1963

Tapahtumia

tammi–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Rahanuudistus Suomessa, yksi uusi markka vastasi sen jälkeen sataa entistä markkaa.
• 1. tammikuuta – Valkeakoski muuttui kaupungiksi ja Espoo kauppalaksi.
• 9. tammikuuta – Kymmenen ihmistä sai surmansa Typpi Oy:n räjähdysturmassa Oulussa.
• 14. tammikuuta – George Wallacesta tuli Alabaman kuvernööri.
• 14. tammikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle sanoi, ettei Britannia ”ollut vielä valmis” liittymään Euroopan talousyhteisöön EEC:hen.
• 22. tammikuuta – Charles de Gaulle ja Konrad Adenauer allekirjoittivat Ranskan ja Saksan liittotasavallan välisen Élysée-sopimuksen.
• 24. tammikuuta – Kreikan 22-vuotias kruununprinssi Konstantin ja Tanskan 16-vuotias prinsessa Anne-Marie kihlautuivat.
• 29. tammikuuta – Charles de Gaulle esti vetolla Britannian pääsyn Euroopan talousyhteisöön.
• 31. tammikuuta – Neuvostoliitto ja Iso-Britannia hyväksyivät Suomen Pariisin rauhansopimuksesta esittämän tulkinnan, jonka mukaan Suomi saa hankkia ohjuksia puolustuskäyttöön. Tämän jälkeen Suomi osti ohjuksia kummastakin maasta.
• 8. helmikuuta – Matkustus ja varojen siirto Kuubaan kiellettiin Yhdysvaltain kansalaisilta.
• 8. helmikuuta – Sisäministeri Eeli Erkkilä sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron Karjalaisen hallituksesta ja hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja Niilo Ryhtä. Erkkilä kuoli huhtikuun alussa ja hänen tilalleen Eduskuntaan tuli lakitieteen tohtori Aaro Kauppi.
• 16. helmikuuta – Väinö Linna vastaanotti Oslossa hänelle myönnetyn Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon (Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjasta).
• 4. maaliskuuta – Kuusi henkilöä tuomittiin Pariisissa kuolemaan presidentti Charles de Gaullen murhan suunnittelusta.
• 5. maaliskuuta – 16-vuotias koululainen Pirkko Ryhänen puukotettiin Helsingin Kumpulassa. Ehdonalaisessa ollut Torsti Ossian Koskinen tuomittiin teosta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen ja eristettäväksi pakkolaitokseen. Koskinen todettiin syyttömäksi kärsittyään rangaistusta 7,5 vuotta ja näin ollen Ryhäsen puukottajaa ei ole löytynyt. Tapauksesta tehtiin elokuva Kujanjuoksu.
• 27. maaliskuuta – Britanniassa Lordi Beechingin raportti ilmoitti suurista supistuksista raideliikenteessä, mikä tarkoitti muun muassa kolmanneksen asemista sulkemista. Supistustoimet saivat nimen ”Beechingin kirves”.

huhti–kesäkuu

• 1. huhtikuuta − Yhdysvaltalainen jazzlaulaja Ella Fitzgerald ja kanadalainen jazzpianisti Oscar Peterson saapuivat konserttimatkalle Suomeen.
• 7. huhtikuuta – Jugoslavia julistettiin sosialistiseksi tasavallaksi ja Josip Broz Tito sen elinikäiseksi presidentiksi.
• 9. huhtikuuta − Ison-Britannian entinen pääministeri Winston Churchill julistettiin Yhdysvaltain kunniakansalaiseksi.
• 12. huhtikuuta – Harjakorkeudessa ollut yhdeksänkerroksinen Asunto Oy Lahden Säästöhuipun asuintalo sortui Lahdessa rakennuksen betonivalussa olleiden vikojen vuoksi. Henkilövahingoilta vältyttiin.
• 15. huhtikuuta – 70 000 ihmistä protestoi ydinaseita vastaan marssimalla Lontoosta Aldermarstoniin.
• 20. huhtikuuta – Espanjalainen kommunistijohtaja Julian Grimau teloitettiin Madridissa hänen saatuaan kuolemantuomion Espanjan sisällissodan aikaisista rikoksista. Paavi Johannes XXIII ja Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov olivat vedonneet Espanjan valtionpäämieheen Francisco Francoon Grimaun armahtamiseksi.
• 25. huhtikuuta − Pohjoismaiden ulkoministerit tuomitsivat kokouksessaan Oslossa antamassaan julkilausumassa Etelä-Afrikan harjoittaman apartheid-politiikan.
• 26. huhtikuuta – Fidel Castro saapui Murmanskiin 45 päivää kestäneellä Neuvostoliiton-matkallaan. Castro vietti kolme päivää Kuolassa, josta hän jatkoi Moskovaan, Baikalille ja lopulta Taškentiin ja Samarkandiin.
• 29. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti säveltäjä Joonas Kokkosen ja fyysikko Erkki Laurilan akateemikoiksi.
• 1. toukokuuta – Yleisradio aloitti Sävelradion.
• 5. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen lähtivät valtiovierailulle Jugoslaviaan. Paluumatkallaan 12. toukokuuta presidenttipari kävi Unkarissa.
• 6. toukokuuta – Sveitsi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi.
• 19. toukokuuta – Indonesian parlamentti nimitti presidentti Ahmed Sukarnon virkaansa eliniäkseen.
• 25. toukokuuta – Afrikan yhtenäisyysjärjestö perustettiin Addis Abebassa Etiopiassa.
• 28. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ehdotti Paasikivi-seurassa pitämässään puheessa Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Ehdotus sai muissa Pohjoismaissa viileän vastaanoton.
• 2. kesäkuuta – Orjuus julistettiin laittomaksi Saudi-Arabiassa.
• 3. kesäkuuta – Paavi Johannes XXIII (Angelo Giuseppe Roncall) kuoli 81-vuotiaana.
• 5. kesäkuuta – Britannian sotaministeri John Profumo erosi seksiskandaalin vuoksi.
• 11. kesäkuuta – Munkki Thích Quảng Đức sytytti itsensä tuleen Saigonissa protestoidakseen presidentti Ngô Đình Diệmin politiikkaa.
• 11. kesäkuuta – Kreikan pääministeri Konstantin Karamanlis erosi protestina kuninkaan vierailtua Isossa-Britanniassa.
• 15. kesäkuuta – Asikkalassa paljastettiin valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmarin patsas.
• 16. kesäkuuta – Valentina Tereškova lensi ensimmäisenä naisena avaruuteen.
• 16. kesäkuuta – Väinö Tanner jätti SDP:n puheenjohtajan tehtävät. Hänen seuraajakseen valittiin kansanedustaja Rafael Paasio, joka oli asettanut valintansa ehdoksi, ettei puoluesihteerinä toiminutta Väinö Leskistä valittaisi puolueen johtoon.
• 20. kesäkuuta – Ruotsin ilmavoimissa palvellut eversti Stig Wennerström pidätettiin Tukholmassa. Hän tunnusti 25. kesäkuuta toimittaneensa Neuvostoliitolle runsasta rahallista korvausta vastaan tietoja Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustuksesta 15 vuoden ajan. Wennerström vangittiin 28. kesäkuuta.
• 21. kesäkuuta – Giovanni Battista Montini valittiin uudeksi paaviksi. Hän otti nimen Paavali VI.
• 23. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy saapui vierailulle Länsi-Saksaan.
• 26. kesäkuuta – Presidentti Kennedy piti kuuluisan Ich bin ein Berliner -puheen Berliinin muurilla Länsi-Berliinissä.
• 29. kesäkuuta – Etelä-Afrikka erotettiin Kansainvälisestä työjärjestöstä ILO:sta.

heinä–syyskuu

• 5. heinäkuuta – Kiinalainen valtuuskunta saapui Moskovaan neuvottelemaan neuvostojohdon kanssa maiden välisistä ideologisista erimielisyyksistä. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina 20. heinäkuuta.
• 11. heinäkuuta – Armeija kaappasi vallan Ecuadorissa.
• 26. heinäkuuta – Skopjessa Jugoslaviassa kuoli maanjäristyksen seurauksena 1 070 ihmistä ja 75 % asukkaista menetti kotinsa.
• 26. heinäkuuta – Syncom, maailman ensimmäinen geostationaarinen satelliitti, laukaistiin kiertoradalleen.
• 27. heinäkuuta – Indonesian elinikäinen presidentti Sukarno julisti murskaavansa Malesian. Sota Borneosta jatkui vuoteen 1966.
• 5. elokuuta – Yhdysvallat, Britannia ja Neuvostoliitto solmivat ydinkokeet ilmakehässä, ulkoavaruudessa ja veden alla kieltäneen Osittaisen ydinkoekieltosopimuksen (Partial Test Ban Treaty, PTBT).
• 5. elokuuta – Suomalainen rauhanjärjestö Sadankomitea perustettiin.
• 5. elokuuta – Suomessa alkoi sotilaspoliisien koulutus Santahaminan varuskunnassa Helsingissä.
• 8. elokuuta – 16 miehen rikollisliiga teki Englannin historian suurimman junaryöstön Lontoon liepeillä. Ryöstäjät saivat saaliikseen käteistä rahaa liki 2,6 miljoonaa puntaa.
• 9. elokuuta – Tšekkoslovakia ilmoitti, että maan kommunistipuolueen entisen johtajan Rudolf Slánskýn maine oli puhdistettu. Slánský oli tuomittu tekaistujen syytteiden perusteella kuolemaan ja teloitettu vuonna 1952 Josif Stalinin käskystä.
• 11. elokuuta – Näyttelijä Ida Aalbergin muistokivi paljastettiin Janakkalan Leppäkoskella.
• 27. elokuuta – Suomen ja Neuvostoliiton solmima Saimaan kanavan vuokrasopimus astui voimaan.
• 28. elokuuta – Suuri mielenosoitusmarssi Washingtonissa, kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King piti kuuluisan puheensa I Have a Dream.
• 1. syyskuuta – Philips esitteli C-kasetin.
• 6. syyskuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Lyndon B. Johnson saapui puolisonsa ja tyttärensä kanssa vierailulle Suomeen.
• 16. syyskuuta – Malesian liittovaltio luotiin Malaijin liittovaltion ja brittiläisten kolonioiden Singaporen ja Pohjois-Borneon yhdistyessä.
• 18. syyskuuta – Mellakoijat polttivat Britannian lähetystön Jakartassa protestoidakseen Malesian luomista.
• 18. syyskuuta – Helsingissä pidettiin Suomen kansanedustuslaitoksen satavuotisjuhla.

loka–joulukuu

• 6. lokakuuta – Pälkäneellä vietettiin Kostianvirran taistelun 250-vuotismuistojuhla.
• 6. lokakuuta – Naantalissa ja Naantalin maalaiskunnassa järjestettiin kunnallisvaalit tulevan kuntaliitoksen vuoksi.
• 9. lokakuuta – Ugandasta tuli tasavalta.
• 12. lokakuuta – Yhdysvaltalainen näyttelijä Jayne Mansfield saapui silloisen puolisonsa Mickey Hargitayn kanssa vierailulle Suomeen esiintyen Miss Skandinavia -kilpailussa Ruotsalaisessa teatterissa Helsingissä.
• 15. lokakuuta – Saksan liittokansleri Konrad Adenauer erosi virastaan. Uudeksi liittokansleriksi tuli talousministeri Ludwig Erhard.
• 16. lokakuuta – Valtatie 3:lla Sääksmäellä vihittiin käyttöön Vanajaveden ylittävä 205 metriä pitkä riippusilta.
• 18. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1968 kesäkisat Meksikon pääkaupungille Méxicolle.
• 21. lokakuuta – Kiinan ja Neuvostoliiton välinen rajakahakka Ussuri-joella.
• 23. lokakuuta – Neuvostoliitto syytti Kiinan johtajaa Mao Zedongia leninismin hylkäämisestä ja sen korvaamisesta henkilöpalvonnalla.
• 1. marraskuuta – SAK:ta edustaneet ministerit Onni Koski, Onni Närvänen ja Olavi Saarinen erosivat Karjalaisen hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin Maalaisliiton Mauno Jussila ja Olavi Lahtela sekä sitoutumaton Olavi J. Mattila.
• 2. marraskuuta – Etelä-Vietnamin presidentti Ngô Đình Diệm murhattiin sotilasvallankaappauksessa. Kenraali Dương Văn Minh otti vallan.
• 5. marraskuuta – Venäjän keisarin Aleksanteri II:n vierailun ja suomen kielen oikeuksien satavuotismuistomerkki Parolan leijona paljastettiin Parolannummen varuskunnassa Hattulassa.
• 8. marraskuuta – Maarianhaminan lento-onnettomuudessa sai 22 ihmistä surmansa, kun Aero Oy:n DC-3 matkustajakone törmäsi lentomajakkaan laskeutuessaan Maarianhaminan lentokentälle.
• 14. marraskuuta – Tulivuorenpurkaus loi Surtseyn saaren Islantiin.
• 20. marraskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi yksimielisesti kaikenlaisen rotusyrjinnän tuomitsevan päätöslauselman.
• 21. marraskuuta – Suomen Kansallisooppera täytti 90 vuotta.
• 22. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy ammuttiin Dallasissa. Teksasin kuvernööri John Connally haavoittui. Varapresidentti Lyndon B. Johnsonista tuli Yhdysvaltain 36. presidentti.
• 23. marraskuuta – Ensimmäinen osa BBC:n televisiosarjasta Doctor Who esitettiin Isossa-Britanniassa.
• 24. marraskuuta – Jack Ruby ampui John F. Kennedyn salamurhasta syytetyn Lee Harvey Oswaldin Dallasissa suorassa televisiolähetyksessä.
• 24. marraskuuta – Presidentti Lyndon B. Johnson vakuutti Yhdysvaltain jatkavan Etelä-Vietnamin taloudellista ja sotilaallista tukea.
• 25. marraskuuta – John F. Kennedy haudattiin Arlingtonin hautausmaalle. Suomea hautajaisissa edustivat ulkoministeri Veli Merikoski ja ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Max Jakobson.
• 29. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 103–91 uuden, vuoden 1964 alussa voimaan tulleen liikevaihtoverolain.
• 29. marraskuuta – Tesvisio ilmoitti supistavansa toimintaansa voimakkaasti talousvaikeuksien vuoksi.
• 12. joulukuuta – Kenia itsenäistyi, ensimmäisenä pääministerinä aloitti Jomo Kenyatta.
• 12. joulukuuta – Valtiovarainministeri Osmo P. Karttunen erosi hallituksesta.
• 16. joulukuuta – Kenia ja Sansibar hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
• 17. joulukuuta – SKDL:n kansanedustaja Yrjö Murto kuoli. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli Johannes Mustonen, joka puolestaan kuoli jo toukokuussa 1964.
• 18. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Karjalaisen hallitukselle ja nimitti kansliapäällikkö Reino Lehdon muodostaman virkamieshallituksen.
• 24. joulukuuta – Kyproksella alkoi lyhyt sisällissota turkkilaisten ja kreikkalaisten välillä.
• 31. joulukuuta – Rhodesian ja Njassamaan Keski-Afrikan liittovaltio purkautui.

tuntematon päivämäärä

• Harvey Ball keksi tutun keltaisen hymynaamakuvion ☺.
• D. H. Frisch ja J. H. Smith todistivat mesonin radioaktiivisen hajoamisen hidastuvan sen nopeuden vuoksi (katso: yleinen suhteellisuusteoria).
• Geneetikko J. B. S. Haldane keksi termin ”klooni”.
• Arecibon observatorio aloitti toimintansa.
• Tukholmassa puhkesi isorokkoepidemia, jonka aikana tautiin sairastui 27 ja kuoli neljä ihmistä.
• Elokuu − Porin Prikaati muutti uuteen Huovinrinteen varuskuntaan Säkylään.

Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Tony Halme, suomalainen nyrkkeilijä ja kansanedustaja (k. 2010)
• 17. helmikuuta – Michael Jordan, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 19. helmikuuta – Seal Henry Olusegun Olumide Adelo Samuel (”Seal”), brittiläinen laulaja
• 27. helmikuuta – Jan Stenfors (”Nasty Suicide”), suomalainen kitaristi ("Hanoi Rocks")
• 9. maaliskuuta – Jean-Marc Vallée, kanadalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja leikkaaja
• 27. maaliskuuta – Quentin Tarantino, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä, käsikirjoittaja ja tuottaja
• 28. maaliskuuta – Leena Harkimo, suomalainen kansanedustaja
• 30. maaliskuuta – Kari-Pekka Klinga, suomalainen koripalloilija

• 8. huhtikuuta – Julian Lennon, englantilainen muusikko (John Lennonin vanhempi poika)
• 13. huhtikuuta – Garri Weinstein (”Garri Kasparov”), venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
• 18. huhtikuuta – Conan O’Brien, yhdysvaltalainen koomikko ja talk show -isäntä
• 26. huhtikuuta – Jet Li, kiinalainen näyttelijä
• 25. toukokuuta – Mike Myers, kanadalainen näyttelijä ja koomikko (Austin Powers – kumma jätkä)
• 27. toukokuuta – Maria Walliser, sveitsiläinen alppihiihtäjä
• 9. kesäkuuta – Johnny Depp, yhdysvaltalainen näyttelijä (Saksikäsi Edward)
• 11. kesäkuuta – Jyrki Kiiskinen, suomalainen kirjailija
• 13. kesäkuuta – Bettina Bunge, saksalainen tennispelaaja
• 18. kesäkuuta – Darren Reed (”Dizzy Reed”), yhdysvaltalainen kosketinsoittaja ("Guns N’ Roses")
• 16. kesäkuuta – James Fullington (”Sandman”), yhdysvaltalainen show-painija
• 25. kesäkuuta – Georgios Kyriacos Panayiotou (”George Michael”), kreikkalais-brittiläinen laulaja ("Wham!")

• 17. heinäkuuta – Letsie III, Lesothon kuningas
• 17. heinäkuuta – Matti Nykänen, suomalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
• 18. heinäkuuta – Marc Girardelli, itävaltalaissyntyinen luxemburgilainen alppihiihtäjä
• 3. elokuuta – James Hetfield, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Metallica")
• 9. elokuuta – Whitney Houston, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2012)
• 9. elokuuta – Tarja Filatov, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 13. elokuuta – Sridevi, intialainen elokuvanäyttelijä
• 19. elokuuta – Rolf Magnus Joakim Larsson (”Joey Tempest”), ruotsalainen laulaja ("Europe")
• 24. elokuuta – Hideo Kojima, japanilainen pelisuunnittelija
• 30. elokuuta – Michael Chiklis, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. syyskuuta – Sami Takamäki (”Sam Yaffa”), suomalainen basisti ("Hanoi Rocks")
• 6. syyskuuta - Simo Frangén, suomalainen maisteri ja koomikko
• 9. syyskuuta – Anu Vehviläinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 11. syyskuuta – Vesa-Pekka Hautamäki (”Costello”), suomalainen muusikko ("Popeda")
• 21. syyskuuta – Donovan Ruddock, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
• 24. syyskuuta – Juha Laaksonen, suomalainen jalkapalloilija (k. 2013)

• 17. lokakuuta – Petri Alanko, suomalainen huilisti
• 28. lokakuuta – Eros Ramazzotti, italialainen muusikko
• 13. marraskuuta – Mari Mörö, suomalainen kirjailija
• 18. joulukuuta – Brad Pitt, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. joulukuuta – Timo Jutila, suomalainen jääkiekkoilija
• 26. joulukuuta – Lars Ulrich, tanskalainen rumpali ("Metallica")
• 30. joulukuuta – Kari-Pekka Kyrö, suomalainen hiihtäjä ja hiihtovalmentaja

Kuolleita

• 2. tammikuuta – Olavi Nuorto (”Olli Nuorto”), suomalainen kirjailija (s. 1907)
• 2. tammikuuta – Richard Ewing Powell (”Dick Powell”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Hyvästi, kaunokaiseni) (s. 1904)
• 8. tammikuuta – Abdulkarim Qasim, Irakin pääministeri (s. 1914)
• 18. tammikuuta – Hugh Gaitskell, englantilainen poliitikko (s. 1906)
• 20. tammikuuta – Wipert von Blücher, saksalainen lakimies ja diplomaatti (s. 1883)
• 23. tammikuuta – Józef Gosławski, puolalainen kuvanveistäjä ja mitalitaiteilija (s. 1908)
• 29. tammikuuta – Robert Frost, yhdysvaltalainen Pulitzer-palkittu runoilija (s. 1874)
• 30. tammikuuta – Francis Poulenc, ranskalainen säveltäjä (s. 1899)
• 12. helmikuuta – Woldemar Hägglund, suomalainen jääkärikenraali (s. 1893)
• 26. helmikuuta – Artturi Leinonen, suomalainen opettaja, sanomalehtimies, poliitikko ja kirjailija (Päin nousevan Suomen rantaa) (s. 1888)
• 5. maaliskuuta – Virginia Patterson Hensley (”Patsy Cline”), yhdysvaltalainen country-laulaja (s. 1932)
• 25. maaliskuuta – Davey Moore, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (kevyen välisarjan maailmanmestari) (s. 1933)

• 1. huhtikuuta – Eeli Erkkilä, suomalainen pienviljelijä ja poliitikko (s. 1909)
• 4. huhtikuuta – Oskari Tokoi, suomalainen lehtimies ja poliitikko (Eduskunnan puhemies) (s. 1873)
• 5. huhtikuuta – Heikki Toppila, suomalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1885)
• 14. huhtikuuta – Väinö Myllyrinne, järvenpääläinen kanalanhoitaja (Suomen pisin mies) (s. 1909)
• 16. huhtikuuta – Kerttu Wanne, suomalainen viulutaiteilija ja kirjailija (s. 1905)
• 3. kesäkuuta – Johannes XXIII, paavi (s. 1881)
• 7. kesäkuuta – Eino Kilpi, suomalainen poliitikko ja sanomalehtimies (s. 1889)
• 12. kesäkuuta – Aarne Sihvo, suomalainen jääkärikenraali (Puolustusvoimain komentaja) (s. 1889)
• 15. kesäkuuta – Eero Rydman, suomalainen poliitikko ja ylipormestari (s. 1889)

• 5. elokuuta – Mirjami Kuosmanen, suomalainen näyttelijä (Valkoinen peura) (s. 1915)
• 27. elokuuta – A. E. Järvinen, suomalainen eräkirjailija (s. 1891)
• 4. syyskuuta – Robert Schuman, Ranskan pääministeri (Euroopan unionin ”isä”) (s. 1886)
• 8. syyskuuta – Edwin Linkomies, suomalainen Rooman kirjallisuuden professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä Suomen pääministeri (s. 1894)

• 11. lokakuuta – Édith Giovanna Gassion (”Édith Piaf”), ranskalainen laulaja (s. 1915)
• 11. lokakuuta – Jean Cocteau, ranskalainen runoilija ja kirjailija (Kauhukakarat) (s. 1889)
• 31. lokakuuta – Roine Rikhard Ryynänen (”R. R. Ryynänen”), suomalainen laulaja ja iskelmäsanoittaja (s. 1891)
• 1. marraskuuta – Olavi Siippainen, suomalainen kirjailija (s. 1915)
• 2. marraskuuta – Ngô Đình Diệm, Etelä-Vietnamin presidentti (s. 1901)
• 22. marraskuuta – John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti (s. 1917) (salamurha)
• 22. marraskuuta – Aldous Huxley, englantilainen kirjailija (Uljas uusi maailma) (s. 1894)
• 22. marraskuuta – C. S. Lewis, irlantilaissyntyinen tutkija ja kirjailija (Narnian tarinat) (s. 1898)
• 24. marraskuuta – Lee Harvey Oswald, yhdysvaltalainen sotilas (John F. Kennedyn murhasta epäilty) (s. 1939) (ammuttiin)
• 12. joulukuuta – Theodor Heuss, ensimmäinen Saksan liittopresidentti (s. 1884)
• 16. joulukuuta – Aimo Andersson (”A. Aimo”), suomalainen iskelmälaulaja (s. 1911)
• 17. joulukuuta – Yrjö Murto, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (s. 1899)
• 19. joulukuuta – Alan Gardiner, englantilainen egyptologi (s. 1879)
• 28. joulukuuta – Paul Hindemith, saksalainen säveltäjä (Cardillac) (s. 1895)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Eugene Wigner, Maria Goeppert-Mayer ja Johannes Jensen
• Nobelin kemianpalkinto: Karl Ziegler ja Giulio Natta
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sir John Eccles, Alan Hodgkin ja Andrew Huxley
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Giorgos Seferis
• Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen Punainen Risti

Kirjoja

• Timonen ja muita tuttavia – Aapeli
• Kultainen köli – Desmond Bagley
• Nuotio palaa – Aino Räsänen
• Käärmeet eivät kuole – Maria Lang
• Kolme pientä eukkoa – Maria Lang
• Minä, Olavi Susikoski – Mauri Sariola
• Kuikka – Veikko Huovinen
• Mustapartainen kärpänen – Olli (Väinö Nuorteva)
• Risti ja linkkuveitsi – David Wilkerson

Muuta

• Elokuvavuosi 1963