Ero sivun ”Suomen Akatemia” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
p
oikeinkirjoitus, typos fixed: pitkäjänt → pitkäjännitt using AWB
p (oikeinkirjoitus, typos fixed: pitkäjänt → pitkäjännitt using AWB)
Suomen Akatemian pääjohtaja on ollut maaliskuusta 2012 alkaen [[Heikki Mannila]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Heikki Mannilasta Akatemian pääjohtaja | Julkaisu = Acatiimi | Tekijä = Sintonen, Kirsti | Numero = 1 | Vuosi = 2012 | Sivu = 8 | www = http://www.acatiimi.fi/1_2012/01_12_04.php | Viitattu = 25.2.2015}}</ref> Hänen edeltäjänsä oli [[Markku Mattila (Suomen Akatemia)|Markku Mattila]].
 
Suomen Akatemian toiminta perustuu hallituksen, neljän tieteellisen toimikunnan, muiden tieteen asiantuntijoiden ja hallintoviraston yhteiseen työpanokseen. Muita elimiä ovat strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ja tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIKI). STN rahoittaa pitkäjänteistäpitkäjännitteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. TIKI seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa, päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja niiden rahoituksesta sekä vastata hankkeiden seurannasta. Akatemian hallintoa hoitaa ja kehittää hallintovirasto.
 
===Hallitus===
==Historia==
[[Tiedosto:SuomenAkatemia1948.jpg|thumb|right|350px|Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta [[Yrjö Ilvessalo]], [[Y. H. Toivonen]], [[Yrjö Kilpinen]], [[V. A. Koskenniemi]], [[A. I. Virtanen]], [[Onni Okkonen]], [[Eino Kaila]], [[Rolf Nevanlinna]], [[Wäinö Aaltonen]], [[Erik Palmén]].]]
Ensimmäinen laki Suomen Akatemiasta säädettiin 20. tammikuuta 1939,<ref name=Kronikka>{{kirjaviite | Tekijä = Jorma O. Tiainen ym. | Nimeke = Vuosisatamme kronikka | Sivut = 158–159 | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 951-20-2893-X}}</ref> mutta se ei tullut koskaan voimaan. Sen mukaan akatemiaan olisi kuulunut kuusi tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämää [[akateemikko]]a.<ref name=Kronikka /> [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi lain voimaantuloa lykättiin useamman kerran, ja vuonna 1942 säädettiin, että sen piti tulla voimaan vuoden 1950 alussa.<ref> {{Kirjaviite | Tekijä= Tiitta, Allan| Nimike= Suomen Akatemian historia I: 1948-1969: Huippuyksilöitä ja Toimikuntia| Julkaisija= Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura julkaisu n:o 763 | Sivu = 37 | Vuosi= 2004 | Tunniste= ISBN 951-746-606-4}}</ref>
 
Rauhan palattua [[Leo Sario]] ryhtyi tarmokkaasti toimiin Suomen akatemian perustamiseksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Olli Lehto | Nimeke = Korkeat maailmat, Rolf Nevanlinnan elämä | Sivu = 208 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-1-17200-X}}</ref> Vuonna 1946 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi.<ref>Suomen Akatemian historia I, s. 50–51</ref> Tämän esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä [[Alpo Lumme]] ja suuri joukko muita kansanedustajia teki [[lakialoite|lakialoitteen]], jonka mukaan samassa yhteydessä olisi perustettava Suomen Akatemia<ref name=aloite>{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät 1946, Liitteet II | Luku = Lakialoite n:o 42: Ehdotus laiksi Suomen akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi | Julkaisija = Valtioneuvoston kirjapaino | Vuosi = 1947}}</ref> pitkälti Sarion ehdottamassa muodossa.
10 638

muokkausta

Navigointivalikko