Ero sivun ”Fredrik Cygnaeus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit |
|||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
* {{Kansallisbiografia|id = 3175 |vapaa=|nimi = Cygnaeus, Fredrik (1807–1881)|tekijä = Matti Klinge|ajankohta = 6.6.2003}} |
* {{Kansallisbiografia|id = 3175 |vapaa=|nimi = Cygnaeus, Fredrik (1807–1881)|tekijä = Matti Klinge|ajankohta = 6.6.2003}} |
||
* [http://www.doria.fi/handle/10024/91449/browse?value=Cygnaeus%2C+Fredrik&type=author Fredrik Cycnaeuksen teoksia digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista] |
* [http://www.doria.fi/handle/10024/91449/browse?value=Cygnaeus%2C+Fredrik&type=author Fredrik Cycnaeuksen teoksia digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista] |
||
* [http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/fredrik-cygnaeus-1 Fredrik Cygnaeus 375 humanistia -sivustolla 23.4.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.] |
|||
Versio 7. syyskuuta 2015 kello 11.23
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.[1]
Cygnaeuksen vanhemmat olivat piispa Zacharias Cygnaeus nuorempi ja Margareta Karolina Aejmaleus. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1832, toimi opettajana Haminan kadettikoulussa, opettajana ja rehtorina Helsingissä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston historian dosenttina ja viimein estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854-67. Hän oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita.
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa Kukanpäivänä 1848 isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”. Kirjailijan eläessä hän oli yksi Aleksis Kiven tärkeimmistä ymmärtäjistä ja puolustajista.[2] Cygaeukselle Aleksis Kivi ei ollut vain tukea tarvitseva lahjakas kirjailijalupaus, vaan runoilija Runebergin veroinen käänteentekevä kansan tuntojen tulkitsija.[3]
Cygnaeuksella oli huvila Helsingin Kaivopuistossa joka on nykyään museo, Cygnaeuksen galleria. Suomen kulttuurielämän viimeiseksi romantikoksi sanottu Cygnaeus esiintyi värikkäästi eikä koskaan mennyt naimisiin. Magnus Hirschfeld mainitsee hänet luettelossaan kuuluisista menneisyyden homoseksuaaleista.[4]
Teokset
- Jääkynttilät, Ströskrift I (1837), runoa ja proosaa.
- Höstispiggarna (1841), runoja.
- Johan Jacob Nervander (1848).
- Skaldestycken (1851–1857, useita osia, sisältää mm. aatedraamat Claes Flemings tider ja Hertig Johans ungdomsdrömmar).
- Det tragiska elementet i Kalevala (1853), tutkielma. (suom. Kalevalan traagillinen aines, 1907)
- Erik XIV som dramatisk karakter (1853), tutkielma.
- Om Fänrik Ståls sägner (1862), tutkielma.
- Teckningar ur Frans Michaël Franzens lefnad vid åminnelsefesten den 9 februari 1872 i Finska Universitetets högtidssal (1872), elämäkertateos F. M. Franzénista.
- Om Johan Ludvig Runeberg (1873), tutkielma.
- Samalade arbeten (1881–1892).
- Kirjoituksia kirjallisuudesta 1837–1873, suom. ja toim. Martti Berger, Edizioni Artemisia, 2008.
Lähteet
- Lassila, Pertti: "Suuren puhujan unohtuneet kirjoitukset", Helsingin Sanomat 1.4.2008, s. C2.
Viitteet
- ↑ Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Irma Perttula: Kivi ja Ahlqvist (pdf) aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi. Viitattu 11.7.2013.
- ↑ Mikko Lahtinen: Fredrik Cygnaeus aristokraatti – demokraatti Niin & Näin 2/2008. Eurooppalaisen filosofian seura ry. Viitattu 11.7.2013.
- ↑ Verkkonäyttely: Sateenkaari-Suomi Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 25.7.2014.
Aiheesta muualla
- Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
- Sydänystävyys Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 1.11.2010.
- Matti Klinge: Cygnaeus, Fredrik (1807–1881) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Fredrik Cycnaeuksen teoksia digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista
- Fredrik Cygnaeus 375 humanistia -sivustolla 23.4.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.