Ero sivun ”Svetlana Aleksijevitš” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
muotoiluja |
+ kuvan vaihto |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Kirjailija |
{{Kirjailija |
||
| nimi = Svetlana Aleksijevitš |
| nimi = Svetlana Aleksijevitš |
||
| kuva = Swetlana |
| kuva = Swetlana Alexijewitsch 2013 cropped.jpg |
||
| kuvankoko = 210px |
| kuvankoko = 210px |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = Svetlana Aleksijevitš (vuonna 2013). |
||
| salanimi = |
| salanimi = |
||
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|31|5|1948}} |
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|31|5|1948}} |
Versio 9. lokakuuta 2015 kello 02.06
Svetlana Aleksijevitš | |
---|---|
Svetlana Aleksijevitš (vuonna 2013). |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. toukokuuta 1948 Stanyslaviv (nyk. Ivano-Frankivsk), Ukrainan SNT |
Kirjailija | |
Äidinkieli | venäjä [1] |
Tuotannon kieli | venäjä |
Tyylilajit | dokumenttiromaani |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Nobelin kirjallisuuspalkinto (2015) |
|
Aiheesta muualla | |
alexievich.info | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Svetlana Aleksandrovna Aleksijevitš (valkoven. Святлана Аляксандраўна Алексіевіч, Svjatlana Aljaksandrauna Aleksijevitš, ven. Светла́на Алекса́ндровна Алексие́вич, Svetlana Aleksandrovna Aleksijevitš; s. 31. toukokuuta 1948 Stanyslaviv (nyk. Ivano-Frankivsk), Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) on valkovenäläinen toimittaja ja kirjailija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2015, Ruotsin akatemian perustelun mukaan "hänen moniäänisistä teoksistaan, kärsimyksen ja rohkeuden monumentista ajassamme".[2]
Aleksijevitšin teokset pohjautuvat laajoihin haastatteluihin. Hän haastattelee teosta varten yleensä 400–700:aa ihmistä ja valmistelee teosta 3–4 vuotta.[3][4]
Teokset
Alkuperäiskielellä
Teossarjassa Utopian äänet (ven. Golosa utopii), joka edustaa kirjailijan päätuotantoa, on julkaistu ainakin seuraavat teokset:[3]
- U voinu – ne ženskoje litso (1985)
- Poslednije svideteli (1985, 'Viimeiset todistajat')
- Sinkovyje maltšiki (1991, 'Sinkkipojat')
- Zatšarovannyje smertu (1993, 'Kuolemasta lumoutuneet')
- Tšernobylskaja molitva: Hronkia buduštšego (1997)
Suomennetut teokset
- Sodalla ei ole naisen kasvoja (U voinu – ne ženskoje litso). Suomentanut Robert Kolomainen. SN-kirjat 1988. ISBN 951-615-655-X
- Tšernobylista nousee rukous (Tšernobylskaja molitva: Hronkia buduštšego). Suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Tammi 2000. ISBN 951-31-1691-3
Lähteet
- ↑ Энцыклапедыя гісторыі Беларусі ў 6 тамах. Том 6 Кніга І, s. 139. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ The Nobel Prize in Literature 2015 Nobelprize.org. Viitattu 8.10.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Liski, L.: ”Kolme kertomusta valkovenäläisestä nykykirjallisuudesta”, Tuntematon Valko-Venäjä, s. 316–346. Toimittanut A. Luukkanen. Helsinki: Edita Prima Oy, 2009. ISBN 978-951-37-5445-7.
- ↑ Svetlana Alexievich, Writer belarusforjournalists.info. Viitattu 26.1.2014. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Svetlana Aleksijevitš Wikimedia Commonsissa
|