Ero sivun ”Mata Atlântica” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Merkkaus:  seulottavat 
p Käyttäjän 87.95.32.51 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 2001:4C28:4000:721:185:26:182:26 tek...
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:MataAtlantica.JPG|thumb|right|300px|Mata Atlântica-sademetsää]]
Bïg Sµókë
'''Brasilian rannikkosademetsä''' eli '''Mata Atlântica''' on [[sademetsä]]alue Brasilian itärannikolla. Siihen kuuluu myös alueita [[Argentiina]]sta ja [[Paraguay]]sta.

== Alue ==

Alun perin Mata Atlântican pinta-ala oli arviolta 1,4 miljoonaa neliökilometriä, mutta runsaiden hakkuiden takia siitä oli vuonna 2004 jäljellä enää alle 7 prosenttia eli 91 900 neliökilometriä. Sademetsä ulottui paikoin satoja kilometrejä sisämaahan. Entisen sademetsän alueella sijaitsevat Brasilian miljoonakaupungit [[São Paulo]] ja [[Rio de Janeiro]], joissa asuu 70 % Brasilian väestöstä. Alueella on myös laajoja viljelmiä ja [[eukalyptus]]plantaaseja. Nykyään alueella on enää pieniä sademetsäsaarekkeita.

== Luonto ==

Mata Atlânticassa on yhden hehtaarin alueelta löydetty 450 puulajia, mikä on enemmän kuin esimerkiksi [[Saksa]]ssa. Alueen lajisto on erittäin rikasta, Mata Atlântica kuuluukin luonnon [[monimuotoisuuskeskus|monimuotoisuuskeskuksiin]]. Mata Atlânticasta on löydetty 8 000 endeemistä kasvi-, 188 lintu-, 90 nisäkäs- ja 340 sammakkoeläinlajia sekä lukuisia hyönteislajeja. Rannikkosademetsän rikkaudesta kertoo myös se, että alueelta on tavattu 269 nisäkäslajia. Luku on vain kolmanneksen pienempi kuin paljon suuremmassa [[Amazonin sademetsä]]ssä. Alueen luontotyyppejä ovat trooppiset ja subtrooppiset metsät merenpinnan tasosta 2 000 metriin asti.

== Suojelu ja uhat ==

Brasilian hallitus kielsi Mata Atlântican hakkuut 1990-luvulla, mutta pienimuotoisia hakkuita tehdään laittomasti yhä. Metsien sirpaloitumisen takia eläimet ovat jääneet eristyksiin pieniin metsäsaarekkeisiin. Monet lajit ovat vaarassa kuolla pois, kun muualta ei saada uutta [[geneettinen materiaali|geneettistä materiaalia]]. Mata Atlânticassa alueen sademetsät voivat kuitenkin vielä palautua hakkuun jälkeen, toisin kuin Amazonasissa. Tilannetta onkin alettu korjata yhdistämällä ja suurentamalla metsäpalasia toisiinsa. Tämä on auttanut erityisesti [[kultaleijona-apina]]a, joka on tehokkaan suojelun ansiosta runsastunut 1970-luvun 200 yksilöstä 1 000 yksilöön luonnossa. Myös jotkin muut lajit, kuten [[muriki]]-apina ja [[alagoasinhokko]]-lintu ovat elpymässä.

Alueelle on perustettu useita suojelualueita, jotka kuuluvat [[UNESCO]]n maailmanperintöluetteloon.

== Katso myös ==
*[[Cerrado]]
*[[Amazonin sademetsä]]

== Lähteet ==
* {{Lehtiviite | Tekijä =Virginia Morell ja Frank Viviano | Otsikko =Lajien karnevaalia Riossa | Julkaisu =National Geographic | Ajankohta =2004 | Vuosikerta = | Numero =3 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =[[National Geographic Society]] | Selite= | Tunniste= | www =http://www.nationalgeographic.dk/bohp/jsp/polopoly.jsp?d=315&a=925 | www-teksti =Ote artikkelista | Tiedostomuoto =html | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}

[[Luokka:Brasilian maantiede]]
[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Brasiliassa]]
[[Luokka:Metsät]]

Versio 24. syyskuuta 2015 kello 10.23

Mata Atlântica-sademetsää

Brasilian rannikkosademetsä eli Mata Atlântica on sademetsäalue Brasilian itärannikolla. Siihen kuuluu myös alueita Argentiinasta ja Paraguaysta.

Alue

Alun perin Mata Atlântican pinta-ala oli arviolta 1,4 miljoonaa neliökilometriä, mutta runsaiden hakkuiden takia siitä oli vuonna 2004 jäljellä enää alle 7 prosenttia eli 91 900 neliökilometriä. Sademetsä ulottui paikoin satoja kilometrejä sisämaahan. Entisen sademetsän alueella sijaitsevat Brasilian miljoonakaupungit São Paulo ja Rio de Janeiro, joissa asuu 70 % Brasilian väestöstä. Alueella on myös laajoja viljelmiä ja eukalyptusplantaaseja. Nykyään alueella on enää pieniä sademetsäsaarekkeita.

Luonto

Mata Atlânticassa on yhden hehtaarin alueelta löydetty 450 puulajia, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Saksassa. Alueen lajisto on erittäin rikasta, Mata Atlântica kuuluukin luonnon monimuotoisuuskeskuksiin. Mata Atlânticasta on löydetty 8 000 endeemistä kasvi-, 188 lintu-, 90 nisäkäs- ja 340 sammakkoeläinlajia sekä lukuisia hyönteislajeja. Rannikkosademetsän rikkaudesta kertoo myös se, että alueelta on tavattu 269 nisäkäslajia. Luku on vain kolmanneksen pienempi kuin paljon suuremmassa Amazonin sademetsässä. Alueen luontotyyppejä ovat trooppiset ja subtrooppiset metsät merenpinnan tasosta 2 000 metriin asti.

Suojelu ja uhat

Brasilian hallitus kielsi Mata Atlântican hakkuut 1990-luvulla, mutta pienimuotoisia hakkuita tehdään laittomasti yhä. Metsien sirpaloitumisen takia eläimet ovat jääneet eristyksiin pieniin metsäsaarekkeisiin. Monet lajit ovat vaarassa kuolla pois, kun muualta ei saada uutta geneettistä materiaalia. Mata Atlânticassa alueen sademetsät voivat kuitenkin vielä palautua hakkuun jälkeen, toisin kuin Amazonasissa. Tilannetta onkin alettu korjata yhdistämällä ja suurentamalla metsäpalasia toisiinsa. Tämä on auttanut erityisesti kultaleijona-apinaa, joka on tehokkaan suojelun ansiosta runsastunut 1970-luvun 200 yksilöstä 1 000 yksilöön luonnossa. Myös jotkin muut lajit, kuten muriki-apina ja alagoasinhokko-lintu ovat elpymässä.

Alueelle on perustettu useita suojelualueita, jotka kuuluvat UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Katso myös

Lähteet