Ero sivun ”Paukaneva” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Artikkelin laajennus; neva sijaitsee tosiaan Nurmon puolella |
Aiheesta muualla |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana [[1918]] suon itälaidalla teloitettiin [[punakaarti|punavankeja]]. Teloitetut haudattiin nevaan, josta 20 vainajan ruumiit kaivettiin ylös vielä sodan kestäessä. Osa teloitetuista lepäsi suohaudassaan aina vuoteen [[1944]], minkä jälkeen heidät siirrettiin Nurmon hautausmaahan. Paikalle on myöhemmin pystytetty muistomerkki. |
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana [[1918]] suon itälaidalla teloitettiin [[punakaarti|punavankeja]]. Teloitetut haudattiin nevaan, josta 20 vainajan ruumiit kaivettiin ylös vielä sodan kestäessä. Osa teloitetuista lepäsi suohaudassaan aina vuoteen [[1944]], minkä jälkeen heidät siirrettiin Nurmon hautausmaahan. Paikalle on myöhemmin pystytetty muistomerkki. |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
*[http://www2.nurmo.fi/Kartat/pnevapitkos.jpg Paukanevan pitkospuureitti kartalla Nurmon kunnan sivuilla] |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 21. elokuuta 2006 kello 12.41
Paukaneva on neva Nurmossa, kunnan keskustasta länteen. Se rajoittuu lounaassa peltoaukeaan ja lännessä Seinäjoen suuosan oikaisu-uomaan. Nevan pohjoisosaa halkoo tie, niin sanottu Kiikun suora. Paukanevan kaakkoisreunalla kulkee Pohjanmaan rata. Alueella sijaitsee näkötorni ja vuonna 2000 valmistunut pitkospuureitti, joka toimii luontoretkeilyreittinä.
Nevan lajisto
Paukanevan kasvillisuus on suon tyypille ominaisesti karua: rahka- ja lyhytkortista nevaa sekä keidasrämettä ja isovarpuista rämettä. Nevan linnusto on sangen runsasta. Paukanevalla pesii muun muassa iso- ja pikkukuoveja sekä monia lokkilajeja. Muuttoaikana neva toimii levähdyspaikkana joutsenille ja hanhille.
Historiaa
Paukanevan ympäristön peltoaukeat, kuten Pajuneva, on saatu viljelyskäyttöön kydöttämällä eli polttamalla nevoja jo 1700-luvulla. 1860-luvun nälkävuosien seurauksena koko Paukanevan pyrittiin saamaan viljeltäväksi. Kruunu avusti nevan ojittamisessa, mutta työ osoittautui mahdottomaksi suon märkyyden takia. Alueella on harjoitettu 1700- ja 1800-luvuilla myös tervanpolttoa.
1700-luvun alussa Paukanevalle rakennettiin pitkospuureitti samassa yhteydessä Nurmon saarnashuoneen kanssa. Pitkospuita pitkin seinäjokelaiset, joilla ei ollut omaa kirkkoa, pääsivät Nurmoon. Pitkospuut tuhoutuivat vuonna 1752 suuressa metsäpalossa.
Sisällissodan aikana 1918 suon itälaidalla teloitettiin punavankeja. Teloitetut haudattiin nevaan, josta 20 vainajan ruumiit kaivettiin ylös vielä sodan kestäessä. Osa teloitetuista lepäsi suohaudassaan aina vuoteen 1944, minkä jälkeen heidät siirrettiin Nurmon hautausmaahan. Paikalle on myöhemmin pystytetty muistomerkki.
