Ero sivun ”Epidemia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
korjattava, sitaatit muodostavat liian ison osan artikkelin sisällöstä |
korjauksia |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ⚫ | '''Epidemia''' on ajoittain esiintyvä [[tartuntatauti|tartuntasairaus]], joka tarttuu poikkeuksellisen suureen osaan jonkin alueen väestöstä. Epidemiaa kutsutaan myös kulkutaudiksi. Epidemia voi levitä esimerkiksi [[pisaratartunta]]na tai juomaveden välityksellä. Epideemisesti esiintyviä tauteja ovat esimerkiksi [[influenssa]], [[kolera]], [[rutto]] ja [[tuhkarokko]]. Epidemia rajoittuu tiettyyn maahan tai [[maanosa]]an. Epidemioiksi nimitetään myös joitain sellaisia tapauksia, joissa on kyse vain muutamasta tartunnan saaneesta, kuten esimerkiksi [[armeija]]ssa leviävä [[aivokalvontulehdus]] tai [[lastentarha]]ssa leviävä vatsatauti. |
||
{{korjattava|Sitaatit muodostavat liian suuren osan artikkelista}} |
|||
| ⚫ | '''Epidemia''' |
||
Erityisen suurta ihmisjoukkoa tai suurta maantieteellistä aluetta koettelevaa epidemiaa kutsutaan ''[[pandemia]]ksi''. |
Erityisen suurta ihmisjoukkoa tai suurta maantieteellistä aluetta koettelevaa epidemiaa kutsutaan ''[[pandemia]]ksi''. |
||
| Rivi 8: | Rivi 7: | ||
Myös muita kuin tartuntatauteja, esimerkiksi itsemurhia sanotaan esiintyvän epidemioina. |
Myös muita kuin tartuntatauteja, esimerkiksi itsemurhia sanotaan esiintyvän epidemioina. |
||
==Historiaa== |
|||
==Kulkutaudit ovat historiallisen vähäisiä== |
|||
[[Paleoliittinen kausi|Paleoliittisella kivikaudella]] kulkutaudit olivat melko harvinaisia, sillä ihmisiäkin oli vähän ja harvassa. Väkiluvun kasvaessa kulkutaudit yleistyivät voimakkaasti. Uusi kulkutauti pyyhkäisi aaltona maan yli aina kun edellisestä epidemiasta oli kulunut riittävän kauan, ja se saattoi viedä lapsista kolmanneksen. Vielä 1900-luvun alun molemmin puolin koleraepidemiat, ja 1900-luvun alussa [[espanjantauti]] ja "historian suurin tappaja" [[isorokko]] herättivät suurta kauhua. 1900-luvun aikana kulkutaudit saatiin hallintaan, ja nykyisin länsimaisen ihmisen riski kuolla kulkutauteihin on pienintä kivikauden jälkeen.<ref name="ml">''Tautinen historia'', tutkijatohtori Mirkka Lappalainen, HY; HeSa 6.10.2009</ref> |
|||
"Influenssapelko tuntuu haudanneen kokonaan alleen sen tosiasian, että moderni lääketiede, tiedonvälitys ja tehokas vauraus mullistivat 1900-luvulla Euroopan historian. Siihen asti elämä oli ollut loputonta ja toivotonta taistelua tartuntatauteja vastaan. - - länsimaisen ihmisen riski kuolla kulkutauteihin on viimeksi ollut yhtä alhainen [[paleoliittinen|paleoliittisellä]] kivikaudella", kun "ihmisiä oli niin vähän, ettei ollut epidemioitakaan.<ref name="ml">''Tautinen historia'', tutkijatohtori Mirkka Lappalainen, HY; HeSa 6.10.2009</ref> |
|||
| ⚫ | Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin, sillä heikkokuntoiset ovat olleet kulkutaudeille helppoa riistaa. Esimerkiksi 1690-luvun [[Suuret kuolonvuodet|suurten kuolonvuosien]] aikana 30-40 % suomalaisista menehtyi, ja 1860-luvun [[suuret nälkävuodet|nälkävuosina]] alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta.<ref name="ml" /> |
||
Ennen "sairaudet veivät lapsista kolmanneksen ja rutot ja muut tappajat pyyhkäisivät aaltoina maan yli aina, kun edellisestä epidemiasta oli kulunut riittävän kauan."<ref name="ml"></ref> |
|||
Vielä 1900-luvun alun molemmin puolin koleraepidemiat, ja 1900-luvun alussa [[espanjantauti]] ja "historian suurin tappaja, [[isorokko]]" herättivät suurta kauhua.<ref name="ml"></ref> |
|||
Ennen "kansa oli pakkautunut ahtaisiin ja epähygieenisiin oloihin. Keskiajan kaupungit olivat saastaisia loukkoja. - - Kalliolaisessa yksiössä, jossa nyt köhii yksi opiskelija, saattoi sata vuotta sitten asua 12 ihmistä."<ref name="ml"></ref> |
|||
==Suomi== |
|||
| ⚫ | |||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 11. lokakuuta 2015 kello 23.24
Epidemia on ajoittain esiintyvä tartuntasairaus, joka tarttuu poikkeuksellisen suureen osaan jonkin alueen väestöstä. Epidemiaa kutsutaan myös kulkutaudiksi. Epidemia voi levitä esimerkiksi pisaratartuntana tai juomaveden välityksellä. Epideemisesti esiintyviä tauteja ovat esimerkiksi influenssa, kolera, rutto ja tuhkarokko. Epidemia rajoittuu tiettyyn maahan tai maanosaan. Epidemioiksi nimitetään myös joitain sellaisia tapauksia, joissa on kyse vain muutamasta tartunnan saaneesta, kuten esimerkiksi armeijassa leviävä aivokalvontulehdus tai lastentarhassa leviävä vatsatauti.
Erityisen suurta ihmisjoukkoa tai suurta maantieteellistä aluetta koettelevaa epidemiaa kutsutaan pandemiaksi.
Epidemioita ehkäistään esimerkiksi rokotuksin, käsienpesukampanjoin sekä kampanjoilla sukupuolitautien ehkäisemiseksi.
Myös muita kuin tartuntatauteja, esimerkiksi itsemurhia sanotaan esiintyvän epidemioina.
Historiaa
Paleoliittisella kivikaudella kulkutaudit olivat melko harvinaisia, sillä ihmisiäkin oli vähän ja harvassa. Väkiluvun kasvaessa kulkutaudit yleistyivät voimakkaasti. Uusi kulkutauti pyyhkäisi aaltona maan yli aina kun edellisestä epidemiasta oli kulunut riittävän kauan, ja se saattoi viedä lapsista kolmanneksen. Vielä 1900-luvun alun molemmin puolin koleraepidemiat, ja 1900-luvun alussa espanjantauti ja "historian suurin tappaja" isorokko herättivät suurta kauhua. 1900-luvun aikana kulkutaudit saatiin hallintaan, ja nykyisin länsimaisen ihmisen riski kuolla kulkutauteihin on pienintä kivikauden jälkeen.[1]
Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin, sillä heikkokuntoiset ovat olleet kulkutaudeille helppoa riistaa. Esimerkiksi 1690-luvun suurten kuolonvuosien aikana 30-40 % suomalaisista menehtyi, ja 1860-luvun nälkävuosina alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta.[1]
Katso myös
Lähteet
- Epidemia. Terveysportti