Ero sivun ”WIR-pankki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p oikeinkirjoitus, typos fixed: alunp → alun p using AWB
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Bot: Parsoid bug phab:T107675
Rivi 1: Rivi 1:
'''WIR-pankki''' (saksaksi '''''Wirtschaftsring-Genossenschaft '''''<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kun-raha-ei-lopu/1045475|nimeke = Kun raha ei lopu - Savon Sanomat|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 16.11.2014 |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, eli '''"vastavuoroisen taloudellisen tuen rinki, piiri tai osuuskunta"'''), alun perin '''Sveitsin talouspiiri,''' on itsenäinen [[rinnakkaisvaluutta]]<nowiki/>järjestelmä [[Sveitsi]]ssä joka palvelee yrityksiä niin myynnin, rakentamisen, tuotannon, logistiikan, palvelualojen ja erinäisten muiden ammattilaispalveluiden saralla, ja on vanhin länsimaissa toiminut [[Rinnakkaisvaluutta|rinnakkainen rahajärjestelmä]] <ref name=":0" />. WIR luo ja ylläpitää WIR-frangia, jota käytetään samanarvoisen [[Sveitsin frangi]]n rinnalla, ja yhdessä sen kanssa ns. duaalitransaktioissa. Yhden WIR-frangin arvo on siis sama kuin yhden Sveitsin frangin.<ref name=":0" />
'''WIR-pankki''' (saksaksi '''''Wirtschaftsring-Genossenschaft '''''<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kun-raha-ei-lopu/1045475|nimeke = Kun raha ei lopu - Savon Sanomat|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 16.11.2014 |tekijä = |ajankohta = }}</ref>, eli '''"vastavuoroisen taloudellisen tuen rinki, piiri tai osuuskunta"'''), alun perin '''Sveitsin talouspiiri,''' on itsenäinen [[rinnakkaisvaluutta]]<nowiki/>järjestelmä [[Sveitsi]]ssä joka palvelee yrityksiä niin myynnin, rakentamisen, tuotannon, logistiikan, palvelualojen ja erinäisten muiden ammattilaispalveluiden saralla, ja on vanhin länsimaissa toiminut [[Rinnakkaisvaluutta|rinnakkainen rahajärjestelmä]] <ref name=":0" />. WIR luo ja ylläpitää WIR-frangia, jota käytetään samanarvoisen [[Sveitsin frangi]]n rinnalla, ja yhdessä sen kanssa ns. duaalitransaktioissa. Yhden WIR-frangin arvo on siis sama kuin yhden Sveitsin frangin.<ref name=":0" />


<nowiki> </nowiki>WIR on täysin elektroninen valuutta, eli kolikoita tai seteleitä ei ole sen käytössä. Kun kaksi jäsenyritystä käyttävät vaihtokaupassaan Sveitsin frangeja ja WIR-frangeja, ostaja tarvitsee vähemmän "rahaa" suorittaakseen kaupan; näin kummankaan osapuolen ei tarvitse pudottaa hintojansa lisätäkseen liikevaihtojansa. WIR harjoittaa myös WIR-frangien lainanantoa jäsenyrityksilleen; lainat ovat toisten jäsenyritysten takaamia.
WIR on täysin elektroninen valuutta, eli kolikoita tai seteleitä ei ole sen käytössä. Kun kaksi jäsenyritystä käyttävät vaihtokaupassaan Sveitsin frangeja ja WIR-frangeja, ostaja tarvitsee vähemmän "rahaa" suorittaakseen kaupan; näin kummankaan osapuolen ei tarvitse pudottaa hintojansa lisätäkseen liikevaihtojansa. WIR harjoittaa myös WIR-frangien lainanantoa jäsenyrityksilleen; lainat ovat toisten jäsenyritysten takaamia.


WIR:in perustivat 1934 bisnesmiehet Werner Zimmermann ja Paul Enz tilanteessa, jossa virallinen valuutta oli vähissä ja globaali talous epävakaata. Molemmat olivat hyvin vaikuttuneita taloustieteilijä [[Silvio Gesell]]in työstä; kuitenkin WIR-pankki luopui Gesellin "[[Freigeld|vapaa raha]]"-teoriasta, mahdollistaen näin käytännössä lainojen korkoa kasvamisen.
WIR:in perustivat 1934 bisnesmiehet Werner Zimmermann ja Paul Enz tilanteessa, jossa virallinen valuutta oli vähissä ja globaali talous epävakaata. Molemmat olivat hyvin vaikuttuneita taloustieteilijä [[Silvio Gesell]]in työstä; kuitenkin WIR-pankki luopui Gesellin "[[Freigeld|vapaa raha]]"-teoriasta, mahdollistaen näin käytännössä lainojen korkoa kasvamisen.

Versio 19. syyskuuta 2015 kello 21.14

WIR-pankki (saksaksi Wirtschaftsring-Genossenschaft [1], eli "vastavuoroisen taloudellisen tuen rinki, piiri tai osuuskunta"), alun perin Sveitsin talouspiiri, on itsenäinen rinnakkaisvaluuttajärjestelmä Sveitsissä joka palvelee yrityksiä niin myynnin, rakentamisen, tuotannon, logistiikan, palvelualojen ja erinäisten muiden ammattilaispalveluiden saralla, ja on vanhin länsimaissa toiminut rinnakkainen rahajärjestelmä [1]. WIR luo ja ylläpitää WIR-frangia, jota käytetään samanarvoisen Sveitsin frangin rinnalla, ja yhdessä sen kanssa ns. duaalitransaktioissa. Yhden WIR-frangin arvo on siis sama kuin yhden Sveitsin frangin.[1]

WIR on täysin elektroninen valuutta, eli kolikoita tai seteleitä ei ole sen käytössä. Kun kaksi jäsenyritystä käyttävät vaihtokaupassaan Sveitsin frangeja ja WIR-frangeja, ostaja tarvitsee vähemmän "rahaa" suorittaakseen kaupan; näin kummankaan osapuolen ei tarvitse pudottaa hintojansa lisätäkseen liikevaihtojansa. WIR harjoittaa myös WIR-frangien lainanantoa jäsenyrityksilleen; lainat ovat toisten jäsenyritysten takaamia.

WIR:in perustivat 1934 bisnesmiehet Werner Zimmermann ja Paul Enz tilanteessa, jossa virallinen valuutta oli vähissä ja globaali talous epävakaata. Molemmat olivat hyvin vaikuttuneita taloustieteilijä Silvio Gesellin työstä; kuitenkin WIR-pankki luopui Gesellin "vapaa raha"-teoriasta, mahdollistaen näin käytännössä lainojen korkoa kasvamisen.

WIR tarkoittaa lyhennettä Wirtschaftsring-sanasta, kuin myös "me"- sanaa saksaksi, kuvaten sitä asian laitaa että taloudellinen rinki on väistämättä myös eräänlainen yhteisö. Kuten osuuskunta perusteeseissään esittää, "sen tarkoitus on kannustaa jäseniänsä valjastamaan ostovoimansa toistensa käyttöön ja pitää se jäsenistönsä käytössä pyörimässä, näin mahdollistaen jäsenyritystensä myynnin kasvun".

WIR aloitti 16 jäsenyrityksellä, tänään määrän ollessa n. 65000, eli noin neljäsosa kaikista sveitsiläisistä yrityksistä. Vuonna 2006 vaihtopiirissä käytiin "kauppaa" 1,67 miljardilla Sveitsin frangilla eli 1,18 miljardilla eurolla.[1]

Pankki aloitti toimintansa voittoa tavoittelemattomana tahona, tämän jäädessä pois pankin toiminnan kasvaessa. WIR-pankin väitetään loiventavan talouden laskusuhdanteiden vaikutuksia, auttaen tasapainottamaan Sveitsin taloutta vaikeina aikoina.[1]

Lähteet:

  1. a b c d e Kun raha ei lopu - Savon Sanomat savonsanomat.fi. Viitattu 16.11.2014.

Katso myös

Aiheesta muualla