Ero sivun ”Dettmar Cramer” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
imperfektiin
p n-viiivoja
Rivi 19: Rivi 19:
| maajoukkue =
| maajoukkue =
| maaottelut(maalit) =
| maaottelut(maalit) =
| valmennusvuodet = &nbsp;<br>&nbsp;<br>&nbsp;<br>&nbsp;<br>1964<br />1974<br />1975-1977<br />1977-1978<br />1978-1981<br />1981-1982<br />1982-1985<br />1991-1992<br />1997
| valmennusvuodet = &nbsp;<br>&nbsp;<br>&nbsp;<br>&nbsp;<br>1964<br />1974<br />1975–1977<br />1977–1978<br />1978–1981<br />1981–1982<br />1982–1985<br />1991–1992<br />1997
| valmennusseurat = {{Saksan lippu}} Teutonia Lippstadt<br />{{Saksan lippu}} VfL Geseke<br />{{Saksan lippu}} [[SC Paderborn 07]]<br />{{Saksan lippu}} TuS Eving-Lindenhorst<br />{{Japanin lippu}} [[Japanin jalkapallomaajoukkue|Japanin maajoukkue]]<br />{{Yhdysvaltain lippu}} [[Yhdysvaltain jalkapallomaajoukkue|Yhdysvaltain maajoukkue]]<br />{{Saksan lippu}} [[FC Bayern München]]<br />{{Saksan lippu}} [[Eintracht Frankfurt]]<br>{{Saudi-Arabian lippu}} [[Al-Ittihad]]<br />{{Kreikan lippu}} [[Aris FC]]<br>{{Saksan lippu}} [[Bayer 04 Leverkusen]]<br />{{Etelä-Korean lippu}} [[Etelä-Korean jalkapallomaajoukkue|Korean tsv:n U23-maajoukkue]]<br>{{Thaimaan lippu}} [[Thaimaan jalkapallomaajoukkue|Thaimaan maajoukkue]]
| valmennusseurat = {{Saksan lippu}} Teutonia Lippstadt<br />{{Saksan lippu}} VfL Geseke<br />{{Saksan lippu}} [[SC Paderborn 07]]<br />{{Saksan lippu}} TuS Eving-Lindenhorst<br />{{Japanin lippu}} [[Japanin jalkapallomaajoukkue|Japanin maajoukkue]]<br />{{Yhdysvaltain lippu}} [[Yhdysvaltain jalkapallomaajoukkue|Yhdysvaltain maajoukkue]]<br />{{Saksan lippu}} [[FC Bayern München]]<br />{{Saksan lippu}} [[Eintracht Frankfurt]]<br>{{Saudi-Arabian lippu}} [[Al-Ittihad]]<br />{{Kreikan lippu}} [[Aris FC]]<br>{{Saksan lippu}} [[Bayer 04 Leverkusen]]<br />{{Etelä-Korean lippu}} [[Etelä-Korean jalkapallomaajoukkue|Korean tsv:n U23-maajoukkue]]<br>{{Thaimaan lippu}} [[Thaimaan jalkapallomaajoukkue|Thaimaan maajoukkue]]
}}
}}


'''Dettmar Cramer''' ([[4. huhtikuuta]] [[1925]] - [[17. syyskuuta]] [[2015]]<ref>http://www.espnfc.com/german-bundesliga/story/2618710/bayern-munich-lead-tributes-after-coach-dettmar-cramer-dies</ref>) oli [[saksa]]lainen [[jalkapallo]]valmentaja ja pelaaja. Hän voitti pitkällä urallaan muun muassa kahdesti [[Euroopan Cup]]in mestaruuden ja häntä pidetään [[Japani]]n modernin jalkapallon isänä. Hän oli japanilaisen ''Zuihōshō''-[[ritarikunta|ritarikunnan]] kolmannen luokan jäsen.
'''Dettmar Cramer''' ([[4. huhtikuuta]] [[1925]] [[17. syyskuuta]] [[2015]]<ref>http://www.espnfc.com/german-bundesliga/story/2618710/bayern-munich-lead-tributes-after-coach-dettmar-cramer-dies</ref>) oli [[saksa]]lainen [[jalkapallo]]valmentaja ja pelaaja. Hän voitti pitkällä urallaan muun muassa kahdesti [[Euroopan Cup]]in mestaruuden ja häntä pidetään [[Japani]]n modernin jalkapallon isänä. Hän oli japanilaisen ''Zuihōshō''-[[ritarikunta|ritarikunnan]] kolmannen luokan jäsen.


Pienen kokonsa vuoksi Crameria on kutsuttiin muun muassa lempinimillä ''[[Napoleon Bonaparte|Napoleon]]'' ja ''Laufender Meter'' (Juokseva metri).
Pienen kokonsa vuoksi Crameria on kutsuttiin muun muassa lempinimillä ''[[Napoleon Bonaparte|Napoleon]]'' ja ''Laufender Meter'' (Juokseva metri).
Rivi 31: Rivi 31:
Cramerin oma pelaajaura jäi vaatimattomaksi. Hän edusti Viktoria Dortmundia ja Germania Wiesbadenia, kunnes siirtyi pelaajavalmentajaksi. Tässä ominaisuudessa hän työskenteli 1950- ja 1960-luvuilla Teutonia Lippstadtissa, VfL Gesekessä, [[SC Paderborn 07|FC Paderbornissa]] ja TuS Eving-Lindenhorstissa. Uransa alkuvaiheessa Cramer toimi myös toimittajana [[ZDF|Saksan yleisradiossa]].
Cramerin oma pelaajaura jäi vaatimattomaksi. Hän edusti Viktoria Dortmundia ja Germania Wiesbadenia, kunnes siirtyi pelaajavalmentajaksi. Tässä ominaisuudessa hän työskenteli 1950- ja 1960-luvuilla Teutonia Lippstadtissa, VfL Gesekessä, [[SC Paderborn 07|FC Paderbornissa]] ja TuS Eving-Lindenhorstissa. Uransa alkuvaiheessa Cramer toimi myös toimittajana [[ZDF|Saksan yleisradiossa]].


Kesäkuussa 1963 Cramerista tuli Länsi-Saksan jalkapalloliiton WFV:n päävalmentaja ja tammikuussa 1964 hän siirtyi [[Saksan jalkapalloliito]]n palvelukseen toimien muun muassa [[Helmut Schön]]in apuvalmentajana [[Saksan jalkapallomaajoukkue|maajoukkueessa]] [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966|MM-kisoissa 1966]]. Toimensa ohella Cramer valmensi [[Japanin jalkapallomaajoukkue|Japania]] [[Kesäolympialaiset 1964|Tokion olympialaisissa 1964]] ja johdatti maajoukkueen yllätysvoittoon [[Argentiinan jalkapallomaajoukkue|Argentiinasta]]. Puolivälierissä [[Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue|Tšekkoslovakia]] oli kuitenkin selkeästi vahvempi maalein 4-0.
Kesäkuussa 1963 Cramerista tuli Länsi-Saksan jalkapalloliiton WFV:n päävalmentaja ja tammikuussa 1964 hän siirtyi [[Saksan jalkapalloliito]]n palvelukseen toimien muun muassa [[Helmut Schön]]in apuvalmentajana [[Saksan jalkapallomaajoukkue|maajoukkueessa]] [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966|MM-kisoissa 1966]]. Toimensa ohella Cramer valmensi [[Japanin jalkapallomaajoukkue|Japania]] [[Kesäolympialaiset 1964|Tokion olympialaisissa 1964]] ja johdatti maajoukkueen yllätysvoittoon [[Argentiinan jalkapallomaajoukkue|Argentiinasta]]. Puolivälierissä [[Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue|Tšekkoslovakia]] oli kuitenkin selkeästi vahvempi maalein 4–0.


Cramer toimi Saksan maajoukkueen apuvalmentajana kesään 1974 saakka. Samaan aikaan hän työskenteli [[FIFA]]n palveluksessa valmentajakouluttajana muun muassa [[Japani]]ssa, jossa hän organisoi maan valmennuskoulutuksen uudelleen. Elokuussa 1974 hän nousi [[Yhdysvaltain jalkapallomaajoukkue|Yhdysvaltain maajoukkueen]] peräsimeen, mutta jätti pestinsä jo tammikuussa 1975 siirtyen [[FC Bayern München]]in päävalmentajaksi. Cramer sai osakseen rajua kritiikkiä muun muassa passiivisesta valmennustyylistään, mutta pelaajista erityisesti [[Franz Beckenbauer]] seisoi päävalmentajan takana. Cramer antoi menestyksen puhua puolestaan johdattamalla Bayernin kahteen peräkkäiseen [[Euroopan Cup]]in voittoon 1975 ja 1976. Tämän lisäksi Bayern juhli [[Intercontinental Cup]]in voittoa 1976. Kotimaan kentillä menestys jäi kuitenkin kauas toivotusta eikä [[Bundesliiga]]n mestaruutta tullut. Kaudeksi 1977/78 Cramer siirtyi [[Eintracht Frankfurt]]in peräsimeen ja [[Gyula Lóránt]] tuli vastaavasti Bayernin päävalmentajaksi. Cramer johdatti Eintrachtin viidenneksi, kun Bayern romahti sijalle 12, mikä on seuran huonoin sijoitus Bundesliigassa.
Cramer toimi Saksan maajoukkueen apuvalmentajana kesään 1974 saakka. Samaan aikaan hän työskenteli [[FIFA]]n palveluksessa valmentajakouluttajana muun muassa [[Japani]]ssa, jossa hän organisoi maan valmennuskoulutuksen uudelleen. Elokuussa 1974 hän nousi [[Yhdysvaltain jalkapallomaajoukkue|Yhdysvaltain maajoukkueen]] peräsimeen, mutta jätti pestinsä jo tammikuussa 1975 siirtyen [[FC Bayern München]]in päävalmentajaksi. Cramer sai osakseen rajua kritiikkiä muun muassa passiivisesta valmennustyylistään, mutta pelaajista erityisesti [[Franz Beckenbauer]] seisoi päävalmentajan takana. Cramer antoi menestyksen puhua puolestaan johdattamalla Bayernin kahteen peräkkäiseen [[Euroopan Cup]]in voittoon 1975 ja 1976. Tämän lisäksi Bayern juhli [[Intercontinental Cup]]in voittoa 1976. Kotimaan kentillä menestys jäi kuitenkin kauas toivotusta eikä [[Bundesliiga]]n mestaruutta tullut. Kaudeksi 1977/78 Cramer siirtyi [[Eintracht Frankfurt]]in peräsimeen ja [[Gyula Lóránt]] tuli vastaavasti Bayernin päävalmentajaksi. Cramer johdatti Eintrachtin viidenneksi, kun Bayern romahti sijalle 12, mikä on seuran huonoin sijoitus Bundesliigassa.
Rivi 37: Rivi 37:
Syksyllä 1978 Cramer jatkoi valmennusuraansa [[Al-Ittihad]]in päävalmentajana [[Saudi-Arabia]]ssa. Hän valmensi seuraa joulukuuhun 1981 saakka. <ref>[Dietrich Schulze-Marmeling: Strategen des Spiels, Verlag Die Werkstatt, 2005, Seite 360, ISBN 3-89533-475-8]</ref> Al-Ittihadista hän siirtyi [[kreikka]]laiseen [[Aris FC|Aris Salonikiin]], jota valmensi toukokuuhun 1982. Kaudeksi 1982/83 Cramer palasi Saksaan [[Bayer 04 Leverkusen]]in päävalmentajaksi kolmevuotisella sopimuksella. Cramerin johdolla Bayer sijoittui Bundesliigassa parhaimmillaan seitsemänneksi. Menestys ei tyydyttänyt seurajohtoa, joka ei jatkanut valmentajan sopimusta enää kesällä 1985.
Syksyllä 1978 Cramer jatkoi valmennusuraansa [[Al-Ittihad]]in päävalmentajana [[Saudi-Arabia]]ssa. Hän valmensi seuraa joulukuuhun 1981 saakka. <ref>[Dietrich Schulze-Marmeling: Strategen des Spiels, Verlag Die Werkstatt, 2005, Seite 360, ISBN 3-89533-475-8]</ref> Al-Ittihadista hän siirtyi [[kreikka]]laiseen [[Aris FC|Aris Salonikiin]], jota valmensi toukokuuhun 1982. Kaudeksi 1982/83 Cramer palasi Saksaan [[Bayer 04 Leverkusen]]in päävalmentajaksi kolmevuotisella sopimuksella. Cramerin johdolla Bayer sijoittui Bundesliigassa parhaimmillaan seitsemänneksi. Menestys ei tyydyttänyt seurajohtoa, joka ei jatkanut valmentajan sopimusta enää kesällä 1985.


Bayer pestinsä jälkeen Cramer ei enää palannut valmentajaksi Saksaan. Hän toimi 1991-92 [[Etelä-Korean jalkapallomaajoukkue|Korean alle 23-vuotiaiden maajoukkueen]] valmentajana sekä 1997 [[Thaimaan jalkapallomaajoukkue|Thaimaan]] maajoukkuevalmentajana. Vuonna 2002 hän ilmoitti virallisesti lopettavansa valmentamisen ja kolme vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Japanin jalkapallon Hall of Fameen.
Bayer pestinsä jälkeen Cramer ei enää palannut valmentajaksi Saksaan. Hän toimi 1991–1992 [[Etelä-Korean jalkapallomaajoukkue|Korean alle 23-vuotiaiden maajoukkueen]] valmentajana sekä 1997 [[Thaimaan jalkapallomaajoukkue|Thaimaan]] maajoukkuevalmentajana. Vuonna 2002 hän ilmoitti virallisesti lopettavansa valmentamisen ja kolme vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Japanin jalkapallon Hall of Fameen.


==Meriitit==
==Meriitit==

Versio 18. syyskuuta 2015 kello 13.30

Dettmar Cramer
Henkilötiedot
Koko nimi Dettmar Cramer
Syntymäaika 4. huhtikuuta 1925
Syntymäpaikka Dortmund, Weimarin tasavalta
Kuolinaika 17. syyskuuta 2015 (90 vuotta)
Pituus 161 cm
Lempinimi Napoleon, Laufender Meter, Fussball-Professor
Seurat
Vuodet Seura O (M)
Saksa Viktoria Dortmund
Saksa Germania Wiesbaden
Valmennusura
 
 
 
 
1964
1974
1975–1977
1977–1978
1978–1981
1981–1982
1982–1985
1991–1992
1997
Saksa Teutonia Lippstadt
Saksa VfL Geseke
Saksa SC Paderborn 07
Saksa TuS Eving-Lindenhorst
Japani Japanin maajoukkue
Yhdysvallat Yhdysvaltain maajoukkue
Saksa FC Bayern München
Saksa Eintracht Frankfurt
Saudi-Arabia Al-Ittihad
Kreikka Aris FC
Saksa Bayer 04 Leverkusen
Etelä-Korea Korean tsv:n U23-maajoukkue
Thaimaa Thaimaan maajoukkue

Dettmar Cramer (4. huhtikuuta 192517. syyskuuta 2015[1]) oli saksalainen jalkapallovalmentaja ja pelaaja. Hän voitti pitkällä urallaan muun muassa kahdesti Euroopan Cupin mestaruuden ja häntä pidetään Japanin modernin jalkapallon isänä. Hän oli japanilaisen Zuihōshō-ritarikunnan kolmannen luokan jäsen.

Pienen kokonsa vuoksi Crameria on kutsuttiin muun muassa lempinimillä Napoleon ja Laufender Meter (Juokseva metri).

Ura

Cramerin oma pelaajaura jäi vaatimattomaksi. Hän edusti Viktoria Dortmundia ja Germania Wiesbadenia, kunnes siirtyi pelaajavalmentajaksi. Tässä ominaisuudessa hän työskenteli 1950- ja 1960-luvuilla Teutonia Lippstadtissa, VfL Gesekessä, FC Paderbornissa ja TuS Eving-Lindenhorstissa. Uransa alkuvaiheessa Cramer toimi myös toimittajana Saksan yleisradiossa.

Kesäkuussa 1963 Cramerista tuli Länsi-Saksan jalkapalloliiton WFV:n päävalmentaja ja tammikuussa 1964 hän siirtyi Saksan jalkapalloliiton palvelukseen toimien muun muassa Helmut Schönin apuvalmentajana maajoukkueessa MM-kisoissa 1966. Toimensa ohella Cramer valmensi Japania Tokion olympialaisissa 1964 ja johdatti maajoukkueen yllätysvoittoon Argentiinasta. Puolivälierissä Tšekkoslovakia oli kuitenkin selkeästi vahvempi maalein 4–0.

Cramer toimi Saksan maajoukkueen apuvalmentajana kesään 1974 saakka. Samaan aikaan hän työskenteli FIFAn palveluksessa valmentajakouluttajana muun muassa Japanissa, jossa hän organisoi maan valmennuskoulutuksen uudelleen. Elokuussa 1974 hän nousi Yhdysvaltain maajoukkueen peräsimeen, mutta jätti pestinsä jo tammikuussa 1975 siirtyen FC Bayern Münchenin päävalmentajaksi. Cramer sai osakseen rajua kritiikkiä muun muassa passiivisesta valmennustyylistään, mutta pelaajista erityisesti Franz Beckenbauer seisoi päävalmentajan takana. Cramer antoi menestyksen puhua puolestaan johdattamalla Bayernin kahteen peräkkäiseen Euroopan Cupin voittoon 1975 ja 1976. Tämän lisäksi Bayern juhli Intercontinental Cupin voittoa 1976. Kotimaan kentillä menestys jäi kuitenkin kauas toivotusta eikä Bundesliigan mestaruutta tullut. Kaudeksi 1977/78 Cramer siirtyi Eintracht Frankfurtin peräsimeen ja Gyula Lóránt tuli vastaavasti Bayernin päävalmentajaksi. Cramer johdatti Eintrachtin viidenneksi, kun Bayern romahti sijalle 12, mikä on seuran huonoin sijoitus Bundesliigassa.

Syksyllä 1978 Cramer jatkoi valmennusuraansa Al-Ittihadin päävalmentajana Saudi-Arabiassa. Hän valmensi seuraa joulukuuhun 1981 saakka. [2] Al-Ittihadista hän siirtyi kreikkalaiseen Aris Salonikiin, jota valmensi toukokuuhun 1982. Kaudeksi 1982/83 Cramer palasi Saksaan Bayer 04 Leverkusenin päävalmentajaksi kolmevuotisella sopimuksella. Cramerin johdolla Bayer sijoittui Bundesliigassa parhaimmillaan seitsemänneksi. Menestys ei tyydyttänyt seurajohtoa, joka ei jatkanut valmentajan sopimusta enää kesällä 1985.

Bayer pestinsä jälkeen Cramer ei enää palannut valmentajaksi Saksaan. Hän toimi 1991–1992 Korean alle 23-vuotiaiden maajoukkueen valmentajana sekä 1997 Thaimaan maajoukkuevalmentajana. Vuonna 2002 hän ilmoitti virallisesti lopettavansa valmentamisen ja kolme vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Japanin jalkapallon Hall of Fameen.

Meriitit

Siviilielämä

Cramer palveli toisessa maailmansodassa Wehrmachtin yliluutnanttina (Oberleutnant) laskuvarjojoukoissa. Hän on naimisissa toista kertaa ja viettää nykyään eläkepäiviään Reit im Winklissä Baijerissa.

Lähteet

  1. http://www.espnfc.com/german-bundesliga/story/2618710/bayern-munich-lead-tributes-after-coach-dettmar-cramer-dies
  2. [Dietrich Schulze-Marmeling: Strategen des Spiels, Verlag Die Werkstatt, 2005, Seite 360, ISBN 3-89533-475-8]
Edeltäjä:
Udo Lattek
Euroopan Cupin voittanut valmentaja
1975, 1976
Seuraaja:
Bob Paisley
Edeltäjä:
Udo Lattek
Bayern Münchenin päävalmentaja
1/1975–1977
Seuraaja:
Gyula Lóránt
Edeltäjä:
Gyula Lóránt
Eintracht Frankfurtin päävalmentaja
1977–1978
Seuraaja:
Otto Knefler
Edeltäjä:
Gerhard Kentschke
Bayer 04 Leverkusenin päävalmentaja
1982–1985
Seuraaja:
Erich Ribbeck