Ero sivun ”Glock 17” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 37.219.80.184 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Olimar tekemään versioon.
Rivi 6: Rivi 6:
valmistusmaa = {{Itävalta}} |
valmistusmaa = {{Itävalta}} |
valmistusvuodet = [[1983]]– |
valmistusvuodet = [[1983]]– |
kaliiberi = [[5×19 mm Parabellum]] |
kaliiberi = [[9×19 mm Parabellum]] |
koko = 186 mm |
koko = 186 mm |
piipun pituus = 114 mm |
piipun pituus = 114 mm |
paino = 625 g |
paino = 625 g |
lipasmalli = tanko |
lipasmalli = tanko |
kapasiteetti = 10, 17, 19, 31, 90 |
kapasiteetti = 10, 17, 19, 31, 33 |
lähtönopeus = |
lähtönopeus = |
kantama = 500 m |
kantama = 50 m |
teor_kantama = |
teor_kantama = |
tulinopeus = |
tulinopeus = |

Versio 13. lokakuuta 2015 kello 20.04

Glock 17
[[Tiedosto:|250px|]]
Tyyppi Itselataava pistooli
Valmistaja Glock
Valmistusmaa  Itävalta
Valmistusvuodet 1983
Tekniset tiedot
Kaliiperi(t) 9×19 mm Parabellum
Aseen pituus 186 mm
Piipun pituus 114 mm
Paino (tyhjänä) 625 g
Lipas tanko
Kapasiteetti 10, 17, 19, 31, 33 patruunaa
Tehokas kantama 50 m

Glock 17 on ensimmäinen itävaltalaisen Glock-yhtiön suunnittelema ja valmistama pistoolimalli. Itävallan armeija otti sen vuonna 1983 palveluspistoolikseen P80-nimikkeellä. Se on myös hyväksytty yhdeksi Naton virallisista pistoolimalleista. Glock-pistoolit ovat tällä hetkellä ehkä maailman yleisimpiä viranomaisten palveluspistooleja.

Glock on lyhytrekyyliperiaatteella toimiva itselataava pistooli, jossa jäykkäyhteys perustuu luistin hylsynpoistoaukkoon lukittuvaan, auetessaan peräpäästään alaspäin keinahtavaan piippuun. Pistoolissa ei ole iskuvasaraa, vaan muulloin kuin liipaisinta vedettäessä aina puolivireasennossa oleva iskuripiikki. Aseessa ei tämän vuoksi ole erillistä varmistusvipua, vaan siinä on liipaisinvarmistin, automaattinen iskuripiikin lukitus ja automaattinen laukaisutangon varmistin, jotka estävät pistoolin laukeamisen muulloin kuin liipaisinta asianmukaisesti painettaessa.

Glock-pistoolien runko on tehty polymeerista, jonka vuoksi aseen tullessa markkinoille varsinkin Yhdysvalloissa esitettiin väitteitä ettei asetta voisi havaita metallinpaljastimella; todellisuudessa noin 80 % aseen painosta muodostuu metallista.

Tällä hetkellä Glockia valmistetaan 31 eri mallia kuudessa eri kaliiperissa.

Glock on rajavartijoiden ja vanginvartijoiden virka-aseena Glock 17-, 19- ja 26-malleina. Glock oli myös Suomen poliisin virka-ase[1] ennen sen korvaamista Walther P99Q:lla. Glock on hyvin suosittu myös harrastuskäytössä, etenkin practical- ja SRA-ampujien keskuudessa.

Myös Suomen puolustusvoimat ottivat Glock 17 -pistoolin palveluskäyttöön vuoden 2009 aikana mallimerkinnällä 9.00 PIST 2008. Ase toimitetaan puolustusvoimien merkinnöillä, perusmallista eroavalla karhennetulla RTF2 -kahvalla, kahden kilogramman laukaisulla, tritium -tähtäimillä ja 17+2 patruunan lippailla. Aseen lisävarusteita puolustusvoimien käytössä ovat taktinen valo sekä visuaalinen ja infrapunalaser. Pistoolia tulevat käyttämään ainakin laskuvarjo- ja erikoisjääkärit, kansainvälisiin tehtäviin koulutettavat kriisinhallintajoukot ja sotilaspoliisit.[2]

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Glock.
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.