Ero sivun ”Persilja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
Juuripersilja kasvattaa [[porkkana]]n näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa. |
Juuripersilja kasvattaa [[porkkana]]n näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa. |
||
Suomessa persiljoista |
Suomessa persiljoista mausteena on suosituin kähärälehtipersilja, mutta [[Välimeri|Välimeren]] seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa. Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla mutta on myöhemmin kasvattanut suosiotaan. |
||
== Persilja mausteena == |
== Persilja mausteena == |
||
Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii lihan sekä kalan että linturuokien mausteeksi |
Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii lihan sekä kalan, että linturuokien mausteeksi. LIsäksi se sopii hyvin myös juusto- ja munaruokiin sekä kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä vuoksi koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä. |
||
Kuivattu persilja saattaa sisältää 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia |
Kuivattu persilja saattaa sisältää jopa 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteenia, [[C-vitamiini]]a ja [[foolihappo|folaattia]]. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita. |
||
== Persilja yrttilääkinnässä == |
== Persilja yrttilääkinnässä == |
||
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty [[reuma]]n hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon<ref name="hspersilja"/> |
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty [[reuma]]n hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin, sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon<ref name="hspersilja"/>. Tieteellisesti tehon katsotaan perustuvan sen runsaaseen [[karoteeni]]- ja C-vitamiinipitoisuuteen. Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.<ref name="hspersilja"/> |
||
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita |
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita. Tärkeimmät niistä ovat [[apioli]] (C<sub>12</sub>H<sub>14</sub>O<sub>4</sub>) ja [[myristisiini]] (C<sub>11</sub>H<sub>12</sub>O<sub>3</sub>). Kasvi sisältää myös [[flavoni|flavoneihin]] kuuluvaa [[apigeniini]]a (C<sub>15</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>), joka on antiseptista ja ehkäisee [[histamiini]]n vapautumista.<ref name="hspersilja"/> |
||
Persiljalla voi olla myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana |
Persiljalla voi olla myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana. Myös vatsahaava tai turvotuksesta johtuva munuaisten tai sydämen vajaatoiminta on este persiljan runsasmääräiselle nauttimiselle.<ref name="hspersilja2"/> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 1. lokakuuta 2015 kello 12.12
| Persilja | |
|---|---|
 Silolehtipersilja |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
| Suku: | Persiljat Petroselinum |
| Laji: | crispum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Petroselinum crispum[1] |
|
| Katso myös | |
Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.[2]
Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) Petroselinum crispum var. crispum, silopersilja Petroselinum crispum var. neapolitanum, ja juuripersilja, P. crispum var. radicosum tai P. c. var. tuberosum.[3][4]
Historia
Alkujaan kreikkalaiset eivät tehneet eroa persiljan ja sellerin (Apium graveolens) välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.
Antiikin Kreikan olympialaisten voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.
Persiljalajikkeet
Persiljaa on kolmea lajiketta, jotka kuitenkin ovat erilaisista muodoistaan huolimatta samaa lajia.
Juuripersilja kasvattaa porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa.
Suomessa persiljoista mausteena on suosituin kähärälehtipersilja, mutta Välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa. Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla mutta on myöhemmin kasvattanut suosiotaan.
Persilja mausteena
Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii lihan sekä kalan, että linturuokien mausteeksi. LIsäksi se sopii hyvin myös juusto- ja munaruokiin sekä kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä vuoksi koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä.
Kuivattu persilja saattaa sisältää jopa 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteenia, C-vitamiinia ja folaattia. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.
Persilja yrttilääkinnässä
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty reuman hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin, sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon[2]. Tieteellisesti tehon katsotaan perustuvan sen runsaaseen karoteeni- ja C-vitamiinipitoisuuteen. Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.[2]
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita. Tärkeimmät niistä ovat apioli (C12H14O4) ja myristisiini (C11H12O3). Kasvi sisältää myös flavoneihin kuuluvaa apigeniinia (C15H10O5), joka on antiseptista ja ehkäisee histamiinin vapautumista.[2]
Persiljalla voi olla myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana. Myös vatsahaava tai turvotuksesta johtuva munuaisten tai sydämen vajaatoiminta on este persiljan runsasmääräiselle nauttimiselle.[4]
Lähteet
- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Petroselinum crispum (TSN 29817) itis.gov. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d Piippo, Sinikka: Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua. Helsingin Sanomat, 14.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.5.2014.
- ↑ Puutarha.net: Persilja (Petroselinum crispum)
- ↑ a b Persilja (Petroselinum crispum). Helsingin Sanomat, 14.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.5.2014.
Aiheesta muualla
- Yrttitarha: Persilja (Petroselinum crispum) (Arkistoitu versio, Archive org)
- Den virtuella floran: Persilja (Petroselinum crispum) (ruotsiksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Petroselinum crispum (englanniksi)
- Flora of China: Petroselinum crispum (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
- Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
- Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |