Ero sivun ”Uschakoffin talo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) nimen korjaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Uschakoffin talo''' on [[Helsinki|Helsingissä]] [[Pohjoisesplanadi|Pohjoisesplanadi 19]]:sta sijaitseva kolmikerroksinen [[empire]]tyylinen toimisto- ja liiketalo jonka rakennutti venäläinen Suomeen vuonna 1808 muuttanut kauppias [[Jegor Uschakoff]] vuosina 1815–1816 [[Pehr Granstedt]]in toimiessa suunnittelijana. Talossa oli alunperin tavaramakasiineja ja kauppapuoteja alakerrassa ja yläkerroksissa asuntoja. Talon piharakennuksessa oli vielä renkitupa, sauna, talli ja navetta. Uschakoffin talon [[Unioninkatu|Unioninkadun]] puoleisen siiven pohjoisosa valmistui hiukan myöhemmin 1827–1828. 1800-luvun kuluessa taloon tehtiin vielä ikkunajakomuutoksia sekä rakennettiin näyteikkunat vuonna 1876 arkkitehti [[Theodor Höijer]]in suunnitelman mukaan. <ref name=finna/><ref name=frii/><ref name=hs/> |
'''Uschakoffin talo''' on [[Helsinki|Helsingissä]] [[Pohjoisesplanadi|Pohjoisesplanadi 19]]:sta sijaitseva kolmikerroksinen [[empire]]tyylinen toimisto- ja liiketalo jonka rakennutti venäläinen Suomeen vuonna 1808 muuttanut kauppias [[Jegor Uschakoff]] vuosina 1815–1816 [[Pehr Granstedt]]in toimiessa suunnittelijana. Talossa oli alunperin tavaramakasiineja ja kauppapuoteja alakerrassa ja yläkerroksissa asuntoja. Talon piharakennuksessa oli vielä renkitupa, sauna, talli ja navetta. Uschakoffin talon [[Unioninkatu|Unioninkadun]] puoleisen siiven pohjoisosa valmistui hiukan myöhemmin 1827–1828. 1800-luvun kuluessa taloon tehtiin vielä ikkunajakomuutoksia sekä rakennettiin näyteikkunat vuonna 1876 arkkitehti [[Theodor Höijer]]in suunnitelman mukaan. <ref name=finna/><ref name=frii/><ref name=hs/> |
||
Vuonna 1885 Uschakoffin perilliset myivät talon kirjakauppias [[G. W. Edlund|Gustaf |
Vuonna 1885 Uschakoffin perilliset myivät talon kirjakauppias [[G. W. Edlund|Gustaf Wilhelm Edlund]]ille. Edlund oli ostanut Uschakoffin talossa jo vuodesta 1848 toimineen [[J. C. Frenckell]]in kirjakaupan vuonna 1864 ja kirjakauppa toimi talossa G. W. Edlundin kirjakaupan nimellä vuodesta 1879 aina 1920-luvun alkuun. Edlund myi kuitenkin Uschakoffin talon jo vuonna 1896 [[Privatbanken i Helsingfors|Privatbankenille]].<ref name=finna/><ref name=frii/><ref name=hs>[http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/38_3.html Kertomuksia Helsingin kortteleista osa 38: Dromedaari - Pankit levittäytyivät Dromedaarin kortteliin sata vuotta sitten, Helsingin Sanomat 6.5.2006]</ref> |
||
1900-luvulla taloon rakennettiin [[Jugendsali]]na tunnettu Privatbankenin pankkisali sisäänkäynteineen ja portaikkoineen sekä uudet näyteikkunat vuosina 1903–1904 arkkitehti [[Lars Sonck]]in suunnitelmien mukaan. Pankkisalin sisustuksen suunnitteli [[Valter Jung]]. Lars Sonck suunnitteli myös vuonna 1915 valmistuneen Privatbankenin pankkisalin laajennuksen. Privatbankenin toiminta päättyi fuusioon vuonna 1922 pankin jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin.<ref name=finna/><ref name=frii/> |
1900-luvulla taloon rakennettiin [[Jugendsali]]na tunnettu Privatbankenin pankkisali sisäänkäynteineen ja portaikkoineen sekä uudet näyteikkunat vuosina 1903–1904 arkkitehti [[Lars Sonck]]in suunnitelmien mukaan. Pankkisalin sisustuksen suunnitteli [[Valter Jung]]. Lars Sonck suunnitteli myös vuonna 1915 valmistuneen Privatbankenin pankkisalin laajennuksen. Privatbankenin toiminta päättyi fuusioon vuonna 1922 pankin jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin.<ref name=finna/><ref name=frii/> |
||
Versio 9. lokakuuta 2015 kello 21.38
Uschakoffin talo on Helsingissä Pohjoisesplanadi 19:sta sijaitseva kolmikerroksinen empiretyylinen toimisto- ja liiketalo jonka rakennutti venäläinen Suomeen vuonna 1808 muuttanut kauppias Jegor Uschakoff vuosina 1815–1816 Pehr Granstedtin toimiessa suunnittelijana. Talossa oli alunperin tavaramakasiineja ja kauppapuoteja alakerrassa ja yläkerroksissa asuntoja. Talon piharakennuksessa oli vielä renkitupa, sauna, talli ja navetta. Uschakoffin talon Unioninkadun puoleisen siiven pohjoisosa valmistui hiukan myöhemmin 1827–1828. 1800-luvun kuluessa taloon tehtiin vielä ikkunajakomuutoksia sekä rakennettiin näyteikkunat vuonna 1876 arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelman mukaan. [1][2][3]
Vuonna 1885 Uschakoffin perilliset myivät talon kirjakauppias Gustaf Wilhelm Edlundille. Edlund oli ostanut Uschakoffin talossa jo vuodesta 1848 toimineen J. C. Frenckellin kirjakaupan vuonna 1864 ja kirjakauppa toimi talossa G. W. Edlundin kirjakaupan nimellä vuodesta 1879 aina 1920-luvun alkuun. Edlund myi kuitenkin Uschakoffin talon jo vuonna 1896 Privatbankenille.[1][2][3]
1900-luvulla taloon rakennettiin Jugendsalina tunnettu Privatbankenin pankkisali sisäänkäynteineen ja portaikkoineen sekä uudet näyteikkunat vuosina 1903–1904 arkkitehti Lars Sonckin suunnitelmien mukaan. Pankkisalin sisustuksen suunnitteli Valter Jung. Lars Sonck suunnitteli myös vuonna 1915 valmistuneen Privatbankenin pankkisalin laajennuksen. Privatbankenin toiminta päättyi fuusioon vuonna 1922 pankin jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin.[1][2]
Helsingin kaupunki osti Uschakoffin talon vuonna 1961. Uschakoffin talon sisäosat purettiin julkisivuja ja Jugendsalia lukuun ottamatta vuosina 1965–1968 tehdyissä muutostöissä jotka suunnitteli arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Jugendsali muutettiin Helsingin kaupungin tiedotustilaksi vuonna 1983 ja nykyisin salissa toimii kahvila-ravintola. Uschakoffin talossa sijaitsee myös Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto. [1][2]
Lähteet
- ↑ a b c d Finna (Helsingin kaupunginmuseo) : Uschakoffin talo; Pohjoisesplanadi 19. Unioninkatu 28.; Helsinki
- ↑ a b c d Stadn Friidu-blogi 17.5.2014 : Lars Sonckin Jugendsali
- ↑ a b Kertomuksia Helsingin kortteleista osa 38: Dromedaari - Pankit levittäytyivät Dromedaarin kortteliin sata vuotta sitten, Helsingin Sanomat 6.5.2006