Ero sivun ”Murtoluku” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
m |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
|||
[[Tiedosto:Cake quarters.svg|250 px|right|thumb|Kakku, josta on leikattu pois yksi neljäsosa, jäljellä kolme neljäsosaa.]] |
[[Tiedosto:Cake quarters.svg|250 px|right|thumb|Kakku, josta on leikattu pois yksi neljäsosa, jäljellä kolme neljäsosaa.]] |
||
'''Murtoluku''' on kahden [[kokonaisluku|kokonaisluvun]] [[osamäärä]]ksi kirjoitettu luku. Murtoluvut kirjoitetaan muodossa |
'''Murtoluku''' on kahden [[kokonaisluku|kokonaisluvun]] [[osamäärä]]ksi kirjoitettu luku. Murtoluvut kirjoitetaan muodossa |
||
<math>\frac{m}{n}</math> |
<math>\frac{m}{n}</math> |
||
tai ''m |
tai ''{{murtoluku|m|n}}''. Murtoluvuissa jaettavaa (''m'') sanotaan ''osoittajaksi'' ja jakajaa (''n'') nimittäjäksi. Kaikki [[rationaaliluku|rationaaliluvut]] voidaan esittää murtolukuina, eli murtoluku on eräs rationaaliluvun esitystapa. |
||
== Varsinainen murtoluku, epämurtoluku ja sekaluku == |
== Varsinainen murtoluku, epämurtoluku ja sekaluku == |
||
Murtolukua, jonka osoittaja on [[itseisarvo]]ltaan pienempi kuin nimittäjä, sanotaan ''varsinaiseksi murtoluvuksi''. Päinvastaisessa tapauksessa on kyseessä ''epämurtoluku''. Jokainen positiivinen varsinainen murtoluku on arvoltaan pienempi kuin 1, epämurtoluku taas suurempi kuin 1. Jos osoittaja ja nimittäjä ovat yhtä suuret, murtoluku on arvoltaan tasan 1. Murtoluvun [[käänteisluku]] saadaan vaihtamalla sen osoittaja ja nimittäjä keskenään. Esimerkiksi luvut 3 |
Murtolukua, jonka osoittaja on [[itseisarvo]]ltaan pienempi kuin nimittäjä, sanotaan ''varsinaiseksi murtoluvuksi''. Päinvastaisessa tapauksessa on kyseessä ''epämurtoluku''. Jokainen positiivinen varsinainen murtoluku on arvoltaan pienempi kuin 1, epämurtoluku taas suurempi kuin 1. Jos osoittaja ja nimittäjä ovat yhtä suuret, murtoluku on arvoltaan tasan 1. Murtoluvun [[käänteisluku]] saadaan vaihtamalla sen osoittaja ja nimittäjä keskenään. Esimerkiksi luvut {{murtoluku|3|4}} ja {{murtoluku|4|3}} ovat toistensa käänteislukuja. Varsinaisen murtoluvun käänteisluku on siis epämurtoluku ja päinvastoin. Luvun ja sen käänteisluvun [[tulo]] on 1. |
||
Lukua 1 suuremmat rationaaliluvut ilmaistaan usein myös ns. ''sekalukuina'' eli kokonaisluvun ja varsinaisen murtoluvun summana; tällöin kuitenkin yhteenlaskumerkki (+) jätetään merkitsemättä. Esimerkiksi luku 4 |
Lukua 1 suuremmat rationaaliluvut ilmaistaan usein myös ns. ''sekalukuina'' eli kokonaisluvun ja varsinaisen murtoluvun summana; tällöin kuitenkin yhteenlaskumerkki (+) jätetään merkitsemättä. Esimerkiksi luku {{murtoluku|4|3}} on sekalukuna {{murtoluku|1|1|3}}. |
||
== Murtolukujen nimet == |
== Murtolukujen nimet == |
||
''Yksikkömurtoluvuiksi'' kutsutaan murtolukuja, joiden osoittaja on 1. Suomen kielessä yksikkömurtolukujen nimet muodostetaan lisäämällä nimittäjää vastaavan [[järjestyslukusana]]n jälkeen sana -osa. Esimerkiksi 1 |
''Yksikkömurtoluvuiksi'' kutsutaan murtolukuja, joiden osoittaja on 1. Suomen kielessä yksikkömurtolukujen nimet muodostetaan lisäämällä nimittäjää vastaavan [[järjestyslukusana]]n jälkeen sana -osa. Esimerkiksi {{murtoluku|1|3}} on kolmasosa (tai yksi kolmasosa). Pieniä nimittäjiä vastaaville yksikkömurtoluvuille käytetään myös nimityksiä, joissa nimittäjää vastaavaan [[kardinaaliluku]]sanaan lisätään johdin ''-nnes'', esimerkiksi {{murtoluku|1|3}} on ''kolmannes''. Luku {{murtoluku|1|2}} on kuitenkin nimeltään ''puoli''. |
||
Muut murtoluvut lausutaan sanomalla ensin osoittaja, sen jälkeen nimittäjää vastaava yksikkömurtoluku [[partitiivi]]muodossa. Esimerkiksi 2 |
Muut murtoluvut lausutaan sanomalla ensin osoittaja, sen jälkeen nimittäjää vastaava yksikkömurtoluku [[partitiivi]]muodossa. Esimerkiksi {{murtoluku|2|3}} on ''kaksi kolmasosaa'' eli ''kaksi kolmannesta''. |
||
Monissa muissa kielissä, esimerkiksi [[englannin kieli|englannissa]], yksikkömurtolukujen niminä (kun nimittäjä on vähintään 3) käytetään vastaavia järjestyslukusanoja sellaisenaan. |
Monissa muissa kielissä, esimerkiksi [[englannin kieli|englannissa]], yksikkömurtolukujen niminä (kun nimittäjä on vähintään 3) käytetään vastaavia järjestyslukusanoja sellaisenaan. |
||
Rivi 24: | Rivi 25: | ||
Murtoluvun määritelmän mukaan osoittaja ja nimittäjä tulee olla kokonaislukuja. Siksi murtoluku voidaan supistaa vain luvulla, joka on osoittajan ja nimittäjän [[yhteinen tekijä]]. |
Murtoluvun määritelmän mukaan osoittaja ja nimittäjä tulee olla kokonaislukuja. Siksi murtoluku voidaan supistaa vain luvulla, joka on osoittajan ja nimittäjän [[yhteinen tekijä]]. |
||
Tavallisimmin tällainen murtoluku supistetaan niiden [[suurin yhteinen tekijä|suurimmalla yhteisellä tekijällä]]. Esimerkiksi murtoluku 8 |
Tavallisimmin tällainen murtoluku supistetaan niiden [[suurin yhteinen tekijä|suurimmalla yhteisellä tekijällä]]. Esimerkiksi murtoluku {{murtoluku|8|12}} voidaan supistaa muotoon {{murtoluku|2|3}}, koska lukujen 8 ja 12 suurin yhteinen tekijä on 4. Murtoluku saadaan siten ''sievimpään muotoonsa'' eli murtoluvun osoittaja ja nimittäjä ovat mahdollisimman pienet kokonaisluvut. |
||
Kun murtolukuja vertaillaan tai niitä lasketaan yhteen, ne lavennetaan ''samannimisiksi'', toisin sanoen siten, että murtoluvuilla on ''yhteinen nimittäjä'', joka on alkuperäisten murtolukujen nimittäjien [[pienin yhteinen jaettava]]. Kerto- ja jakolaskussa laventaminen ei ole tarpeellista. |
Kun murtolukuja vertaillaan tai niitä lasketaan yhteen, ne lavennetaan ''samannimisiksi'', toisin sanoen siten, että murtoluvuilla on ''yhteinen nimittäjä'', joka on alkuperäisten murtolukujen nimittäjien [[pienin yhteinen jaettava]]. Kerto- ja jakolaskussa laventaminen ei ole tarpeellista. |
||
Rivi 30: | Rivi 31: | ||
== Suuruusjärjestys == |
== Suuruusjärjestys == |
||
Murtoluvuista, joilla on sama positiivinen nimittäjä, on se suurempi, jolla on suurempi osoittaja. Murtoluvuista, joissa sekä osoittaja että nimittäjä ovat positiivisia ja joilla on sama osoittaja, on se suurempi, jolla on pienempi nimittäjä. Niinpä esimerkiksi 2 |
Murtoluvuista, joilla on sama positiivinen nimittäjä, on se suurempi, jolla on suurempi osoittaja. Murtoluvuista, joissa sekä osoittaja että nimittäjä ovat positiivisia ja joilla on sama osoittaja, on se suurempi, jolla on pienempi nimittäjä. Niinpä esimerkiksi {{murtoluku|2|7}} on pienempi kuin {{murtoluku|3|7}}, mutta {{murtoluku|2|7}} on suurempi kuin {{murtoluku|2|9}}. |
||
Murtoluvut ovat yhtäsuuret, jos niillä on sievimpään muotoonsa supistettuna samat esitykset. Esimerkiksi 4 |
Murtoluvut ovat yhtäsuuret, jos niillä on sievimpään muotoonsa supistettuna samat esitykset. Esimerkiksi {{murtoluku|4|6}} ja {{murtoluku|2|3}} ovat yhtä suuret, koska {{murtoluku|4|6}} voidaan supistaa kahdella ja saadaan {{murtoluku|2|3}}. Samansuuruus selviää käytännössä myös supistamalla tai laventamalla murtoluvut samannimisiksi, jolloin osottajat tulevat myös samoiksi. |
||
Jos murtoluvuilla ei ole samaa osoittajaa eikä samaa nimittäjää, ne voidaan laventaa samannimisiksi, jolloin niistä se on suurempi, jolla on suurempi osoittaja. Jos murtoluvut lavennetaan siten, että niillä on sama osoittaja, on se murtoluku suurempi, jolla on pienempi nimittäjä. |
Jos murtoluvuilla ei ole samaa osoittajaa eikä samaa nimittäjää, ne voidaan laventaa samannimisiksi, jolloin niistä se on suurempi, jolla on suurempi osoittaja. Jos murtoluvut lavennetaan siten, että niillä on sama osoittaja, on se murtoluku suurempi, jolla on pienempi nimittäjä. |
||
Kahden murtoluvun väliin voidaan luoda yksinkertaisesti uusi murtoluku yksinkertaisesti. Esimerkiksi 2 |
Kahden murtoluvun väliin voidaan luoda yksinkertaisesti uusi murtoluku yksinkertaisesti. Esimerkiksi {{murtoluku|2|7}} on pienempi kuin {{murtoluku|4|9}}. Silloin {{murtoluku|(2 + 4)|(7 + 9)}} = {{murtoluku|6|16}} on uusi murtoluku, joka on samalla isompi kuin {{murtoluku|2|7}} ja pienempi kuin {{murtoluku|4|9}} eli {{murtoluku|2|7}} < {{murtoluku|6|16}} < {{murtoluku|4|9}}. |
||
== Laskutoimitukset == |
== Laskutoimitukset == |
||
Rivi 42: | Rivi 43: | ||
=== Yhteen- ja vähennyslasku === |
=== Yhteen- ja vähennyslasku === |
||
Murtoluvut, joilla on sama nimittäjä, [[yhteenlasku|lasketaan yhteen]] laskemalla niiden osoittajat yhteen; nimittäjä pysyy ennallaan. Samoin murtoluvusta [[vähennyslasku|vähennetään]] toinen murtoluku vähentämällä ensimmäisen murtoluvun osoittajasta jälkimmäisen osoittaja; nimittäjä pysyy tällöinkin ennallaan. Niinpä esimerkiksi 1 |
Murtoluvut, joilla on sama nimittäjä, [[yhteenlasku|lasketaan yhteen]] laskemalla niiden osoittajat yhteen; nimittäjä pysyy ennallaan. Samoin murtoluvusta [[vähennyslasku|vähennetään]] toinen murtoluku vähentämällä ensimmäisen murtoluvun osoittajasta jälkimmäisen osoittaja; nimittäjä pysyy tällöinkin ennallaan. Niinpä esimerkiksi {{murtoluku|1|5}} + {{murtoluku|2|5}} = {{murtoluku|3|5}} ja {{murtoluku|1|5}} − {{murtoluku|2|5}} = {{murtoluku|1|5}}. |
||
Jos murtoluvuilla on eri nimittäjä, ne on ensin lavennettava samannimisiksi, minkä jälkeen osoittajat lasketaan yhteen tai vähennetään. Summana tai erotuksena saatu murtoluku supistetaan, jos mahdollista. |
Jos murtoluvuilla on eri nimittäjä, ne on ensin lavennettava samannimisiksi, minkä jälkeen osoittajat lasketaan yhteen tai vähennetään. Summana tai erotuksena saatu murtoluku supistetaan, jos mahdollista. |
||
Rivi 56: | Rivi 57: | ||
Murtolukujen jakolaskuun on käytössä pari käyttökelpoista tapaa: |
Murtolukujen jakolaskuun on käytössä pari käyttökelpoista tapaa: |
||
1. Kerrotaan ensimmäinen murtoluku jälkimmäisen käänteisluvulla |
1. Kerrotaan ensimmäinen murtoluku jälkimmäisen käänteisluvulla |
||
2. Kerrotaan ristiin |
2. Kerrotaan ristiin – ensimmäisen osoittajan (nimittäjän) ja jälkimmäisen nimittäjän (osoittajan) tulo muodostaa vastauksen osoittajan (nimittäjän) |
||
== Murtoluvut, desimaaliluvut ja sekaluvut == |
== Murtoluvut, desimaaliluvut ja sekaluvut == |
||
Rationaaliluvut voidaan esittää myös [[desimaaliluku]]ina ja arvoltaan yli yhden olevat murtoluvut myös [[sekaluku]]ina. |
Rationaaliluvut voidaan esittää myös [[desimaaliluku]]ina ja arvoltaan yli yhden olevat murtoluvut myös [[sekaluku]]ina. Päättyvät desimaaliluvut ovatkin itse asiassa murtolukuja, joiden nimittäjä on jokin [[10 (luku)|10:n]] [[potenssi]]; esimerkiksi 0,25 = {{murtoluku|25|100}}. |
||
Murtolukua vastaava desimaaliluku on päättyvä vain, jos sen nimittäjä supistamisen jälkeen ei ole jaollinen muulla [[alkuluku|alkuluvulla]] kuin 2 ja 5. Muussa tapauksessa sitä vastaa päättymätön [[jaksollinen desimaaliluku]]. |
Murtolukua vastaava desimaaliluku on päättyvä vain, jos sen nimittäjä supistamisen jälkeen ei ole jaollinen muulla [[alkuluku|alkuluvulla]] kuin 2 ja 5. Muussa tapauksessa sitä vastaa päättymätön [[jaksollinen desimaaliluku]]. |
Versio 8. elokuuta 2015 kello 23.05
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Murtoluku on kahden kokonaisluvun osamääräksi kirjoitettu luku. Murtoluvut kirjoitetaan muodossa tai m⁄n. Murtoluvuissa jaettavaa (m) sanotaan osoittajaksi ja jakajaa (n) nimittäjäksi. Kaikki rationaaliluvut voidaan esittää murtolukuina, eli murtoluku on eräs rationaaliluvun esitystapa.
Varsinainen murtoluku, epämurtoluku ja sekaluku
Murtolukua, jonka osoittaja on itseisarvoltaan pienempi kuin nimittäjä, sanotaan varsinaiseksi murtoluvuksi. Päinvastaisessa tapauksessa on kyseessä epämurtoluku. Jokainen positiivinen varsinainen murtoluku on arvoltaan pienempi kuin 1, epämurtoluku taas suurempi kuin 1. Jos osoittaja ja nimittäjä ovat yhtä suuret, murtoluku on arvoltaan tasan 1. Murtoluvun käänteisluku saadaan vaihtamalla sen osoittaja ja nimittäjä keskenään. Esimerkiksi luvut 3⁄4 ja 4⁄3 ovat toistensa käänteislukuja. Varsinaisen murtoluvun käänteisluku on siis epämurtoluku ja päinvastoin. Luvun ja sen käänteisluvun tulo on 1.
Lukua 1 suuremmat rationaaliluvut ilmaistaan usein myös ns. sekalukuina eli kokonaisluvun ja varsinaisen murtoluvun summana; tällöin kuitenkin yhteenlaskumerkki (+) jätetään merkitsemättä. Esimerkiksi luku 4⁄3 on sekalukuna 11⁄3.
Murtolukujen nimet
Yksikkömurtoluvuiksi kutsutaan murtolukuja, joiden osoittaja on 1. Suomen kielessä yksikkömurtolukujen nimet muodostetaan lisäämällä nimittäjää vastaavan järjestyslukusanan jälkeen sana -osa. Esimerkiksi 1⁄3 on kolmasosa (tai yksi kolmasosa). Pieniä nimittäjiä vastaaville yksikkömurtoluvuille käytetään myös nimityksiä, joissa nimittäjää vastaavaan kardinaalilukusanaan lisätään johdin -nnes, esimerkiksi 1⁄3 on kolmannes. Luku 1⁄2 on kuitenkin nimeltään puoli.
Muut murtoluvut lausutaan sanomalla ensin osoittaja, sen jälkeen nimittäjää vastaava yksikkömurtoluku partitiivimuodossa. Esimerkiksi 2⁄3 on kaksi kolmasosaa eli kaksi kolmannesta.
Monissa muissa kielissä, esimerkiksi englannissa, yksikkömurtolukujen niminä (kun nimittäjä on vähintään 3) käytetään vastaavia järjestyslukusanoja sellaisenaan.
Laventaminen ja supistaminen
Murtoluvun arvo ei muutu, jos sen osoittaja ja nimittäjä kerrotaan samalla luvulla. Tällaista murtoluvun muuntamista toiseen muotoon sanotaan laventamiseksi ja kerrointa laventajaksi. Murtoluvun arvo ei myöskään muutu, jos sen osoittaja ja nimittäjä jaetaan samalla luvulla. Tällaista muuntamista sanotaan supistamiseksi ja lukua, jolla ne jaetaan, supistajaksi.
Murtoluvun määritelmän mukaan osoittaja ja nimittäjä tulee olla kokonaislukuja. Siksi murtoluku voidaan supistaa vain luvulla, joka on osoittajan ja nimittäjän yhteinen tekijä.
Tavallisimmin tällainen murtoluku supistetaan niiden suurimmalla yhteisellä tekijällä. Esimerkiksi murtoluku 8⁄12 voidaan supistaa muotoon 2⁄3, koska lukujen 8 ja 12 suurin yhteinen tekijä on 4. Murtoluku saadaan siten sievimpään muotoonsa eli murtoluvun osoittaja ja nimittäjä ovat mahdollisimman pienet kokonaisluvut.
Kun murtolukuja vertaillaan tai niitä lasketaan yhteen, ne lavennetaan samannimisiksi, toisin sanoen siten, että murtoluvuilla on yhteinen nimittäjä, joka on alkuperäisten murtolukujen nimittäjien pienin yhteinen jaettava. Kerto- ja jakolaskussa laventaminen ei ole tarpeellista.
Suuruusjärjestys
Murtoluvuista, joilla on sama positiivinen nimittäjä, on se suurempi, jolla on suurempi osoittaja. Murtoluvuista, joissa sekä osoittaja että nimittäjä ovat positiivisia ja joilla on sama osoittaja, on se suurempi, jolla on pienempi nimittäjä. Niinpä esimerkiksi 2⁄7 on pienempi kuin 3⁄7, mutta 2⁄7 on suurempi kuin 2⁄9.
Murtoluvut ovat yhtäsuuret, jos niillä on sievimpään muotoonsa supistettuna samat esitykset. Esimerkiksi 4⁄6 ja 2⁄3 ovat yhtä suuret, koska 4⁄6 voidaan supistaa kahdella ja saadaan 2⁄3. Samansuuruus selviää käytännössä myös supistamalla tai laventamalla murtoluvut samannimisiksi, jolloin osottajat tulevat myös samoiksi.
Jos murtoluvuilla ei ole samaa osoittajaa eikä samaa nimittäjää, ne voidaan laventaa samannimisiksi, jolloin niistä se on suurempi, jolla on suurempi osoittaja. Jos murtoluvut lavennetaan siten, että niillä on sama osoittaja, on se murtoluku suurempi, jolla on pienempi nimittäjä.
Kahden murtoluvun väliin voidaan luoda yksinkertaisesti uusi murtoluku yksinkertaisesti. Esimerkiksi 2⁄7 on pienempi kuin 4⁄9. Silloin (2 + 4)⁄(7 + 9) = 6⁄16 on uusi murtoluku, joka on samalla isompi kuin 2⁄7 ja pienempi kuin 4⁄9 eli 2⁄7 < 6⁄16 < 4⁄9.
Laskutoimitukset
Yhteen- ja vähennyslasku
Murtoluvut, joilla on sama nimittäjä, lasketaan yhteen laskemalla niiden osoittajat yhteen; nimittäjä pysyy ennallaan. Samoin murtoluvusta vähennetään toinen murtoluku vähentämällä ensimmäisen murtoluvun osoittajasta jälkimmäisen osoittaja; nimittäjä pysyy tällöinkin ennallaan. Niinpä esimerkiksi 1⁄5 + 2⁄5 = 3⁄5 ja 1⁄5 − 2⁄5 = 1⁄5.
Jos murtoluvuilla on eri nimittäjä, ne on ensin lavennettava samannimisiksi, minkä jälkeen osoittajat lasketaan yhteen tai vähennetään. Summana tai erotuksena saatu murtoluku supistetaan, jos mahdollista.
Kertolasku
Murtoluvut kerrotaan keskenään kertomalla niiden osoittajat keskenään ja nimittäjät keskenään.
Esimerkki:
Jakolasku
Murtolukujen jakolaskuun on käytössä pari käyttökelpoista tapaa: 1. Kerrotaan ensimmäinen murtoluku jälkimmäisen käänteisluvulla 2. Kerrotaan ristiin – ensimmäisen osoittajan (nimittäjän) ja jälkimmäisen nimittäjän (osoittajan) tulo muodostaa vastauksen osoittajan (nimittäjän)
Murtoluvut, desimaaliluvut ja sekaluvut
Rationaaliluvut voidaan esittää myös desimaalilukuina ja arvoltaan yli yhden olevat murtoluvut myös sekalukuina. Päättyvät desimaaliluvut ovatkin itse asiassa murtolukuja, joiden nimittäjä on jokin 10:n potenssi; esimerkiksi 0,25 = 25⁄100.
Murtolukua vastaava desimaaliluku on päättyvä vain, jos sen nimittäjä supistamisen jälkeen ei ole jaollinen muulla alkuluvulla kuin 2 ja 5. Muussa tapauksessa sitä vastaa päättymätön jaksollinen desimaaliluku.