Ero sivun ”Märket” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
→‎Majakka: lähde - epäselvää onko Tapola lähteenä koko kappaleen tiedoille
Rivi 56: Rivi 56:
}}
}}


Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka rakennettiin luodon korkeimmalle kohdalle ja se sijaitsi itse asiassa Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna 1981 tarkistettiin. Majakka rakennettiin suurin ponnistuksin myrskyjen hävittäessä materiaalit useaan otteeseen. Georg Schreck joutui itse tekemään majakanrakentajien kanssa rakennustyöt aiempien rakennusmestarien kieltäydyttyä urakasta. Georg Schreckin Märketiltä lähettämät kirjeet on koottu teokseen ''Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck'', jonka on kirjoittanut arkkitehdin pojan tyttärentytär, kirjailija [[Päivi Tapola]].<ref>Tapola, Päivi: ''Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck''. Moreeni, 2011. ISBN 978-952-25-40546</ref>
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka rakennettiin luodon korkeimmalle kohdalle ja se sijaitsi itse asiassa osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna tarkistettiin ja se jäi rajankäynnissä 1982 Suomelle kokonaan<ref>Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 646</ref>. Majakka rakennettiin suurin ponnistuksin myrskyjen hävittäessä materiaalit useaan otteeseen. Schreck joutui itse tekemään majakanrakentajien kanssa rakennustyöt aiempien rakennusmestarien kieltäydyttyä urakasta. Schreckin Märketiltä lähettämät kirjeet on koottu teokseen ''Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck'', jonka on kirjoittanut arkkitehdin pojan tyttärentytär, kirjailija [[Päivi Tapola]].<ref>Tapola, Päivi: ''Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck''. Moreeni, 2011. ISBN 978-952-25-40546</ref>


Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976 ja sen sähkögeneraattorit sammutettiin. Seuraavana vuonna majakka automatisoitiin. Sähkövalo korvattiin [[asetyleeni]]kaasuvalolla, ja majakkaan sijoitettiin vuodeksi riittävät 57 kaasupullon varastot.<ref name="Laurell">{{Kirjaviite | Tekijä = Seppo Laurell | Nimeke = Suomen majakat | Vuosi = 1999 | Sivu = 197 | Selite = | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Tunniste = ISBN 952-5180-21-2 }}</ref>
Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976, ja sen sähkögeneraattorit sammutettiin. Seuraavana vuonna majakka automatisoitiin. Sähkövalo korvattiin [[asetyleeni]]kaasuvalolla, ja majakkaan sijoitettiin vuodeksi riittävät 57 kaasupullon varastot.<ref name="Laurell">{{Kirjaviite | Tekijä = Seppo Laurell | Nimeke = Suomen majakat | Vuosi = 1999 | Sivu = 197 | Selite = | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Tunniste = ISBN 952-5180-21-2 }}</ref>


Oltuaan 30 vuoden ajan tyhjillään Märketin majakkarakennus oli rapistumassa ja osin erittäin huonossa kunnossa, kunnes [[Suomen Majakkaseura]] vuokrasi majakan ensimmäisen kerran kesällä [[2007]]. Seura ”miehitti” majakan 30 vuoden tauon jälkeen uudelleen kerran viikossa vaihtuvien epävirallisten majakanvartijoiden voimin ja aloitti mittavat kunnostustyöt. Kesällä 2009 majakan ja muiden rakennusten maalaustyöt valmistuivat. Remontti on jatkunut kesinä 2010 ja 2011 ja seuran jäsenistöä on vieraillut saarella jopa joulua viettämässä. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.
Oltuaan 30 vuoden ajan tyhjillään Märketin majakkarakennus oli rapistumassa ja osin erittäin huonossa kunnossa, kunnes [[Suomen Majakkaseura]] vuokrasi majakan ensimmäisen kerran kesällä [[2007]]. Seura ”miehitti” majakan 30 vuoden tauon jälkeen uudelleen kerran viikossa vaihtuvien epävirallisten majakanvartijoiden voimin ja aloitti mittavat kunnostustyöt. Majakan ja muiden rakennusten maalaustyöt valmistuivat kesällä 2009. Remontti on jatkunut kesinä 2010 ja 2011, ja seuran jäsenistöä on vieraillut saarella jopa joulua viettämässä. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.


== Valtakunnanrajan mutka ==
== Valtakunnanrajan mutka ==

Versio 27. elokuuta 2015 kello 22.00

Märket
Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia. Rajankulku on tarkistettu viimeksi vuonna 2006.
Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia. Rajankulku on tarkistettu viimeksi vuonna 2006.
Maantiede
Sijainti 60°18.057′N, 019°07.935′E
Pinta-ala 0,03 km²
Valtio
Valtio Suomi, Ruotsi
Kunta Hammarland, Norrtälje, Östhammar
Väestö
Väkiluku 0

Märket on pieni majakastaan tunnettu luoto keskellä Ahvenanmeren pohjoisosaa eli Ahvenanraumaa. Luoto on mitoiltaan noin 350 m × 150 m, ja Suomen ja Ruotsin raja jakaa sen kahtia. Suomen puoleinen osa kuuluu Hammarlandin kuntaan, Ruotsin puoleinen osa Norrtäljen ja Östhammarin kuntiin. Luodon jako määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1809 Haminan rauhan perusteella, jolloin sen silloinen merenpinnan yläpuolella ollut alue jaettiin tasan. Luodolla on 1885 valmistunut, vuodesta 1976 lähtien miehittämättömänä toiminut majakka.

Märketillä on Suomen läntisin kiinteällä maalla sijaitseva piste. Radioamatöörien keskuudessa majakkaluoto on erityisasemassa, sillä radioamatöörien DXCC-maaluettelossa Märket lasketaan omaksi maakseen ja on siksi lukuisten viestitysmatkojen (majakkapeditiot) kohteena. Se on myös Suomen leuodoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta [1]

Märketin lähialueella on ollut jopa tuhannen hylkeen yhdyskuntia[2] ja sinne on järjestetty hyljesafareja.[3]

Märketillä on vuodesta 1977 alkaen toiminut Ilmatieteen laitoksen sääasema.

Majakka

Märketin majakka
Sijainti Märket, Hammarland
Kunta Hammarland
Valtio Suomi
Koordinaatit 60°18′03″N, 019°07′53″E
Valmistumisvuosi 1885
Automatisoitu 1976
Suunnittelija arkkitehti Georg Wilhelm Schreck
Valon korkeus 16 m
Valon kanto 15,7 km (8,5 mpk)
Lisää majakka-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu majakka valmistui Märketille vuonna 1885. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka rakennettiin luodon korkeimmalle kohdalle ja se sijaitsi itse asiassa osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna tarkistettiin ja se jäi rajankäynnissä 1982 Suomelle kokonaan[4]. Majakka rakennettiin suurin ponnistuksin myrskyjen hävittäessä materiaalit useaan otteeseen. Schreck joutui itse tekemään majakanrakentajien kanssa rakennustyöt aiempien rakennusmestarien kieltäydyttyä urakasta. Schreckin Märketiltä lähettämät kirjeet on koottu teokseen Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck, jonka on kirjoittanut arkkitehdin pojan tyttärentytär, kirjailija Päivi Tapola.[5]

Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976, ja sen sähkögeneraattorit sammutettiin. Seuraavana vuonna majakka automatisoitiin. Sähkövalo korvattiin asetyleenikaasuvalolla, ja majakkaan sijoitettiin vuodeksi riittävät 57 kaasupullon varastot.[6]

Oltuaan 30 vuoden ajan tyhjillään Märketin majakkarakennus oli rapistumassa ja osin erittäin huonossa kunnossa, kunnes Suomen Majakkaseura vuokrasi majakan ensimmäisen kerran kesällä 2007. Seura ”miehitti” majakan 30 vuoden tauon jälkeen uudelleen kerran viikossa vaihtuvien epävirallisten majakanvartijoiden voimin ja aloitti mittavat kunnostustyöt. Majakan ja muiden rakennusten maalaustyöt valmistuivat kesällä 2009. Remontti on jatkunut kesinä 2010 ja 2011, ja seuran jäsenistöä on vieraillut saarella jopa joulua viettämässä. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.

Valtakunnanrajan mutka

Valtakunnanrajaa tarkistettiin vuonna 1981 Suomen ja Ruotsin välisen rajankäynnin yhteydessä niin, että majakka saatiin Suomen puolelle. Luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakan rakenteineen jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa luodon keskipisteenä olevan valtakunnanrajan taitepisteen kautta. Suomen hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle hyväksyttäväksi (HE 70/1984 vp) ja asia saatettiin Ahvenanmaan sopimuksen osapuolille tiedoksi ulkoasiainministeriön nootilla. Luodon keskipisteessä olevan Ahvenanmaan ja samalla valtakunnanrajan taitepisteenä olevan pisteen koordinaatit (EUREF-FIN) ovat 60°18.057′N, 019°07.935′E.[7]

Rajankulku luodolla tarkistettiin vuonna 2006 ja se säilyi muuttumattomana. Raja on merkitty poraamalla kallioon reikiä, sillä rajatolpat eivät kestäisi luodolle nousevia jäitä ja aaltoja.

Lähteet

  1. ↑ http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm
  2. ↑ Märketin alueella vähemmän hylkeitä kuin koskaan aiemmin 11.8.2011. Turun Sanomat.fi. Viitattu 13.8.2011.
  3. ↑ Hyljesafari Viitattu 14.8.2011
  4. ↑ Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 646
  5. ↑ Tapola, Päivi: Rakentajan elämä – Georg W. I. Schreck. Moreeni, 2011. ISBN 978-952-25-40546
  6. ↑ Seppo Laurell: Suomen majakat, s. 197. Merenkulkulaitos, 1999. ISBN 952-5180-21-2.
  7. ↑ Rajatyöryhmän mietintö, OMTR 2006:18

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Märket.
Suomen majakat
Majakat
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja
Suomen entiset majakat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Märket&oldid=15166568”