Ero sivun ”Jyri Häkämies” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w-fix, kh, viitteitä toimiviin
jäsentelyä, täydennystä, viitteistystä
Rivi 28: Rivi 28:
}}
}}


'''Jyri Jukka Häkämies''' (s. [[30. elokuuta]] [[1961]] [[Karhula]])<ref name=matrikkeli/> on suomalainen [[poliitikko]] ja [[työnantajajärjestö|työnantajajohtaja]]. Hän aloitti marraskuussa 2012 [[Elinkeinoelämän keskusliitto|Elinkeinoelämän keskusliiton]] toimitusjohtajana, mitä ennen hän oli [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustaja ja [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] elinkeinoministeri. Häkämies oli puolustusministeri [[Vanhasen II hallitus|Vanhasen toisessa hallituksessa]] 2007–2010 ja [[Kiviniemen hallitus|Kiviniemen hallituksessa]] vuosina 2010–2011.
'''Jyri Jukka Häkämies''' (s. [[30. elokuuta]] [[1961]] [[Karhula]])<ref name=em>{{Edustajamatrikkeli|nro=566}}</ref> on suomalainen [[poliitikko]] ja [[työnantajajärjestö|työnantajajohtaja]]. Hän aloitti marraskuussa 2012 [[Elinkeinoelämän keskusliitto|Elinkeinoelämän keskusliiton]] toimitusjohtajana.
Häkämies oli [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustaja 1999–2012, [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] elinkeinoministeri 2011–2012 ja puolustusministeri [[Vanhasen II hallitus|Vanhasen toisessa hallituksessa]] 2007–2010 ja [[Kiviniemen hallitus|Kiviniemen hallituksessa]] 2010–2011.


==Koulutus ja ura==
==Koulutus ja ura==
Häkämies valmistui [[yhteiskuntatiede|valtiotieteiden]] maisteriksi vuonna 1986. Hän oli [[kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä|kokoomuksen eduskuntaryhmän]] tiedotussihteeri vuosina 1987–1989 ja Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkö 1989–1991, minkä jälkeen hän työskenteli Kotkan paikallislehden [[Kymen Sanomat|Kymen Sanomien]] myyntijohtajana vuosina 1991–1994 ja [[Kymenlaakson kauppakamari]]n toimitusjohtajana 1994–2003.<ref name=matrikkeli>{{Edustajamatrikkeli|nro=566}}</ref>
Häkämies valmistui [[yhteiskuntatiede|valtiotieteiden]] maisteriksi vuonna 1986 [[Helsingin yliopisto]]sta. Hän oli [[kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä|kokoomuksen eduskuntaryhmän]] tiedotussihteeri vuosina 1987–1989 ja Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkö 1989–1991, minkä jälkeen hän työskenteli Kotkan paikallislehden [[Kymen Sanomat|Kymen Sanomien]] myyntijohtajana vuosina 1991–1994 ja [[Kymenlaakson kauppakamari]]n toimitusjohtajana 1994–2003.<ref name=em/>


== Poliittinen ura ==
== Politiikka ==
Häkämies valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran [[Eduskuntavaalit 1999|vuoden 1999 vaaleissa]] [[Kymen vaalipiiri]]stä ja jatkokaudelle [[Eduskuntavaalit 2003|vuonna 2003]]. Vuosina 2005–2012 hän oli myös [[Kotkan kaupunginvaltuusto|Kotkan kaupunginvaltuutettu]] ja 2005–2008 Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja.<ref name=matrikkeli/>
Häkämies valittiin [[eduskunta]]an ensimmäisen kerran [[Eduskuntavaalit 1999|vuoden 1999 vaaleissa]] [[Kymen vaalipiiri]]stä ja jatkokausille [[Eduskuntavaalit 2003|vuosien 2003]], [[Eduskuntavaalit 2007|2007]] ja [[Eduskuntavaalit 2011|2011 vaaleissa]]. Vuosina 2005–2012 hän oli myös [[Kotkan kaupunginvaltuusto|Kotkan kaupunginvaltuutettu]] ja 2005–2008 Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja.<ref name=em/>


Häkämies toimi vuosina 2003–2006 kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja 2006–2007 sen puheenjohtajana. Hän kuului eduskunnan [[valtiovarainvaliokunta]]an vuodet 2003–2007 ja oli [[Yleisradio]]n hallintoneuvoston jäsen vuosina 1999–2006.<ref name=matrikkeli/>
Häkämies toimi vuosina 2003–2006 kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja 2006–2007 puheenjohtajana. Hän oli eduskunnassa jäsen muun muassa [[lakivaliokunta|lakivaliokunnassa]] (1999–2001), [[Liikenne- ja viestintävaliokunta|liikenne- ja viestintävaliokunnassa]] (1999–2003), [[Suuri valiokunta|suuressa valiokunnassa]] (2002–2003), [[valtiovarainvaliokunta|valtiovarainvaliokunnassa]] (2003–2006) ja [[Yleisradio]]n hallintoneuvostossa (1999–2006).<ref name=em/>


===Puolustusministerinä===
===Puolustusministerinä===
[[Eduskuntavaalit 2007|Vuoden 2007 eduskuntavaalien]] jälkeen Häkämies nousi Vanhasen toisen hallituksen puolustusministeriksi ja jatkoi puolustusministerinä myös [[Mari Kiviniemi|Mari Kiviniemen]] hallituskaudella vuosina 2010–2011.<ref>{{Ministerikortisto|nro=544|Viitattu=17.10.2013}}</ref>
Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Häkämies nousi [[Matti Vanhanen|Matti Vanhasen]] toisen hallituksen puolustusministeriksi ja jatkoi puolustusministerinä myös [[Mari Kiviniemi|Mari Kiviniemen]] hallituskaudella vuosina 2010–2011.<ref>{{Ministerikortisto|nro=544}}</ref>


⚫
Kesällä 2007 Häkämies järjesti alle puoli vuotta eduskuntavaalien jälkeen [[Santahamina]]ssa [[Suomen puolustusministeriö|puolustusministeriön]] edustusmajalla vaalirahoittajilleen saunatilaisuuden, josta koitui ministeriölle 300 euron ruokalasku. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja [[Jyrki Katainen]] ja kansanedustaja [[Marja Tiura]] sekä vaalirajoittajista [[Kyösti Kakkonen]], [[Toivo Sukari]] sekä [[Nova Group]]in [[Tapani Yli-Saunamäki]] ja [[Arto Merisalo]]. Yksityishenkilö kanteli tapahtumasta oikeuskanslerille, mutta [[Jaakko Jonkka]] ei löytänyt Häkämiehen toiminnasta laittomuuksia. Puolustusministeriön mukaan tilaisuudessa noudatettiin tavanomaista vieraanvaraisuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hakamies-ei-saanut-moitteita-vaalirahoittajien-saunottamisesta/1939898 | Nimeke = Häkämies ei saanut moitteita vaalirahoittajien saunottamisesta | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 14.4.2011 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>
⚫
Häkämies linjasi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] CSIS-instituutissa pitämässä puheessaan syyskuussa 2007, että "Yleisesti ottaen Suomi on etuoikeutetussa asemassa sijaitessaan yhdessä maailman turvallisimmista kolkista. Ottaen kuitenkin huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia."<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.defmin.fi/?661_m=3333&s=270 | Nimeke=Suomi: Samanlainen ja kuitenkin erilainen | Ajankohta=6.9.2007 | Julkaisu=defmin.fi | Julkaisija=Puolustusministeriö | Viitattu=23.11.2012}}</ref> Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Lausuntoa arvosteli muun muassa silloinen ulkoministeri [[Ilkka Kanerva]], joka piti Venäjä-lausetta epäonnistuneena ja entinen ulkoministeri [[Erkki Tuomioja]], joka arvosteli Häkämiestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hämärtämisestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nakokulma_venaja_venaja_venaja__suomen_keskeinen_turvallisuushaaste_vai_morkoleikin_kehittelya/7460097 | Nimeke = Näkökulma: "Venäjä, Venäjä, Venäjä" – Suomen keskeinen turvallisuushaaste vai mörköleikin kehittelyä | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Aro, Jessikka | Ajankohta = 19.11.2014 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>


⚫
Syyskuussa 2007 Häkämies linjasi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] CSIS-instituutissa pitämässään puheessa, että ”Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.defmin.fi/?661_m=3333&s=270 | Nimeke=Suomi: Samanlainen ja kuitenkin erilainen | Ajankohta=6.9.2007 | Julkaisu=defmin.fi | Julkaisija=Puolustusministeriö | Viitattu=23.11.2012}}</ref> Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Lausuntoa arvosteli muun muassa silloinen ulkoministeri [[Ilkka Kanerva]], joka piti Venäjä-lausetta epäonnistuneena ja entinen ulkoministeri [[Erkki Tuomioja]], joka arvosteli Häkämiestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hämärtämisestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nakokulma_venaja_venaja_venaja__suomen_keskeinen_turvallisuushaaste_vai_morkoleikin_kehittelya/7460097 | Nimeke = Näkökulma: "Venäjä, Venäjä, Venäjä" – Suomen keskeinen turvallisuushaaste vai mörköleikin kehittelyä | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Aro, Jessikka | Ajankohta = 19.11.2014 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>
⚫
Häkämies vastasi puolustusministerinä ollessaan myös valtionyritysten omistajaohjausasioista. Lokakuussa 2008 hallitus siirsi suurimman osan valtion osakeomistuksista noin viiden miljardin euron arvosta [[Solidium]]-yhtiöön. Solidium hankki myös islantilaisen [[Novator]]in omistaman kymmenen prosentin osake-erän [[Elisa (yritys)|Elisasta]] työeläkevakuutusyhtiö [[Varma]]n kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/jyri-hakamies-valtionyhtioiden-ohjauksesta-koiran-virka/ | Nimeke = Jyri Häkämies valtionyhtiöiden ohjauksesta: Koiran virka | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Tekijä = Hulkko, Kustaa | Ajankohta = 12.8.2009 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>


⚫
Häkämies vastasi puolustusministerinä ollessaan myös valtionyritysten omistajaohjausasioista. Lokakuussa 2008 hallitus siirsi suurimman osan valtion osakeomistuksista noin viiden miljardin euron arvosta [[Solidium]]-yhtiöön. Solidium hankki myös islantilaisen [[Novator]]in omistaman kymmenen prosentin osake-erän [[Elisa (yritys)|Elisasta]] työeläkevakuutusyhtiö [[Varma]]n kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/jyri-hakamies-valtionyhtioiden-ohjauksesta-koiran-virka/ | Nimeke = Jyri Häkämies valtionyhtiöiden ohjauksesta: Koiran virka | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Tekijä = Hulkko, Kustaa | Ajankohta = 12.8.2009 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>
⚫
Valtio-omisteisten paperiyhtiöiden ryhtyessä lukuisiin vähennyksiin ja tehtaiden sulkemisiin, valtiota vaadittiin ottamaan aktiivisempi vastuu omistajaohjauksessaan. Häkämies suututti [[Paperiliitto|Paperiliiton]] sanomalla metsäteollisuuden kriisin johtuvan palkkakustannuksista, vaikka [[Stora Enso]]n toimitusjohtaja [[Jouko Karvinen|Jouko Karvisen]] mukaan ongelma ei ollut "tehtaan aitojen sisäpuolella."<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/raha/69321-kaksi-sanaa-raivostutti-paperimiehet | Nimeke = Kaksi sanaa raivostutti paperimiehet | Julkaisu = Uusi Suomi | Ajankohta = 20.8.2009 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref> Paperiliitto vaati elokuussa 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vaihtoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/paperiliitto_vaatii_hakamiesta_tilille/5866476 | Nimeke=Paperiliitto vaatii Häkämiestä tilille | Julkaisu=Yle Uutiset | Ajankohta=20.8.2009 | Viitattu=23.11.2012}}</ref>


⚫
Valtio-omisteisten paperiyhtiöiden ryhtyessä lukuisiin vähennyksiin ja tehtaiden sulkemisiin, valtiota vaadittiin ottamaan aktiivisempi vastuu omistajaohjauksessaan. Häkämies suututti [[Paperiliitto|Paperiliiton]] sanomalla metsäteollisuuden kriisin johtuvan palkkakustannuksista, vaikka [[Stora Enso]]n toimitusjohtaja [[Jouko Karvinen|Jouko Karvisen]] mukaan ongelma ei ollut "tehtaan aitojen sisäpuolella."<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/raha/69321-kaksi-sanaa-raivostutti-paperimiehet | Nimeke = Kaksi sanaa raivostutti paperimiehet | Julkaisu = Uusi Suomi | Ajankohta = 20.8.2009 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref> Elokuussa 2009 Paperiliitto vaati valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vaihtoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/paperiliitto_vaatii_hakamiesta_tilille/5866476 | Nimeke = Paperiliitto vaatii Häkämiestä tilille | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 20.8.2009 | Viitattu = 23.11.2012}}</ref>
⚫
Kesällä 2007 Häkämies järjesti alle puoli vuotta eduskuntavaalien jälkeen [[Santahamina]]ssa [[Suomen puolustusministeriö|puolustusministeriön]] edustusmajalla vaalirahoittajilleen saunatilaisuuden, josta koitui ministeriölle 300 euron ruokalasku. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja [[Jyrki Katainen]] ja kansanedustaja [[Marja Tiura]] sekä vaalirajoittajista [[Kyösti Kakkonen]], [[Toivo Sukari]] sekä [[Nova Group]]in [[Tapani Yli-Saunamäki]] ja [[Arto Merisalo]]. Tapahtumasta kanteli yksityishenkilö, mutta oikeuskansleri [[Jaakko Jonkka]] ei löytänyt Häkämiehen toiminnasta laittomuuksia ja puolustusministeriön mukaan tilaisuudessa noudatettiin tavanomaista vieraanvaraisuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hakamies-ei-saanut-moitteita-vaalirahoittajien-saunottamisesta/1939898 | Nimeke = Häkämies ei saanut moitteita vaalirahoittajien saunottamisesta | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 14.4.2011 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>


=== Elinkeinoministerinä ===
=== Elinkeinoministerinä ===
[[Eduskuntavaalit 2011|Kevään 2011 eduskuntavaaleja]] seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen Häkämies nimitettiin [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] elinkeinoministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.tem.fi/index.phtml?103293_m=103295&s=4546|Nimeke=Jyri Häkämies elinkeinoministeriksi, Lauri Ihalainen työministeriksi|Julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö|Ajankohta=23.6.2011|Viitattu=17.10.2013}}</ref>
[[Eduskuntavaalit 2011|Kevään 2011 eduskuntavaaleja]] seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen Häkämies nimitettiin [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] elinkeinoministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.tem.fi/index.phtml?103293_m=103295&s=4546|Nimeke=Jyri Häkämies elinkeinoministeriksi, Lauri Ihalainen työministeriksi|Julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö|Ajankohta=23.6.2011|Viitattu=17.10.2013}}</ref>


Syksyllä 2011 Häkämies kannatti voimakkaasti niin sanotun kolmikantaisen raamisopimuksen solmimista työmarkkinaosapuolten välille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/hakamies-ylella-raamisopimusta-kannattaa-yrittaa/2011/10/1400725 | Nimeke=Häkämies Ylelle: Raamisopimusta kannattaa yrittää | Ajankohta=1.10.2011 | Julkaisu=MTV3 | Viitattu=7.11.2012 }}</ref> Pääministeri Jyrki Katainen tuki Häkämiehen ja työministeri [[Lauri Ihalainen|Lauri Ihalaisen]] ajamaa linjaa ja suhtautumista raamisopimukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/Katainen+pit%C3%A4%C3%A4+raamisopimusta+historiallisen+kattavana/a1305550278699 | Nimeke=Katainen pitää raamisopimusta historiallisen kattavana | Ajankohta=28.11.2011 | Julkaisu=HS.fi | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Viitattu=7.11.2012 }}</ref>
Syksyllä 2011 Häkämies kannatti niin sanotun kolmikantaisen raamisopimuksen solmimista työmarkkinaosapuolten välille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hakamies-ylella-raamisopimusta-kannattaa-yrittaa/1939728 | Nimeke = Häkämies Ylelle: Raamisopimusta kannattaa yrittää | Ajankohta = 1.10.2011 | Julkaisu = MTV.fi | Viitattu = 7.11.2012}}</ref> Pääministeri Jyrki Katainen tuki Häkämiehen ja työministeri [[Lauri Ihalainen|Lauri Ihalaisen]] ajamaa linjaa ja suhtautumista raamisopimukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1305550278699 | Nimeke = Katainen pitää raamisopimusta historiallisen kattavana | Ajankohta = 28.11.2011 | Julkaisu = HS.fi | Viitattu = 7.11.2012}}</ref>


Elinkeinoministerinä toimiessaan Häkämies ehdotti muun muassa, että valtio ja kunnat voisivat omia investointejaan suuntaamalla ja osin kasvattamalla edistää suomalaista teollisuutta. Lokakuussa 2012 hän ehdotti [[Helsingin pörssi]]n virkistämiseksi joidenkin valtionyhtiöiden, kuten [[Altia]]n, [[Destia]]n tai [[Edita]]n listaamista.<ref name="DES">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/aamulehti_hakamies_veisi_porssiin_valtionyhtioita/6319369 | Nimeke=Aamulehti: Häkämies veisi pörssiin valtionyhtiöitä | Ajankohta=3.10.2012 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=24.11.2012}}</ref> Häkämiehen mukaan pörssiin vieminen tukisi yhtiöiden kasvun edellytyksiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1349234043368 | Nimeke = Häkämies: Lisää valtionyhtiöitä pörssiin | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Perttu, Jukka | Ajankohta = 4.10.2012 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref> [[Osake]]kaupan vilkastuttamiseksi hän ehdotti myös [[osinko]]jen verovapautta 2000 euroon asti.<ref name="DES"/>
Elinkeinoministerinä toimiessaan Häkämies ehdotti muun muassa, että valtio ja kunnat voisivat omia investointejaan suuntaamalla ja osin kasvattamalla edistää suomalaista teollisuutta. Lokakuussa 2012 hän ehdotti [[Helsingin pörssi]]n virkistämiseksi joidenkin valtionyhtiöiden, kuten [[Altia]]n, [[Destia]]n tai [[Edita]]n listaamista.<ref name="DES">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/aamulehti_hakamies_veisi_porssiin_valtionyhtioita/6319369 | Nimeke=Aamulehti: Häkämies veisi pörssiin valtionyhtiöitä | Ajankohta=3.10.2012 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=24.11.2012}}</ref> Häkämiehen mukaan pörssiin vieminen tukisi yhtiöiden kasvun edellytyksiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1349234043368 | Nimeke = Häkämies: Lisää valtionyhtiöitä pörssiin | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Perttu, Jukka | Ajankohta = 4.10.2012 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref> [[Osake]]kaupan vilkastuttamiseksi hän ehdotti myös [[osinko]]jen verovapautta 2000 euroon asti.<ref name="DES"/>
Rivi 66: Rivi 68:


==Yksityiselämä==
==Yksityiselämä==
Häkämiehen vanhemmat ovat [[opetusneuvos]] ja kansanedustaja [[Erkki Häkämies]] sekä filosofian maisteri Pirkko Häkämies (o.s. Kairava). Hänen isoveljensä [[Kari Häkämies]] on ollut kokoomuslainen kansanedustaja ja ministeri. Häkämies oli naimisissa Tuija Arhosola-Häkämiehen kanssa vuosina [[1988]]–2013 ja heillä on kaksi lasta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020116623813_uu.shtml|Nimeke=Jyri Häkämies eroaa|Ajankohta=1.2.2013|Julkaisija=Iltalehti|Viitattu=13.3.2013}}</ref> Kesällä 2013 hän kihlautui uuden naisystävänsä, työ- ja elinkeinoministeriön strategisena johtajana toimivan Mari Pantsar-Kallion kanssa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/08/28/lehdet-jyri-hakamies-meni-kihloihin1|Nimeke=Lehdet: Jyri Häkämies meni kihloihin|Julkaisija=ess.fi|Ajankohta=28.8.2013|Viitattu=17.10.2013}}</ref>
Häkämiehen vanhemmat ovat [[opetusneuvos]] ja kansanedustaja [[Erkki Häkämies]] sekä filosofian maisteri Pirkko Häkämies (o.s. Kairava).<ref name=em/> Hänen isoveljensä [[Kari Häkämies]] on ollut kokoomuslainen kansanedustaja ja ministeri.
Häkämies oli naimisissa Tuija Arhosola-Häkämiehen kanssa vuosina 1988–2013 ja heillä on kaksi lasta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020116623813_uu.shtml|Nimeke=Jyri Häkämies eroaa|Ajankohta=1.2.2013|Julkaisija=Iltalehti|Viitattu=13.3.2013}}</ref> Kesällä 2013 Häkämies kihlautui työ- ja elinkeinoministeriön strategisena johtajana toimineen Mari Pantsar-Kallion kanssa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/08/28/lehdet-jyri-hakamies-meni-kihloihin1|Nimeke=Lehdet: Jyri Häkämies meni kihloihin|Julkaisija=ess.fi|Ajankohta=28.8.2013|Viitattu=17.10.2013}}</ref> Pantsar-Kallio siiryi vuoden 2014 alussa johtajaksi [[Sitra (rahasto)|Sitraan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sitra.fi/uutiset/mari-pantsar-kallio-siirtyy-sitraan-johtamaan-resurssiviisas-ja-hiilineutraali-yhteiskunta | Nimeke = Mari Pantsar-Kallio siirtyy Sitraan johtamaan Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa | Julkaisija = Sitra | Ajankohta = 5.11.2013 | Viitattu = 9.9.2015}}</ref>


Häkämies on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/12/06/ekn-hakamies-kapteeniksi-anneli-tainalle-ansioristi-soljella | Nimeke=EK:n Häkämies kapteeniksi, Anneli Tainalle ansioristi soljella | Julkaisu = ESS.fi | Ajankohta = 6.12.2013 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>
Sotilasarvoltaan Häkämies on reservin kapteeni.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/12/06/ekn-hakamies-kapteeniksi-anneli-tainalle-ansioristi-soljella | Nimeke=EK:n Häkämies kapteeniksi, Anneli Tainalle ansioristi soljella | Julkaisu = ESS.fi | Ajankohta = 6.12.2013 | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 9. syyskuuta 2015 kello 09.31

Jyri Häkämies
[[Tiedosto:|250px|Häkämies Tukholmassa 2009]]
Häkämies Tukholmassa 2009
Suomen elinkeinoministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–16.11.2012
Edeltäjä Mauri Pekkarinen
Seuraaja Jan Vapaavuori
Suomen puolustusministeri
Vanhasen II hallitus
19.4.2007–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä Seppo Kääriäinen
Seuraaja Stefan Wallin
Kansanedustaja
24.3.1999–16.11.2012
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Kymen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt30. elokuuta 1961 (ikä 62)
Karhula
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus valtiotieteiden maisteri (1986)

Jyri Jukka Häkämies (s. 30. elokuuta 1961 Karhula)[1] on suomalainen poliitikko ja työnantajajohtaja. Hän aloitti marraskuussa 2012 Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana.

Häkämies oli kokoomuksen kansanedustaja 1999–2012, Kataisen hallituksen elinkeinoministeri 2011–2012 ja puolustusministeri Vanhasen toisessa hallituksessa 2007–2010 ja Kiviniemen hallituksessa 2010–2011.

Koulutus ja ura

Häkämies valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1986 Helsingin yliopistosta. Hän oli kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeri vuosina 1987–1989 ja Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkö 1989–1991, minkä jälkeen hän työskenteli Kotkan paikallislehden Kymen Sanomien myyntijohtajana vuosina 1991–1994 ja Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtajana 1994–2003.[1]

Politiikka

Häkämies valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa Kymen vaalipiiristä ja jatkokausille vuosien 2003, 2007 ja 2011 vaaleissa. Vuosina 2005–2012 hän oli myös Kotkan kaupunginvaltuutettu ja 2005–2008 Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja.[1]

Häkämies toimi vuosina 2003–2006 kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja 2006–2007 puheenjohtajana. Hän oli eduskunnassa jäsen muun muassa lakivaliokunnassa (1999–2001), liikenne- ja viestintävaliokunnassa (1999–2003), suuressa valiokunnassa (2002–2003), valtiovarainvaliokunnassa (2003–2006) ja Yleisradion hallintoneuvostossa (1999–2006).[1]

Puolustusministerinä

Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Häkämies nousi Matti Vanhasen toisen hallituksen puolustusministeriksi ja jatkoi puolustusministerinä myös Mari Kiviniemen hallituskaudella vuosina 2010–2011.[2]

Kesällä 2007 Häkämies järjesti alle puoli vuotta eduskuntavaalien jälkeen Santahaminassa puolustusministeriön edustusmajalla vaalirahoittajilleen saunatilaisuuden, josta koitui ministeriölle 300 euron ruokalasku. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja kansanedustaja Marja Tiura sekä vaalirajoittajista Kyösti Kakkonen, Toivo Sukari sekä Nova Groupin Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo. Yksityishenkilö kanteli tapahtumasta oikeuskanslerille, mutta Jaakko Jonkka ei löytänyt Häkämiehen toiminnasta laittomuuksia. Puolustusministeriön mukaan tilaisuudessa noudatettiin tavanomaista vieraanvaraisuutta.[3]

Syyskuussa 2007 Häkämies linjasi Yhdysvalloissa CSIS-instituutissa pitämässään puheessa, että ”Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä”.[4] Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Lausuntoa arvosteli muun muassa silloinen ulkoministeri Ilkka Kanerva, joka piti Venäjä-lausetta epäonnistuneena ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka arvosteli Häkämiestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hämärtämisestä.[5]

Häkämies vastasi puolustusministerinä ollessaan myös valtionyritysten omistajaohjausasioista. Lokakuussa 2008 hallitus siirsi suurimman osan valtion osakeomistuksista noin viiden miljardin euron arvosta Solidium-yhtiöön. Solidium hankki myös islantilaisen Novatorin omistaman kymmenen prosentin osake-erän Elisasta työeläkevakuutusyhtiö Varman kautta.[6]

Valtio-omisteisten paperiyhtiöiden ryhtyessä lukuisiin vähennyksiin ja tehtaiden sulkemisiin, valtiota vaadittiin ottamaan aktiivisempi vastuu omistajaohjauksessaan. Häkämies suututti Paperiliiton sanomalla metsäteollisuuden kriisin johtuvan palkkakustannuksista, vaikka Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan ongelma ei ollut "tehtaan aitojen sisäpuolella."[7] Elokuussa 2009 Paperiliitto vaati valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vaihtoa.[8]

Elinkeinoministerinä

Kevään 2011 eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen Häkämies nimitettiin Kataisen hallituksen elinkeinoministeriksi.[9]

Syksyllä 2011 Häkämies kannatti niin sanotun kolmikantaisen raamisopimuksen solmimista työmarkkinaosapuolten välille.[10] Pääministeri Jyrki Katainen tuki Häkämiehen ja työministeri Lauri Ihalaisen ajamaa linjaa ja suhtautumista raamisopimukseen.[11]

Elinkeinoministerinä toimiessaan Häkämies ehdotti muun muassa, että valtio ja kunnat voisivat omia investointejaan suuntaamalla ja osin kasvattamalla edistää suomalaista teollisuutta. Lokakuussa 2012 hän ehdotti Helsingin pörssin virkistämiseksi joidenkin valtionyhtiöiden, kuten Altian, Destian tai Editan listaamista.[12] Häkämiehen mukaan pörssiin vieminen tukisi yhtiöiden kasvun edellytyksiä.[13] Osakekaupan vilkastuttamiseksi hän ehdotti myös osinkojen verovapautta 2000 euroon asti.[12]

Marraskuussa 2012 Häkämies valittiin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi Mikko Pukkisen tilalle, minkä vuoksi hän erosi valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenyydestä.[14] Häkämiehen siirtyminen suoraan elinkeinoministerin tehtävästä elinkeinoelämän työnantajajärjestön johtoon herätti keskustelua ja esimerkiksi oikeusoppineet pitivät tilannetta ongelmallisena muun muassa sisäpiiritiedon vuoksi.[15]

EK:n toimitusjohtajana

Häkämies aloitti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana 19. marraskuuta 2012.[15]

Joulukuussa 2012 Häkämies ehdotti viikkotyöajan pidentämistä parilla tunnilla suomalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi.[16] Hän on ottanut kantaa myös palkkaneuvotteluihin ja peräänkuulutti kesällä 2013 maltillisia palkkaratkaisuja.[17] Kesällä 2015 Häkämies totesi pitävänsä työntekijöiden sunnuntailisiä vanhentuneena.[18]

Keväällä 2013 Häkämies ajoi viisumilupakäytäntöjen helpottamista, jotta suomalaisia nuoria saataisiin helpommin harjoittelun ja kesätöiden kaltaisiin lyhytaikaisiin tehtäviin Venäjälle.[19]

Yksityiselämä

Häkämiehen vanhemmat ovat opetusneuvos ja kansanedustaja Erkki Häkämies sekä filosofian maisteri Pirkko Häkämies (o.s. Kairava).[1] Hänen isoveljensä Kari Häkämies on ollut kokoomuslainen kansanedustaja ja ministeri.

Häkämies oli naimisissa Tuija Arhosola-Häkämiehen kanssa vuosina 1988–2013 ja heillä on kaksi lasta.[20] Kesällä 2013 Häkämies kihlautui työ- ja elinkeinoministeriön strategisena johtajana toimineen Mari Pantsar-Kallion kanssa.[21] Pantsar-Kallio siiryi vuoden 2014 alussa johtajaksi Sitraan.[22]

Sotilasarvoltaan Häkämies on reservin kapteeni.[23]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Jyri Häkämies Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Jyri Häkämies Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  3. ↑ Häkämies ei saanut moitteita vaalirahoittajien saunottamisesta MTV Uutiset. 14.4.2011. Viitattu 7.8.2015.
  4. ↑ Suomi: Samanlainen ja kuitenkin erilainen defmin.fi. 6.9.2007. Puolustusministeriö. Viitattu 23.11.2012.
  5. ↑ Aro, Jessikka: Näkökulma: "Venäjä, Venäjä, Venäjä" – Suomen keskeinen turvallisuushaaste vai mörköleikin kehittelyä Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 7.8.2015.
  6. ↑ Hulkko, Kustaa: Jyri Häkämies valtionyhtiöiden ohjauksesta: Koiran virka Suomen Kuvalehti. 12.8.2009. Viitattu 7.8.2015.
  7. ↑ Kaksi sanaa raivostutti paperimiehet Uusi Suomi. 20.8.2009. Viitattu 7.8.2015.
  8. ↑ Paperiliitto vaatii Häkämiestä tilille Yle Uutiset. 20.8.2009. Viitattu 23.11.2012.
  9. ↑ Jyri Häkämies elinkeinoministeriksi, Lauri Ihalainen työministeriksi 23.6.2011. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 17.10.2013.
  10. ↑ Häkämies Ylelle: Raamisopimusta kannattaa yrittää MTV.fi. 1.10.2011. Viitattu 7.11.2012.
  11. ↑ Katainen pitää raamisopimusta historiallisen kattavana HS.fi. 28.11.2011. Viitattu 7.11.2012.
  12. ↑ a b Aamulehti: Häkämies veisi pörssiin valtionyhtiöitä yle.fi. 3.10.2012. Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2012.
  13. ↑ Perttu, Jukka: Häkämies: Lisää valtionyhtiöitä pörssiin HS.fi. 4.10.2012. Viitattu 7.8.2015.
  14. ↑ Uusi ministeri hallitukseen – Häkämies jättää politiikan Uusi Suomi. 9.11.2012. Viitattu 9.11.2012.
  15. ↑ a b Olavi Koistinen, Olli Pohjanpalo, Juha-Pekka Raeste & Matti Tyynysniemi: Häkämiehen loikka herätti kritiikkiä HS.fi. 10.11.2012. Viitattu 7.8.2015.
  16. ↑ Sundqvist, Vesa: Häkämies: Viikkotyöaikaan pari tuntia lisää 11.12.2013. Yle Uutiset.
  17. ↑ Nurmi, Olli: Jyri Häkämies: Hallituksen tuettava äärimaltillista palkankorotusta 17.7.2013. Verkkouutiset. Viitattu 17.10.2013.
  18. ↑ Issakainen, Kari-Pekka: EK:n Häkämies: Sunnuntain tuplapalkka on vanhentunut Savon Sanomat. 3.5.2015.
  19. ↑ Claramunt, Alberto: Häkämies: Nuorille töitä Venäjältä 3.5.2013. Verkkouutiset. Viitattu 17.10.2013.
  20. ↑ Jyri Häkämies eroaa 1.2.2013. Iltalehti. Viitattu 13.3.2013.
  21. ↑ Lehdet: Jyri Häkämies meni kihloihin 28.8.2013. ess.fi. Viitattu 17.10.2013.
  22. ↑ Mari Pantsar-Kallio siirtyy Sitraan johtamaan Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa 5.11.2013. Sitra. Viitattu 9.9.2015.
  23. ↑ EK:n Häkämies kapteeniksi, Anneli Tainalle ansioristi soljella ESS.fi. 6.12.2013. Viitattu 7.8.2015.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jyri Häkämies.
Kymen vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011
Kymen vaalipiirin kansanedustajat 2011–2015
  1. ↑ a b Jyri Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi marraskuussa 2012, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Anu Urpalainen.
Edeltäjä:
Seppo Kääriäinen 		Suomen puolustusministeri
2007−2011 		Seuraaja:
Stefan Wallin

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jyri_Häkämies&oldid=15199461”