Ero sivun ”Ydinvoimala” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usp (keskustelu | muokkaukset)
muotoon Ydinvoimalaitos per Keskustelu_Wikipediasta:Wikiprojekti_Energia#Voimalaitos_vai_voimala
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:20111023Kernkraftwerk Philippsburg05.jpg|thumb|[[Philippsburgin ydinvoimalaitos]] Saksassa.]]
[[Tiedosto:20111023Kernkraftwerk Philippsburg05.jpg|thumb|[[Philippsburgin ydinvoimalaitos]] Saksassa.]]
'''Ydinvoimala''' eli '''ydinvoimalaitos''' on [[ydinvoima]]an perustuva teollinen [[voimalaitos]]. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua [[uraani]]a asetellaan polttoainesauvoihin [[Ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktion]] aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on [[kriittinen massa]] ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myös hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita [[ydinfissio]]n hidastukseen. [[Grafiitti]] on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myös [[Raskas vesi|raskaan veden]] avulla.
'''Ydinvoimalaitos''' eli ydinvoimala on teollinen [[voimalaitos]], jossa tuotetaa niin kutsuttua [[ydinvoima]]<nowiki/>a. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua [[uraani]]a asetellaan polttoainesauvoihin [[Ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktion]] aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on [[kriittinen massa]] ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myös hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita [[ydinfissio]]n hidastukseen. [[Grafiitti]] on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myös [[Raskas vesi|raskaan veden]] avulla.


Yksi grafiittihidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää [[ydinase]]isiin, [[plutonium]]in muodossa. [[Tšernobylin ydinvoimala]] oli tämän tyyppinen voimalaitos.
Yksi grafiittihidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää [[ydinase]]isiin, [[plutonium]]in muodossa. [[Tšernobylin ydinvoimala]] oli tämän tyyppinen voimalaitos.

Versio 26. elokuuta 2015 kello 16.43

Philippsburgin ydinvoimalaitos Saksassa.

Ydinvoimalaitos eli ydinvoimala on teollinen voimalaitos, jossa tuotetaa niin kutsuttua ydinvoimaa. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua uraania asetellaan polttoainesauvoihin ketjureaktion aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on kriittinen massa ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myös hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita ydinfission hidastukseen. Grafiitti on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myös raskaan veden avulla.

Yksi grafiittihidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää ydinaseisiin, plutoniumin muodossa. Tšernobylin ydinvoimala oli tämän tyyppinen voimalaitos.

Historia

Ensimmäinen sähköverkkoon sähköä tuottava ydinvoimalaitos, Obninskin ydinvoimalaitos, aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 1954 Neuvostoliitossa. Ydinvoimalaitos yhdistettiin sähköverkkoon noin kolme viikkoa myöhemmin tuottaen sähköä tarpeeksi noin 2 000 kotitaloudelle.[1] Sen sijaan maailman ensimmäinen täyden mittakaavan ydinvoimalaitos, Sellafield, avattiin 17. lokakuuta 1956 Isossa-Britanniassa.[2]

Ydinvoimalan rakenne

Painevesireaktori

Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollutkin peräisin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään säteilevään materiaaliin.

Suurimmat ydinvoimalat

Pääartikkeli: Luettelo ydinvoimaloista

Maailman kymmenen suurinta ydinvoimalaitosta sijaitsevat pääosin Japanissa ja Ranskassa.

Sijoitus Voimalaitoksen nimi Maa Maksimiteho (MW) Reaktoreita
1. Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalaitos  Japani 8 212[3] 7
2. Brucen ydinvoimalaitos  Kanada 6 700[4] 8
3. Hanulin ydinvoimalaitos   Etelä-Korea 6 212[5] 6
4. Hanbitin ydinvoimalaitos   Etelä-Korea 6 193[5] 6
5. Zaporižžjan ydinvoimalaitos  Ukraina 6 000[6] 6
6. Gravelinesin ydinvoimalaitos  Ranska 5 706[7] 6
7. Paluelin ydinvoimalaitos  Ranska 5 528[7] 4
8. Cattenomin ydinvoimalaitos  Ranska  5 448[7] 4
9. Ōin ydinvoimalaitos  Japani 4 710[3] 4
10. Fukushima Dainin ydinvoimalaitos  Japani 4 400[3] 4

Ydinvoimalat Suomessa

Pääartikkeli: Ydinvoima Suomessa

Suomessa on toiminnassa kaikkiaan neljä ydinreaktoria. Niistä kaksi sijaitsee Olkiluodossa ja toiset kaksi Loviisassa. Olkiluodon voimalaitokset rakensi ruotsalainen Asea-Atom. Loviisan VVER.voimalaitokset rakennettiin puolestaan Suomen ja Neuvostoliiton väliseen clearing-kauppaan liittyen, ja Neuvostoliitossa käytettyihin vesijäähdytteisiin vastaaviin ydinvoimalaitoksiin pohjautuen.

OL 3 eli Olkiluodon kolmas ydinreaktori on rakenteilla, ja se on rakentamisaikataulustaan myöhästynyt. Pääasiallinen rakentaja on ranskalainen Areva, entinen Cogema. Voimalaitoksen käyttöönotto piti alunperin tapahtua vuonna 2012. Pyhäjoen Hanhikivelle on suunniteltu 1 200 megawatin ydinvoimalaitosta, jonka rakentajaksi on kaavailtu venäläistä Rosatom-nimistä yritystä.

Viitteet

  1. From Obninsk Beyond: Nuclear Power Conference Looks to Future IAEA. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)
  2. 1956: Queen switches on nuclear power BBC. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)
  3. a b c Country Details Japan Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
  4. Country Details Canada Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
  5. a b Country Details Korean, Republic of Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
  6. Country Details Ukraine Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
  7. a b c Country Details France Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla