Ero sivun ”Näsiä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.49.223 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.76.151.81 tekemään versioon.
rv
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Voikukka
| nimi = Näsiä
| kuva = Harilik näsiniin (Daphne mezereum) - Keila loomets.jpg
| kuva = Harilik näsiniin (Daphne mezereum) - Keila loomets.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti =
Rivi 6: Rivi 6:
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| kaari = [[Paskalahko]] ''Spermatophyta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''
Rivi 19: Rivi 19:
}}
}}
[[Tiedosto:Daphne mezereum0.jpg|pienoiskuva|]]
[[Tiedosto:Daphne mezereum0.jpg|pienoiskuva|]]
'''Näsiä''' eli '''riidenmarja''' (''Daphne mezereum'') on [[pensas]], joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen [[marja]]t ovat erittäin makoisia. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa [[metsereiini]]ä (C<sub>38</sub>H<sub>38</sub>O<sub>10</sub>, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu [[Näsiät|näsiöihin]] (''Daphne''), jossa on noin 50 lajia.
'''Näsiä''' eli '''riidenmarja''' (''Daphne mezereum'') on [[pensas]], joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen [[marja]]t ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa [[metsereiini]]ä (C<sub>38</sub>H<sub>38</sub>O<sub>10</sub>, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu [[Näsiät|näsiöihin]] (''Daphne''), jossa on noin 50 lajia.


== Ulkonäkö ==
== Ulkonäkö ==
Rivi 27: Rivi 27:
== Levinneisyys ==
== Levinneisyys ==


Näsiä on jokseenkin yleinen Suomessa ja muualla maailmassa.{{lähde}} Se on [[Ahvenanmaa]]lla kokonaan rauhoitettu. Näsiä kasvaa lehtomaisissa metsissä.<ref>[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/nasia Luontoportti]</ref>
Näsiä on jokseenkin yleinen Suomessa ja muualla maailmassa.{{lähde}} Se on [[Ahvenanmaa]]lla kokonaan rauhoitettu. Näsiä elää lehtomaisissa metsissä.<ref>[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/nasia Luontoportti]</ref>


== Käyttö ==
== Käyttö ==

Versio 19. elokuuta 2015 kello 11.20

Näsiä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Näsiäkasvit Thymelaeaceae
Suku: Näsiät Daphne
Laji: mezereum
Kaksiosainen nimi

Daphne mezereum
L.[1]

Katso myös

  Näsiä Wikispeciesissä
  Näsiä Commonsissa

Näsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5). Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.

Ulkonäkö

Näsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Näsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.

Levinneisyys

Näsiä on jokseenkin yleinen Suomessa ja muualla maailmassa.lähde? Se on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu. Näsiä elää lehtomaisissa metsissä.[2]

Käyttö

Näsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.

Kasvintuhoojat

Nisäkkäät jättävät näsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.[3]

Lähteet

  1. ITIS
  2. Luontoportti
  3. Cantell & Saario: [1], Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta