Ero sivun ”Boeing B-17 Flying Fortress” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p malline vaihdettu
kh, vuosilukulinkit pois
Rivi 3: Rivi 3:
| kuva = B-17 on bomb run.jpg
| kuva = B-17 on bomb run.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| tyyppi = Pommikone
| tyyppi = [[pommikone|raskas pommikone]]
| suunnittelija =
| suunnittelija =
| valmistaja = [[Boeing]]
| valmistaja = [[Boeing]]
Rivi 11: Rivi 11:
| lukumäärä = 12 731
| lukumäärä = 12 731
}}
}}
[[Kuva:Memphis Belle crew.jpg|thumb|Kuuluisan [[Memphis Belle]]n miehistö 7. kesäkuuta 1943]]
[[Kuva:Memphis Belle crew.jpg|thumb|Kuuluisan [[Memphis Belle]]n miehistö 7. kesäkuuta 1943.]]
'''Boeing B-17 Flying Fortress''' ({{k-fi|lentävä linnoitus}}) oli ensimmäinen sarjatuotettu nelimoottorinen raskas [[pommikone]]. Sitä käytettiin pääasiassa Yhdysvaltain armeijan ilmajoukkojen USAAF:in (''United States Army Air Forces'') suorittamiin [[natsi-Saksa|Saksan]] teollisuuskohteiden päiväpommituksiin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. B-17 osoittautui yhdeksi toisen maailmansodan parhaista lentokoneista, vaikka ensimmäiset mallit ilmestyivät jo 30-luvulla. Sitä valmistettiin muun muassa General Motorsin tehtailla henkilöautotuotannon loputtua 1942.
'''Boeing B-17 Flying Fortress''' ({{k-fi|lentävä linnoitus}}) oli ensimmäinen sarjatuotettu nelimoottorinen raskas [[pommikone]]. Sitä käytettiin pääasiassa Yhdysvaltain armeijan ilmajoukkojen USAAF:n (''United States Army Air Forces'') suorittamiin [[natsi-Saksa|Saksan]] teollisuuskohteiden päiväpommituksiin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. B-17 osoittautui yhdeksi toisen maailmansodan parhaista lentokoneista, vaikka ensimmäiset mallit ilmestyivät jo 1930-luvulla. Sitä valmistettiin muun muassa General Motorsin tehtailla henkilöautotuotannon loputtua 1942.


Nelimoottoristen pommikoneitten massakäyttö asetti saksalaisten ilmapuolustukselle kovia paineita ja pakotti nämä siirtämään hävittäjätoiminnan painopistettä [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalta]] valtakunnan ydinalueitten puolustukseen.
Nelimoottoristen pommikoneitten massakäyttö asetti saksalaisten ilmapuolustukselle kovia paineita ja pakotti nämä siirtämään hävittäjätoiminnan painopistettä [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalta]] valtakunnan ydinalueitten puolustukseen.
Rivi 19: Rivi 19:
Alkuperäinen käyttötarkoitus koneelle piti olla pitkän matkan meripartiopommittaja; vihollislaivojen pommittaminen korkealta näiden ollessa vielä kaukana. Tästä käyttötarkoituksesta kuitenkin luovuttiin, kun huomattiin, ettei laivoihin pysty osumaan korkealta pommittaessa, ja konetta alettiin käyttää normaalina raskaana pommikoneena.
Alkuperäinen käyttötarkoitus koneelle piti olla pitkän matkan meripartiopommittaja; vihollislaivojen pommittaminen korkealta näiden ollessa vielä kaukana. Tästä käyttötarkoituksesta kuitenkin luovuttiin, kun huomattiin, ettei laivoihin pysty osumaan korkealta pommittaessa, ja konetta alettiin käyttää normaalina raskaana pommikoneena.


B-17:n prototyyppi lensi ensimmäisen kerran 28. heinäkuuta [[1935]] [[Boeing]] Model 299 nimellä. Vuonna [[1936]] Yhdysvaltain armeijan ilmajoukot tilasivat kolmetoista YB-17-pommittajaa, joissa suurin muutos Model 299:ään nähden oli, että moottorit oli vaihdettu voimakkaampiin Wright R-1820-39 Cycloneihin.
B-17:n prototyyppi lensi ensimmäisen kerran 28. heinäkuuta 1935 [[Boeing]] Model 299 -nimellä. Vuonna 1936 Yhdysvaltain armeijan ilmajoukot tilasivat kolmetoista YB-17-pommittajaa, joissa suurin muutos Model 299:ään nähden oli, että moottorit oli vaihdettu voimakkaampiin Wright R-1820-39 Cycloneihin.


== Palveluskäyttö ==
== Palveluskäyttö ==
Ensimmäiset B-17:t otettiin palveluskäyttöön [[1938]]. [[Hyökkäys Pearl Harboriin|Pearl Harborin hyökkäyksen]] jälkeen [[1941]] koneiden tuotantoa huomattavasti kiihdytettiin. Koneet palvelivat kaikilla sotanäyttämöillä, ja niiden tuotanto loppui huhtikuussa [[1945]] 12 700 koneen jälkeen.
Ensimmäiset B-17:t otettiin palveluskäyttöön vuonna 1938. [[Hyökkäys Pearl Harboriin|Pearl Harborin hyökkäyksen]] jälkeen 1941 koneiden tuotantoa huomattavasti kiihdytettiin. Koneet palvelivat kaikilla sotanäyttämöillä, ja niiden tuotanto loppui huhtikuussa 1945 12 700 koneen jälkeen.


Parasta B-17:ssä olivat sen nopeus ja kestävyys; kone pysyi ilmassa ja pystyi laskeutumaan vielä hyvinkin pahasti vaurioituneena.
Parasta B-17:ssä olivat sen nopeus ja kestävyys; kone pysyi ilmassa ja pystyi laskeutumaan vielä hyvinkin pahasti vaurioituneena.


Koneen puolustusaseistusta paranneltiin moneen otteeseen sodan aikana koneen joutuessa puolustautumaan saksalaisia torjuntahävittäjiä vastaan. Ensimmäisissä malleissa oli muutama konekivääri, viimeisissä peräti 13.
Koneen puolustusaseistusta paranneltiin moneen otteeseen sodan aikana koneen joutuessa puolustautumaan saksalaisia [[Torjuntahävittäjä|torjuntahävittäjiä]] vastaan. Ensimmäisissä malleissa oli muutama konekivääri, viimeisissä peräti 13.


== Mallit ja aseistus ==
== Mallit ja aseistus ==
Rivi 53: Rivi 53:
* Lastattuna: 32 720 kg
* Lastattuna: 32 720 kg
* Suurin lentoonlähtöpaino: 34 000 kg
* Suurin lentoonlähtöpaino: 34 000 kg
* Moottorit: 4 × [[Wright R-1820]]-97 ahdettu tähtimoottori, 1 200 hv (895 kW)
* Moottorit: 4 × [[Wright R-1820|Wright R-1820-97]] -ahdettu tähtimoottori, 1 200 hv (895 kW)


===Suorituskyky===
===Suorituskyky===
Rivi 63: Rivi 63:


===Aseistus===
===Aseistus===
* 13 × .50-kaliiperinen (12,7 mm) Browning M-2 -konekivääri
* 13 × .50-kaliiperinen (12,7 mm) [[Browning M2]] -konekivääri
* 3 600 kg pommeja
* 3 600 kg pommeja



Versio 15. elokuuta 2015 kello 14.25

B-17 Flying Fortress
Tyyppi raskas pommikone
Valmistaja Boeing
Ensilento 28. heinäkuuta 1935[1]
Valmistusmäärä 12 731
Kuuluisan Memphis Bellen miehistö 7. kesäkuuta 1943.

Boeing B-17 Flying Fortress (suom. lentävä linnoitus) oli ensimmäinen sarjatuotettu nelimoottorinen raskas pommikone. Sitä käytettiin pääasiassa Yhdysvaltain armeijan ilmajoukkojen USAAF:n (United States Army Air Forces) suorittamiin Saksan teollisuuskohteiden päiväpommituksiin toisen maailmansodan aikana. B-17 osoittautui yhdeksi toisen maailmansodan parhaista lentokoneista, vaikka ensimmäiset mallit ilmestyivät jo 1930-luvulla. Sitä valmistettiin muun muassa General Motorsin tehtailla henkilöautotuotannon loputtua 1942.

Nelimoottoristen pommikoneitten massakäyttö asetti saksalaisten ilmapuolustukselle kovia paineita ja pakotti nämä siirtämään hävittäjätoiminnan painopistettä itärintamalta valtakunnan ydinalueitten puolustukseen.

Historia ja tuotekehitys

Alkuperäinen käyttötarkoitus koneelle piti olla pitkän matkan meripartiopommittaja; vihollislaivojen pommittaminen korkealta näiden ollessa vielä kaukana. Tästä käyttötarkoituksesta kuitenkin luovuttiin, kun huomattiin, ettei laivoihin pysty osumaan korkealta pommittaessa, ja konetta alettiin käyttää normaalina raskaana pommikoneena.

B-17:n prototyyppi lensi ensimmäisen kerran 28. heinäkuuta 1935 Boeing Model 299 -nimellä. Vuonna 1936 Yhdysvaltain armeijan ilmajoukot tilasivat kolmetoista YB-17-pommittajaa, joissa suurin muutos Model 299:ään nähden oli, että moottorit oli vaihdettu voimakkaampiin Wright R-1820-39 Cycloneihin.

Palveluskäyttö

Ensimmäiset B-17:t otettiin palveluskäyttöön vuonna 1938. Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen 1941 koneiden tuotantoa huomattavasti kiihdytettiin. Koneet palvelivat kaikilla sotanäyttämöillä, ja niiden tuotanto loppui huhtikuussa 1945 12 700 koneen jälkeen.

Parasta B-17:ssä olivat sen nopeus ja kestävyys; kone pysyi ilmassa ja pystyi laskeutumaan vielä hyvinkin pahasti vaurioituneena.

Koneen puolustusaseistusta paranneltiin moneen otteeseen sodan aikana koneen joutuessa puolustautumaan saksalaisia torjuntahävittäjiä vastaan. Ensimmäisissä malleissa oli muutama konekivääri, viimeisissä peräti 13.

Mallit ja aseistus

B-17C

C-mallissa konekiväärejä oli viisi kappaletta, raskaat konekiväärit rungon ylä- ja alapuolilla sekä kyljissä, ja kevyt konekivääri nokassa. Koska yksikään näistä ei ollut pyrstössä ja peräsin esti rungon yläpuolen konekivääriä ampumasta suoraan taaksepäin, kone oli haavoittuvainen suoraan takaa tulevia hyökkäyksiä vastaan.

B-17D

D-mallissa rungon ylä- ja alapuolelle vaihdettiin yksittäisten konekiväärien tilalle konekivääripari ja panssarointia paranneltiin.

B-17E

E-mallissa koneen perään sekä rungon yläpuolelle lisättiin konekivääritornit ja rungon alapuolen vain taaksepäin ampuva gondoli vaihdettiin kääntyvään konekivääritorniin. Kaikki uudet konekivääritornit sisälsivät raskaammat .50 kaliiperin (12,7 mm) konekiväärit. Lisäksi nokan molemmille puolille lisättiin ikkunat, joihin voitiin asentaa raskaat konekiväärit. Tulivoiman lisäys oli huomattava sekä määrällisesti että ampumasektorillisesti. Ilmeisesti myös toinen rungon yläpuolen konekivääreistä poistettiin. Tyynenmeren rintamalla E-malli oli erittäin ikävä yllätys panssaroimattomille japanilaishävittäjille, Euroopan rintamalla E-malli lähinnä teki koneesta kelvollisen suojelemaan itseään kohtuullisesti.

B-17F

F-mallissa aseistus oli melkein sama kuin E:ssä, ainoana erona oli, että nokan sivujen konekiväärit olivat vakiovaruste. Sen sijaan koneessa oli lukuisia muita muutoksia; muun muassa suuremmat polttoainesäiliöt, parempi panssarointi sekä mahdollisuus kuljettaa suurempaa pommikuormaa.

B-17G

Ennen G-mallia koneen puolustusaseistuksen suurin heikkous oli tulivoima suoraan eteenpäin; G-mallissa nokan alapuolelle lisättiin konekivääritorni, jossa oli kaksi raskasta konekivääriä. Lisäksi perän konekivääritornia paranneltiin ja rungon yläpuolen yksittäinen konekivääri poistettiin; se oli osoittautunut turhaksi rajallisen ampumasektorinsa vuoksi. Tämä malli sai lisänimen ”siili” joka suuntaan ampuvien konekivääriensä takia. Myöhemmin se muuttui myös ”lentäväksi linnoitukseksi”, joka on säilynyt tähän päivään asti.

Tekniset tiedot (B-17G)

  • Miehistö: 10
  • Pituus: 22,7 m
  • Siipien kärkiväli: 31,6 m
  • Korkeus: 5,8 m
  • Siiven pinta-ala: 141,9 m²
  • Tyhjäpaino: 24 900 kg
  • Lastattuna: 32 720 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 34 000 kg
  • Moottorit: 4 × Wright R-1820-97 -ahdettu tähtimoottori, 1 200 hv (895 kW)

Suorituskyky

  • Suurin nopeus: 462 km/h
  • Lentomatka: 3 219 km 2 722 kg pommilastilla (B-17G)
  • Lakikorkeus: 10 900 m
  • Siipikuorma: 231 kg/m²
  • Teho/painosuhde: 110 W/kg

Aseistus

  • 13 × .50-kaliiperinen (12,7 mm) Browning M2 -konekivääri
  • 3 600 kg pommeja

Lähteet

  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 154−155. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X.

Viitteet

  1. History: B-17 Flying Fortress. Boeing. Viitattu 23.7.2013. (englanniksi)
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta B-17.
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.