi C-14 niin tämä ei näytä tuovan ratkaisua vapaan tahdon ongelmaan, koska jos satunnainen radiohiilen hajoaminen vaikuttaa satunnaisesti jollain tavalla esimerkiksi aivojen synapsin toimintaan niin toiminta ei ole yhtään sen vapaampaa kuin deterministisessä järjestelmässä. Toisinsanoin ihminen pystyisi käyttäytymään ennaltamäärätytymättömällä tavalla sen takia, että satunnainen ilmiö aiheuttaa satunnaisuutta hänen kehossaan.

Lähteet

• Tarja Kallio-Tamminen: Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-625-4.
• Laurikainen, K. V.: Tieteellä on rajansa : kvanttiteoria ja todellisuus. Helsinki: Yliopistopaino, 1997. ISBN 951-570-372-7.
• Ruelle, David: Sattuma ja kaaos. Helsinki: Art House, 1992. ISBN 951-884-020-2.