Ero sivun ”Pátmos” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
52 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Siirretty artikkeliin Johannes Teologin luostari)
{{Tämä artikkeli|käsittelee saarta. [[Patmos Lähetyssäätiö]] on lähetysjärjestö.}}
{{Saari
| nimi = Pátmos<br />Πάτμος
| alkuperäinen nimi = Πάτμος
| muut nimet =
| kuva muut nimet = Patmos01.JPG
| kuva = Patmos01.JPG
| kuvateksti = Näkymä [[Skála (Pátmos)|Skálan]] kylään Johannes Teologin luostarilta.
| karttakenttä = [[Tiedosto:GR Patmos.PNG|center|245px]]
| sijainti = {{coor dm|37|19|38|N|26|32|30|E|type:island}}
| merialue = [[Välimeri]]
| vesialuemerialue = [[EgeanmeriVälimeri]]
| saariryhmävesialue = [[DodekanesiaEgeanmeri]]
| valtio saariryhmä = {{Kreikan lippu}} [[KreikkaDodekanesia]]
| aluetyyppi1valtio = [[{{Kreikan alueet|Aluelippu}} [[Kreikka]]
| alueen_nimi1aluetyyppi1 = [[Etelä-EgeanKreikan saaretalueet|Alue]]
| aluetyyppi2alueen_nimi1 = [[KreikanEtelä-Egean alueyksiköt|Alueyksikkösaaret]]
| alueen_nimi2aluetyyppi2 = [[KálymnosKreikan (alueyksikkö)alueyksiköt|KálymnosAlueyksikkö]]
| kunta alueen_nimi2 = [[PátmosKálymnos (kuntaalueyksikkö)|PátmosKálymnos]]
| suurinkunta kaupunki = [[SkálaPátmos (Pátmoskunta)|SkálaPátmos]]
| suurin kaupunki = [[Skála (Pátmos)|Skála]]
| asutuskeskukset =
| asutuskeskukset = [[Kámpos (Pátmos)|Kámpos]], [[Chóra (Pátmos)|Chóra]]
| pinta-ala = 40
| korkein kohta = Profítis Ilías, 269
| väkiluku = 2&nbsp;998<ref name="Elstat">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.statistics.gr/portal/page/portal/ESYE/BUCKET/General/resident_population_census2011.xls | Nimeke=Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset | Tiedostomuoto=XLS | Ajankohta=2011 | Julkaisija=The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT) | Viitattu=1.9.2014 | Kieli={{el}}}}</ref>
| kielet = [[Kreikan kieli|Kreikkakreikka]]
}}
'''Pátmos''' ({{k-el|Πάτμος}}) on [[Kreikka|Kreikan]] saari, joka kuuluu [[Sporadit|Etelä-Sporadeihin]] ja tarkemmin [[Dodekanesia]]n saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on noin 40 km² ja asukasluku 2&nbsp;998 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu [[Pátmos (kunta)|Pátmoksen kuntaan]], [[Kálymnos (alueyksikkö)|Kálymnoksen alueyksikköön]] ja [[Etelä-Egean saaret|Etelä-Egean saarten alueeseen]]. Saaren pääkylä on [[Chóra (Pátmos)|Chóra]]. Saaren asutus on keskittynyt neljään kylään, jotka ovat Chóran lisäksi [[Skála (Pátmos)|Skála]], [[Kámpos (Pátmos)|Kámpos]] ja Groíkos.
 
Pátmos tunnetaan erityisesti [[Johanneksen ilmestys|Johanneksen ilmestyksen]] eli Ilmestyskirjan näkyjen tapahtumapaikkana. Sen kirjoittaja pidetty apostoli [[Johannes (evankelista)|Johannes]] kertoo olleensa karkotettuna saarella samaan aikaan kun hän saneli kirjansa. Saaren tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat [[Ilmestyskirjaluola]], jossa Johanneksen sanotaan asuneen karkotuksensa aikana ja saaneen ilmestyksensä, sekä [[Johannes Teologin luostari]]. Luostari ja luola kuuluvat [[maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintöluetteloon]].<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=World Heritage Site #942 | Julkaisija=UNESCO | Osoite=http://whc.unesco.org/en/list/942WHC-UNESCO-942 | Viitattu=25.3 2008}}</ref>
 
== Historia ==
 
Vuosi 96 jaa. oli tärkeä vuosi Pátmoksen historiassa. Apostoli Johanneksen, ortodoksisessa kirkossa Johannes Teologin, arvellaan sanelleen tuolloin Ilmestyskirjan saarella. Ilmestyskirjan kirjoittajana hänet mainitsevat muun muassa [[Klemens Aleksandrialainen]], [[Origenes]], [[Irenaeus]] ja [[Eusebios Kesarealainen|Eusebios]]. Pátmoksen mainitaan olleen asumaton aina 1000-luvulle saakka. Ioannis Christodoulos perusti saaren Johannes Teologin luostarin vuonna 1088.<ref>{{CathEnc | Id=11547a | Tekijä=Souvay, Charles | Nimeke=Patmos}}</ref>
 
[[Tiedosto:Cave of the Apocalypse.jpg|thumb|left|220px|[[Ilmestyskirjaluola]]n luostari.]]
Turkkilaisten valta Pátmoksella alkoi vuonna 1091. Saraseenien valtakausi Pátmoksella oli vuosina 1127-1157. Pátmoksella vieraili normanneja ja muita kuten ristiretkeläisiä, rosvoja ja kauppiaita. Venetsian kauppiaiden valtakausi päättyi frankkien valtaukseen 1204. Pátmos oli hyökkääjien valtaamana Venetsian-Bysantin sodan aikana 1281-1285. Vähän-Aasian [[osmanit|osmanien]] valtakausi alkoi vuonna 1390.
 
Pátmos päätyi Venetsian valtaan vuonna 1522. Suurimmat rakennukset ja kirkot luostarin ulkopuolella rakennettiin 1500-luvulla. Venetsian- ja turkkilaisten sota [[Kreeta]]lla 1645-1669 merkitsi huonoja aikoja Pátmokselle. Pátmoksen mainitaan köyhtyneen ja asukkaiden olevan toivottoman köyhiä vuonna 1671. Kohti vuosisadan loppua olosuhteet parantuivat, ja vuonna 1698 asukkaita mainitaan olevan alle 4&nbsp;000. Munkkeja oli 93 ja kirkkoja yli 100. Luostarilaitoksen maatilat lisääntyivät Egeanmeren saarilla: kuten [[Páros|Pároksella]], [[Kéa]]lla, [[Sámos|Sámoksella]], [[Kálymnos|Kálymnoksella]], [[Thíra]]lla, [[Náxos|Náxoksella]], [[Ámorgos|Ámorgoksella]], [[Nísyros|Nísyroksella]], vieläpä [[Smyrna]]ssa ja niinkin kaukana kuin [[Zákynthos|Zákynthoksella]].
 
[[Tiedosto:Patmos monastery.jpg|thumb|left|220px|[[Johannes Teologin luostari]].]]
Luostarilaitos nautti paavien ja läntisten hallitsijoiden suojelusta ja myös Venäjän suojelusta 1700-luvulta lähtien. Makarios Kalogeras perusti Patmian koulun Pátmokseen vuonna 1713. Koulutus oli uskonnollista. Koulutus sisälsi teologiaa, antiikin kreikkaa, filosofiaa, latinaa, retoriikkaa, musiikkia. Vuodesta 1769 lähtien Pátmos nautti Ranskan suojelua. Pyhän Johanneksen luostarin munkkien lukumäärän kerrotaan tuolloin olleen 80. Venäjän ja Turkin välisen sodan aikana 1768-1774 Venäjän laivasto ankkuroitui Skálanlahteen, ja se otti haltuunsa saaren neljää suurinta kauppakeskusta. Venäläisissä asiakirjoissa mainitaan vuonna 1773 asukkaita olleen 2&nbsp;086: 124 "munkkia ja klerkkiä, 40 nunnaa, 140 ulkomaista vierailijaa ja 1&nbsp;786 alkuperäisasukasta.
 
Kreikan itsenäisyystaistelu vuosina 1821–1828 merkitsi Pátmoksen joutumista osmanien valtakunnan alaisuuteen Konstantinopolin sopimuksella 9. heinäkuuta 1832. Pátmos oli osmanien hallinnassa vuoteen 1912 asti. Johannes Teologin luostari oli pátmoslaisille taloudellisesti tärkeä. Naisten käsintehdyistä vaatteista tuli tärkein tulonlähde pátmoslaisille. Osmanien valtakunta menetti Dodekanesian Italialle. Itsenäisen Kreikan valtion muodostuminen muutti merenkulkua ja vaikutti Egeanmeren saaristolaisten elämään. Pátmos joutui syrjään, ja monet pátmoslaiset joutuivat muuttamaan saaresta pois. Pátmos ja toiset Dodekanesian saaret liitettiin Kreikkaan vuonna 1948.
 
== Maantiede ==
Suurimmat vuoret ovat saaren eteläosassa. Saaren korkeimpia kohtia on Chóran vuori, saaren antiikin aikainen [[akropolis]], joka on 170 metriä merenpinnasta, ja korkein kohta on Profítis Ilías, 269 metriä merenpinnasta. Tärkein satama on Skálanlahti. Pátmos sijaitsee [[Pireus|Pireuksen]] ja [[Ródos|Ródoksen]] välisen laivaväylän varrella. Sinne pääsee paikallisilla matkustajaluksilla ja risteilyaluksilla.
 
[[Tiedosto:Patmos panorama banner.jpg|thumb|none|600px560px|Pátmos panoraamakuvassa.]]
 
=== Hallinto ja kylät ===
{{Pääartikkeli|[[Pátmos (kunta)|Pátmoksen kunta]]}}
 
Pátmos kuuluu hallinnollisesti Pátmoksen kuntaan, johon kuuluvat myös mm. [[Arkoí]]n saaret sekä joukko pienempiä lähisaaria. Ylemmällä tasolla Pátmos on Kálymnoksen alaisuudessa ja kuuluu [[Kálymnos|Kálymnoksen alueyksikköön]].
 
Saaren suurimmat asutukset ovat [[Skála (Pátmos)|Skála]] (1&nbsp;747 asukasta), [[ChóraKámpos (Pátmos)|ChóraKámpos]], (633) ja [[KámposChóra (Pátmos)|KámposChóra]] jaeli Pátmoksen Groíkoskylä (541).<ref name="Elstat"/>{{Verkkoviite |(Katso Osoite=httpmyös://www.statistics.gr/portal/page/portal/ESYE/BUCKET/General/resident_population_census2011.xls |[[Pátmos Nimeke=Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset(kunta)#Kunnan osat|Luettelo Tiedostomuoto=XLSPátmoksen |kunnan Ajankohta=2011kaupungeista |ja Julkaisija=The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTATkylistä]].) | Viitattu=1.9.2014 | Kieli={{el}}}}</ref> Skála on Pátmoksen kaupallinen keskus ja suurin asutuskeskus. Siellä on ravintoloita, kreikkalaisia kahviloita ja kauppoja. Sieltä on päivittäin veneyhteydet rannoille ja laivayhteydet lähisaariin.
 
Chóra on keskiaikainen kylä Johannes Teologin luostarin ympärillä. Valkoiset talot edustavat Egeanmeren saarten rakennustyyliä. Chórassa on ravintoloita, baareja ja kauppoja. Kylään on säännölliset bussi- ja taksiyhteydet. Kámpos on maaseutukylä noin 5,5 kilometriä Skálasta. Se sijaitsee hiekkapoukaman lähistöllä. Groíkos on kalastajakylä noin viisi kilometriä Skálan satamasta.
 
== Historia ==
 
Vuosi 96 jaa. oli tärkeä vuosi Pátmoksen historiassa. Apostoli Johanneksen, ortodoksisessa kirkossa Johannes Teologin, arvellaan sanelleen tuolloin Ilmestyskirjan saarella. Ilmestyskirjan kirjoittajana hänet mainitsevat muun muassa [[Klemens Aleksandrialainen]], [[Origenes]], [[Irenaeus]] ja [[Eusebios Kesarealainen|Eusebios]]. Pátmoksen mainitaan olleen asumaton aina 1000-luvulle saakka. Ioannis Christodoulos perusti saaren Johannes Teologin luostarin vuonna 1088.<ref>{{CathEnc | Id=11547a | Tekijä=Souvay, Charles | Nimeke=Patmos}}</ref>
 
[[Tiedosto:Cave of the Apocalypse.jpg|thumb|left|220px|[[Ilmestyskirjaluola]]n luostari.]]
Turkkilaisten valta Pátmoksella alkoi vuonna 1091. Saraseenien valtakausi Pátmoksella oli vuosina 1127-1157. Pátmoksella vieraili normanneja ja muita kuten ristiretkeläisiä, rosvoja ja kauppiaita. Venetsian kauppiaiden valtakausi päättyi frankkien valtaukseen 1204. Pátmos oli hyökkääjien valtaamana Venetsian-Bysantin sodan aikana 1281-1285. Vähän-Aasian [[osmanit|osmanien]] valtakausi alkoi vuonna 1390.
 
Pátmos päätyi Venetsian valtaan vuonna 1522. Suurimmat rakennukset ja kirkot luostarin ulkopuolella rakennettiin 1500-luvulla. Venetsian- ja turkkilaisten sota [[Kreeta]]lla 1645-1669 merkitsi huonoja aikoja Pátmokselle. Pátmoksen mainitaan köyhtyneen ja asukkaiden olevan toivottoman köyhiä vuonna 1671. Kohti vuosisadan loppua olosuhteet parantuivat, ja vuonna 1698 asukkaita mainitaan olevan alle 4&nbsp;000. Munkkeja oli 93 ja kirkkoja yli 100. Luostarilaitoksen maatilat lisääntyivät Egeanmeren saarilla: kuten [[Páros|Pároksella]], [[Kéa]]lla, [[Sámos|Sámoksella]], [[Kálymnos|Kálymnoksella]], [[Thíra]]lla, [[Náxos|Náxoksella]], [[Ámorgos|Ámorgoksella]], [[Nísyros|Nísyroksella]], vieläpä [[Smyrna]]ssa ja niinkin kaukana kuin [[Zákynthos|Zákynthoksella]].
 
[[Tiedosto:Patmos monastery.jpg|thumb|left|220px|[[Johannes Teologin luostari]].]]
Luostarilaitos nautti paavien ja läntisten hallitsijoiden suojelusta ja myös Venäjän suojelusta 1700-luvulta lähtien. Makarios Kalogeras perusti Patmian koulun Pátmokseen vuonna 1713. Koulutus oli uskonnollista. Koulutus sisälsi teologiaa, antiikin kreikkaa, filosofiaa, latinaa, retoriikkaa, musiikkia. Vuodesta 1769 lähtien Pátmos nautti Ranskan suojelua. Pyhän Johanneksen luostarin munkkien lukumäärän kerrotaan tuolloin olleen 80. Venäjän ja Turkin välisen sodan aikana 1768-1774 Venäjän laivasto ankkuroitui Skálanlahteen, ja se otti haltuunsa saaren neljää suurinta kauppakeskusta. Venäläisissä asiakirjoissa mainitaan vuonna 1773 asukkaita olleen 2&nbsp;086: 124 "munkkia ja klerkkiä, 40 nunnaa, 140 ulkomaista vierailijaa ja 1&nbsp;786 alkuperäisasukasta.
 
Kreikan itsenäisyystaistelu vuosina 1821–1828 merkitsi Pátmoksen joutumista osmanien valtakunnan alaisuuteen Konstantinopolin sopimuksella 9. heinäkuuta 1832. Pátmos oli osmanien hallinnassa vuoteen 1912 asti. Johannes Teologin luostari oli pátmoslaisille taloudellisesti tärkeä. Naisten käsintehdyistä vaatteista tuli tärkein tulonlähde pátmoslaisille. Osmanien valtakunta menetti Dodekanesian Italialle. Itsenäisen Kreikan valtion muodostuminen muutti merenkulkua ja vaikutti Egeanmeren saaristolaisten elämään. Pátmos joutui syrjään, ja monet pátmoslaiset joutuivat muuttamaan saaresta pois. Pátmos ja toiset Dodekanesian saaret liitettiin Kreikkaan vuonna 1948.
 
== Nähtävyydet ==
== Aiheesta muualla ==
 
{{Commonscat-rivi|Patmos|Pátmos}}
 
{{AAKKOSTUS:Patmos}}
62 158

muokkausta

Navigointivalikko