Ero sivun ”Äideistä parhain (elokuva)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
muotoiluja |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| maa = {{Suomi}} |
| maa = {{Suomi}} |
||
| tuotantoyhtiö = [[Matila Röhr Productions]] |
| tuotantoyhtiö = [[Matila Röhr Productions]] |
||
| ensi-ilta = [[elokuvavuosi 2005|2005]] |
| ensi-ilta = {{Suomen lippu}} [[30. syyskuuta]] [[elokuvavuosi 2005|2005]] |
||
| kesto = 108 minuuttia |
| kesto = 108 minuuttia |
||
| kieli = [[suomen kieli|suomi]]<br>[[ruotsin kieli|ruotsi]] |
| kieli = [[suomen kieli|suomi]]<br>[[ruotsin kieli|ruotsi]] |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
'''''Äideistä parhain''''' on [[Suomi|Suomen]] vuoden 2006 [[Oscar]]-ehdokkaaksi valittu draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa 30. syyskuuta [[elokuvavuosi 2005|2005]]. Pääosia Klaus Härön ohjaamassa elokuvassa esittävät [[Topi Majaniemi]], [[Marjaana Maijala]], [[Esko Salminen]], [[Aino-Maija Tikkanen]], [[Michael Nyqvist]] sekä [[Maria Lundqvist]]. |
'''''Äideistä parhain''''' on [[Suomi|Suomen]] vuoden 2006 [[Oscar]]-ehdokkaaksi valittu draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa 30. syyskuuta [[elokuvavuosi 2005|2005]]. Pääosia Klaus Härön ohjaamassa elokuvassa esittävät [[Topi Majaniemi]], [[Marjaana Maijala]], [[Esko Salminen]], [[Aino-Maija Tikkanen]], [[Michael Nyqvist]] sekä [[Maria Lundqvist]]. |
||
==Taustaa== |
|||
Elokuva Äideistä parhain pohjautuu |
Elokuva ''Äideistä parhain'' pohjautuu [[Heikki Hietamies|Heikki Hietamiehen]] kirjoittamaan samannimiseen romaaniin ''[[Äideistä parhain (romaani)|Äideistä parhain]]''. Elokuvan tarina sijoittuu [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikaan, jolloin Suomesta evakuoitiin Ruotsiin yli 70 000 [[sotalapset|sotalasta]]. |
||
Elokuva kertoo yhdeksänvuotiaan Eeron tarinan evakkolapsena [[Skåne]]ssa. Väliin leikataan aikuisen Eeron keskusteluja iäkkään äitinsä kanssa kipeistä sodanajan tapahtumista. |
Elokuva kertoo yhdeksänvuotiaan Eeron tarinan evakkolapsena [[Skåne]]ssa. Väliin leikataan aikuisen Eeron keskusteluja iäkkään äitinsä kanssa kipeistä sodanajan tapahtumista. |
||
| Rivi 33: | Rivi 34: | ||
Elokuvaa kuvattiin syyskuusta joulukuuhun 2004. Välissä oli todennäköisesti kuvaustauko. |
Elokuvaa kuvattiin syyskuusta joulukuuhun 2004. Välissä oli todennäköisesti kuvaustauko. |
||
Elokuva on saanut maailmalla paljon kehuja ja se on voittanut paljon kansainvälisiä elokuvapalkintoja. Härön filmistä on pidetty esimerkiksi [[Viro]]ssa, [[Ruotsi]]ssa, [[Egypti]]ssä, [[Kanada]]ssa, [[Italia]]ssa ja [[Saksa]]ssa. Helmikuussa 2006 elokuva voitti kolme [[Jussi-patsas]]ta. |
Elokuva on saanut maailmalla paljon kehuja, ja se on voittanut paljon kansainvälisiä elokuvapalkintoja. Härön filmistä on pidetty esimerkiksi [[Viro]]ssa, [[Ruotsi]]ssa, [[Egypti]]ssä, [[Kanada]]ssa, [[Italia]]ssa ja [[Saksa]]ssa. Helmikuussa 2006 elokuva voitti kolme [[Jussi-patsas]]ta. |
||
==Juoni== |
==Juoni== |
||
| Rivi 48: | Rivi 49: | ||
== Arvioita == |
== Arvioita == |
||
Kansan Uutisten Viikkolehden Harri-Ilmari Moilanen arvioi vuoden 2009 televisioesityksen aikaan, että elokuva käsittelee kipeitä ihmissuhdeasioita. Härön viileä ohjaus |
''Kansan Uutisten'' Viikkolehden Harri-Ilmari Moilanen arvioi vuoden 2009 televisioesityksen aikaan, että elokuva käsittelee kipeitä ihmissuhdeasioita. Härön viileä ohjaus ja epätasainen näyttelijätyöskentely eivät kuitenkaan täysin onnistu tihentämään tunneilmastoa: varsinainen huipentuma puuttuu. Asiaa ei Moilasen mielestä edesauta Tuomas Kantelisen raskassoutuisena vellova musiikki. Nykyhetkeä ja menneisyyttä filmi hänestä joka tapauksessa yhdistelee elävästi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Moilanen, Harri-Ilmari | Otsikko=Testissä perheonni | Julkaisu=Kansan Uutiset/Viikkolehti/Tv&Radio | Vuosi=2009 | Numero=viikko 52 | Sivut=7}}</ref> |
||
Ilta-Sanomien Timo Malmin (2011) mukaan Hietamiehen romaanin filmatisointi on ”koskettava, mutta samalla laskelmoivan ylitunteellinen.” Jarkko T. Laine on tallentanut vaikuttavasti suomalaisesta maisemasta poikkeavat Skånen pellot ja merenrannat. Ohjaajan kosiskelutaipumusta korostaa Malmin mielestä Tuomas Kantelisen pahimmillaan Hollywood-sentimentaalinen musiikkimatto.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Timo |
''Ilta-Sanomien'' Timo Malmin (2011) mukaan Hietamiehen romaanin filmatisointi on ”koskettava, mutta samalla laskelmoivan ylitunteellinen.” Jarkko T. Laine on tallentanut vaikuttavasti suomalaisesta maisemasta poikkeavat Skånen pellot ja merenrannat. Ohjaajan kosiskelutaipumusta korostaa Malmin mielestä Tuomas Kantelisen pahimmillaan Hollywood-sentimentaalinen musiikkimatto.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Malmi, Timo | Otsikko=Sotalapsi saa kodin | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=9.5.2011 | Sivut=37}}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
| Rivi 56: | Rivi 57: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
*[http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=628 Elokuvan kotisivut] |
*[http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=628 Elokuvan kotisivut.] |
||
[[Luokka:Klaus Härön ohjaamat elokuvat]] |
[[Luokka:Klaus Härön ohjaamat elokuvat]] |
||
Versio 10. elokuuta 2015 kello 21.09
| Äideistä parhain | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Klaus Härö |
| Käsikirjoittaja |
Jimmy Karlsson Antti Tuuri Kirsi Vikman |
| Tuottaja | Ilkka Matila |
| Säveltäjä | Tuomas Kantelinen |
| Kuvaaja | Jarkko T. Laine |
| Leikkaaja | Darek Hodor |
| Pääosat |
Topi Majaniemi Marjaana Maijala Esko Salminen Michael Nyqvist Maria Lundqvist Aino-Maija Tikkanen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Matila Röhr Productions |
| Ensi-ilta |
30. syyskuuta 2005 |
| Kesto | 108 minuuttia |
| Alkuperäiskieli |
suomi ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Äideistä parhain on Suomen vuoden 2006 Oscar-ehdokkaaksi valittu draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa 30. syyskuuta 2005. Pääosia Klaus Härön ohjaamassa elokuvassa esittävät Topi Majaniemi, Marjaana Maijala, Esko Salminen, Aino-Maija Tikkanen, Michael Nyqvist sekä Maria Lundqvist.
Taustaa
Elokuva Äideistä parhain pohjautuu Heikki Hietamiehen kirjoittamaan samannimiseen romaaniin Äideistä parhain. Elokuvan tarina sijoittuu talvi- ja jatkosodan aikaan, jolloin Suomesta evakuoitiin Ruotsiin yli 70 000 sotalasta.
Elokuva kertoo yhdeksänvuotiaan Eeron tarinan evakkolapsena Skånessa. Väliin leikataan aikuisen Eeron keskusteluja iäkkään äitinsä kanssa kipeistä sodanajan tapahtumista.
Elokuvaa kuvattiin syyskuusta joulukuuhun 2004. Välissä oli todennäköisesti kuvaustauko.
Elokuva on saanut maailmalla paljon kehuja, ja se on voittanut paljon kansainvälisiä elokuvapalkintoja. Härön filmistä on pidetty esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Egyptissä, Kanadassa, Italiassa ja Saksassa. Helmikuussa 2006 elokuva voitti kolme Jussi-patsasta.
Juoni
Elokuva kertoo Eero Lahti -nimisen pojan (lapsena Topi Majaniemi, aikuisena Esko Salminen) tarinan. Eeron isän (Kari-Pekka Toivonen) kaaduttua jatkosodassa pojan äiti (Marjaana Maijala) vaipuu syvään masennukseen ja päättää lähettää pojan sotalapseksi Ruotsiin. Ruotsissa Eero sijoitetaan erääseen skånelaiseen perheeseen. Tarina kuvaa muun muassa Eeron hankaluuksia ylittää ruotsin kielimuuri sekä hänen uuden äitinsä Signen (Maria Lundqvist) tuntemaa mielipahaa, sillä kasvattiäiti olisi tahtonut perheeseen pojan sijasta tytön. Sen lisäksi Eero ikävöi kovasti takaisin biologisen äitinsä luokse ja pelkää jatkuvasti joutuvansa hylätyksi.
Jussi-palkinnot ja -ehdokkuudet
- Paras naispääosa (Maria Lundqvist)
- Paras kuvaus (Jarkko T. Laine)
- Paras lavastus (Cian Bornebusch
Lisäksi ehdokkuudet seuraavissa kategorioissa: paras elokuva, paras miessivuosa (Michael Nyqvist) ja paras käsikirjoitus.
Arvioita
Kansan Uutisten Viikkolehden Harri-Ilmari Moilanen arvioi vuoden 2009 televisioesityksen aikaan, että elokuva käsittelee kipeitä ihmissuhdeasioita. Härön viileä ohjaus ja epätasainen näyttelijätyöskentely eivät kuitenkaan täysin onnistu tihentämään tunneilmastoa: varsinainen huipentuma puuttuu. Asiaa ei Moilasen mielestä edesauta Tuomas Kantelisen raskassoutuisena vellova musiikki. Nykyhetkeä ja menneisyyttä filmi hänestä joka tapauksessa yhdistelee elävästi.[1]
Ilta-Sanomien Timo Malmin (2011) mukaan Hietamiehen romaanin filmatisointi on ”koskettava, mutta samalla laskelmoivan ylitunteellinen.” Jarkko T. Laine on tallentanut vaikuttavasti suomalaisesta maisemasta poikkeavat Skånen pellot ja merenrannat. Ohjaajan kosiskelutaipumusta korostaa Malmin mielestä Tuomas Kantelisen pahimmillaan Hollywood-sentimentaalinen musiikkimatto.[2]