Ero sivun ”Mýkonos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p linkki
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 324 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{viitteetön}}
{{Saari
{{Saari
| nimi = Mýkonos
| nimi = Mýkonos
| alkuperäinen nimi = Μύκονος
| muut nimet =
| kuva = Mykonos Little Venice.jpg
| muut nimet =
| kuva = Mykonos Chora Luftbild 01.jpg
| kuvateksti = Pikku Venetsiaksi kutsuttu kaupunginosa Mýkonoksella.
| kuvateksti = Mýkonoksen saarta ilmasta nähtynä.
| karttakenttä = [[Kuva:2011 Dimos Mykonou.png|250px|center]]
| karttakenttä = [[Tiedosto:GR_Mykonos.PNG|center|245px]]<!--{{Sijaintikartta | Kreikka
⚫
| sijainti =
| saariryhmä = [[Kykladit]]
| label = Mýkonos
| vesialue = [[Egeanmeri]]
| lat = 37.45
| merialue = [[Välimeri]]
| long = 25.333
| position = right
| pinta-ala = 85
| korkein kohta =
| width = 276
| väkiluku = 6 200
| float = right
}}-->
| suurin kaupunki =
| sijainti = {{coord|37.45|25.333|type:isle|format=dms}}
⚫
| asutuskeskukset =
| kunta = [[Mýkonos (kunta)|Mýkonos]]
| merialue = [[Välimeri]]
| alue = [[Etelä-Egean saaret]]
| vesialue = [[Egeanmeri]]
| valtio = [[Kreikka]]
| saariryhmä = [[Kykladit|Kykladit]]
| valtio = {{Kreikan lippu}} [[Kreikka]]
| aluetyyppi1 = Alueyksikkö
| alueen_nimi1 = [[Mýkonos (alueyksikkö)|Mýkonos]]
| aluetyyppi1 = [[Kreikan alueet|Alue]]
| alueen_nimi1 = [[Etelä-Egean saaret]]
| aluetyyppi2 = [[Kreikan alueyksiköt|Alueyksikkö]]
| alueen_nimi2 = [[Mýkonos (alueyksikkö)|Mýkonos]]
| kunta = [[Mýkonos (kunta)|Mýkonos]]
| suurin kaupunki = [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonos]]
⚫
| asutuskeskukset = [[Áno Merá]], [[Ornós]]
⚫
| pinta-ala = 86,125
| korkein kohta = Profítis Ilías Varniótis, 373
| väkiluku = 10&nbsp;134
| kielet = [[Kreikan kieli|kreikka]]
}}
}}
'''Mýkonos''' ({{k-el|Μύκονος}}; myös ''Míkonos'') on [[Kreikka|Kreikan]] [[saari]], joka kuuluu [[Kykladit|Kykladien]] saariryhmään. Saaren pinta-ala on 86,125 neliökilometriä ja asukasluku 10&nbsp;134 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Mýkonos kuuluu [[Mýkonos (kunta)|Mýkonoksen kuntaan]], [[Mýkonos (alueyksikkö)|Mýkonoksen alueyksikköön]] ja [[Etelä-Egean saaret|Etelä-Egean saarten alueeseen]]. Saaren pääkaupunki on [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonoksen kaupunki]].<ref name="Elstat">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.statistics.gr/portal/page/portal/ESYE/BUCKET/General/resident_population_census2011.xls | Nimeke=Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset | Tiedostomuoto=XLS | Ajankohta=2011 | Julkaisija=The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT) | Viitattu=1.9.2014 | Kieli={{el}}}}</ref>
'''Mýkonos''' ({{K-el|Μύκονος}}) on saari [[Kreikka]]an kuuluvalla [[Kykladit|Kykladien]] saariryhmällä. Se sijaitsee [[Tínos|Tínoksen]] ja [[Náxos|Náxoksen]] välissä. Saaren pinta-ala on 85 neliökilometriä ja asukasluku noin 6 200 (2002). Suurin osa väestöstä asuu [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonoksen]] kaupungissa saaren länsirannikolla. Lähinnä graniitista koostuvan saaren korkein kohta on 364 metriä. Karun saaren vesivarat ovat hyvin vähäiset, joten asukkaat joutuvat turvautumaan meriveteen, josta suola on poistettu.


==Historia==
== Maantiede ==
⚫
[[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] Mýkonos oli [[Zeus|Zeuksen]] ja [[Gigantes|Giganteksen]] välisen taistelun tapahtumapaikka, ja saari nimettiin [[Apollon|Apollo]]n pojanpojan Mykonsin mukaan. Erään tarun mukaan saaren kalliot ovat [[Poseidon]]in ja [[Herkules|Herkuleksen]] surmaamien jättiläisten kivettyneitä ruumiita.


Mýkonos sijaitsee [[Välimeri|Välimereen]] kuuluvan [[Egeanmeri|Egeanmeren]] keskellä ja kuuluu Kykladien pohjoisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat [[Tínos]] luoteispuolella, [[Ríneia (Kykladit)|Ríneia]] länsipuolella sekä [[Páros]] ja [[Náxos]] eteläpuolella. Kauempana idässä sijaitsee [[Ikaría]].
⚫
Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat 5&nbsp;000 vuoden takaa Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. [[joonialaiset]] asuttivat saaren. Saari alkoi kehittyä läheisen, silloin tiheään asutun [[Delos|Deloksen]] saaren vanavedessä. [[Persialaissodat|Persialaissotien]] aikana Mýkonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi ateenalaisiin Persian laivaston hävittyä [[Salamiin taistelu|Salamiin meritaistelu]]ssa 490 eaa. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] aikaan Mýkonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja [[Rooman valtakunta]]an kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] kuningas Mithridate valloitti [[Egeanmeri|Egeanmereen]] kuuluvat alueet.


Lähinnä graniitista koostuvan saaren korkein kohta on Profítis Ilías Varniótis (373 metriä). Karun saaren vesivarat ovat hyvin vähäiset, joten asukkaat joutuvat turvautumaan meriveteen, josta suola on poistettu.
⚫
1200-luvulla Mýkonos liitettiin [[Náxoksen herttuakunta]]an ja myöhemmin [[Venetsian tasavalta|Venetsiaan]] kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen. Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mando Mavrogenous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan [[1822]]. Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.


=== Hallinto, kaupungit ja kylät ===
==Matkailu==
{{Pääartikkeli|[[Mýkonos (kunta)|Mýkonoksen kunta]]}}
⚫
Säännöllinen [[höyrylaiva]]liikenne Mýkonokselle käynnistyi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on yksi maailman kuuluisimmista matkailukohteista lukuisine trendikkäine illanviettopaikkoineen. Se on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden, huvijahtien omistajien sekä vapaamielisten ihmisten mekka.


Mýkonos kuuluu hallinnollisesti [[Mýkonos (kunta)|Mýkonoksen kuntaan]], johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria, kuten [[Delos]] (''Dílos'').<ref name="Elstat"/>
⚫
==Lähteet==

⚫
{{Commonscat-rivi|Mykonos}}
Suurin osa väestöstä asuu [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonoksen kaupungissa]] (3&nbsp;783 asukasta) saaren länsirannikolla. Muut saaren suurimmat asutukset ovat [[Áno Merá]] (1&nbsp;459 asukasta), [[Ornós]] (1&nbsp;025), Klouvás (953), Platýs Gialós (833) ja Toúrlos (669).<ref name="Elstat"/> (Katso myös: [[Mýkonos (kunta)#Kunnan osat|Luettelo Mýkonoksen kunnan kaupungeista ja kylistä]].)
*Aurinkomatkojen Kykladien opas

*CD-Facta 2005
[[Tiedosto:GR-mykonos-port-pano.jpg|thumb|none|380px|Panoraamakuva [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonoksen kaupungista]] ja satamasta.]]

== Historia ==

⚫
[[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] Mýkonos oli [[Zeus|Zeuksen]] ja [[gigantti|giganttien]] välisen taistelun tapahtumapaikka, ja saari nimettiin [[Apollon]]in pojanpojan Mykonsin mukaan. Erään tarun mukaan saaren kalliot ovat [[Poseidon]]in ja [[Herakles|Herakleen]] surmaamien jättiläisten kivettyneitä ruumiita.

[[Tiedosto:Little Venice in Chora of Mykonos 130124.jpg|thumb|left|220px|Mýkonoksen kaupungin ”Pikku Venetsiaa”.]]
⚫
Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat 5&nbsp;000 vuoden takaa Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. [[joonialaiset]] asuttivat saaren. Saari alkoi kehittyä läheisen, silloin tiheään asutun [[Delos|Deloksen]] saaren vanavedessä. [[Persialaissodat|Persialaissotien]] aikana Mýkonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi [[antiikin Ateena|Ateenan]] puolelle Persian laivaston hävittyä [[Salamiin taistelu|Salamiin meritaistelu]]ssa vuonna 480 eaa. Myöhemmin se kuului Ateenan johtamaan [[Deloksen meriliitto]]on. [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] aikaan Mýkonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja [[Rooman valtakunta]]an kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] kuningas [[Mithridates]] valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet.

⚫
1200-luvulla Mýkonos liitettiin [[Náxoksen herttuakunta]]an ja myöhemmin [[Venetsian tasavalta|Venetsiaan]] kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen vuonna 1537.<ref name="GIH">{{Kirjaviite | Nimeke=Greek Island Hopping 2008 | Julkaisija=Thomas Cook Publishing | Vuosi=2008 | Tunniste=IBSN 978-1-84157-839-2 | Luku=Mykonos | Sivu=229–237}}</ref> Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.<ref name="GIH"/> Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.

== Matkailu ja nähtävyydet ==

⚫
Mýkonos on yksi Kreikan suosituimpia saaria turistien keskuudessa.<ref name="GIH"/> Säännöllinen [[höyrylaiva]]liikenne Mýkonokselle käynnistyi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden ja huvijahtien omistajien suosiossa ja siellä on lukuisia trendikkäitä illanviettopaikkoja.

Mýkonoksen nähtävyyksiin kuuluvat [[Mýkonos (kaupunki)|Mýkonoksen kaupunki]] itsessään, mukaan lukien sen ”Pikku-Venetsiaksi” kutsuttu kaupunginosa, sekä kaupungissa sijaitsevat [[Mýkonoksen arkeologinen museo]] ja [[Egeanmeren merenkulkumuseo]]. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa [[Panagía Paraportianín kirkko]] sekä [[Tourlianín luostari|Panagía Tourlianín luostari]].<ref name="GIH"/>

⚫
== Lähteet ==

{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
⚫
{{Commonscat-rivi|Mykonos|Mýkonos}}


{{AAKKOSTUS:Mykonos}}
{{AAKKOSTUS:Mykonos}}

Versio 4. elokuuta 2015 kello 19.26

Mýkonos
Μύκονος
Mýkonoksen saarta ilmasta nähtynä.
Mýkonoksen saarta ilmasta nähtynä.
Maantiede
Sijainti 37°27′00″N, 25°19′59″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 86,125 km²
Korkein kohta Profítis Ilías Varniótis, 373
Valtio
Valtio Kreikka Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Mýkonos
Kunta Mýkonos
Väestö
Väkiluku 10 134
Suurin kaupunki Mýkonos
Asutuskeskukset Áno Merá, Ornós
Kielet kreikka

Mýkonos (kreik. Μύκονος; myös Míkonos) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 86,125 neliökilometriä ja asukasluku 10 134 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Mýkonos kuuluu Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Mýkonoksen kaupunki.[1]

Maantiede

Mýkonos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskellä ja kuuluu Kykladien pohjoisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Tínos luoteispuolella, Ríneia länsipuolella sekä Páros ja Náxos eteläpuolella. Kauempana idässä sijaitsee Ikaría.

Lähinnä graniitista koostuvan saaren korkein kohta on Profítis Ilías Varniótis (373 metriä). Karun saaren vesivarat ovat hyvin vähäiset, joten asukkaat joutuvat turvautumaan meriveteen, josta suola on poistettu.

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Mýkonoksen kunta

Mýkonos kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria, kuten Delos (Dílos).[1]

Suurin osa väestöstä asuu Mýkonoksen kaupungissa (3 783 asukasta) saaren länsirannikolla. Muut saaren suurimmat asutukset ovat Áno Merá (1 459 asukasta), Ornós (1 025), Klouvás (953), Platýs Gialós (833) ja Toúrlos (669).[1] (Katso myös: Luettelo Mýkonoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Panoraamakuva Mýkonoksen kaupungista ja satamasta.

Historia

Kreikkalaisessa mytologiassa Mýkonos oli Zeuksen ja giganttien välisen taistelun tapahtumapaikka, ja saari nimettiin Apollonin pojanpojan Mykonsin mukaan. Erään tarun mukaan saaren kalliot ovat Poseidonin ja Herakleen surmaamien jättiläisten kivettyneitä ruumiita.

Mýkonoksen kaupungin ”Pikku Venetsiaa”.

Ensimmäiset merkit asutuksesta Mýkonoksella ovat 5 000 vuoden takaa Mavrospiliássa. 1000-luvun alussa eaa. joonialaiset asuttivat saaren. Saari alkoi kehittyä läheisen, silloin tiheään asutun Deloksen saaren vanavedessä. Persialaissotien aikana Mýkonos oli aluksi persialaisten puolella, mutta liittyi Ateenan puolelle Persian laivaston hävittyä Salamiin meritaistelussa vuonna 480 eaa. Myöhemmin se kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Aleksanteri Suuren aikaan Mýkonos oli kehittynyt merenkulussa ja maataloustuotteiden viennissä, ja Rooman valtakuntaan kuuluessaan saarelaiset nauttivat suorastaan vauraudesta, kunnes 88 eaa. Vähän-Aasian kuningas Mithridates valloitti Egeanmereen kuuluvat alueet.

1200-luvulla Mýkonos liitettiin Náxoksen herttuakuntaan ja myöhemmin Venetsiaan kuuluneeseen Tínoksen lääniin. 1400-luvulla saari oli Venetsian alusmaana, kunnes osmanit valloittivat sen vuonna 1537.[2] Osmanien valtakaudella tuhansia saarelaisia kaapattiin orjiksi. Saari kuitenkin menestyi taloudellisesti ja sillä oli suuri kauppalaivasto. Kreikan vapaussodan aikaan 1820-luvulla Mýkonoksen sankarihahmoksi nousi Mandó Mavrogénous, joka muun muassa rahoitti vallankumousta ja organisoi ihmiset kapinaan turkkilaisia vastaan vuonna 1822.[2] Kreikan itsenäistymisen jälkeen saaren talous romahti ja se menetti laivastonsa. Vähitellen talous saatiin kuitenkin rakennettua ennalleen.

Matkailu ja nähtävyydet

Mýkonos on yksi Kreikan suosituimpia saaria turistien keskuudessa.[2] Säännöllinen höyrylaivaliikenne Mýkonokselle käynnistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mikä johti matkailun kehittymiseen. Toisen maailmansodan aikaan saari oli saksalaisten miehittämä, mutta turismi nousi jälleen 1950-luvulla. Nykyisin saari on erityisesti kreikkalaisten ja kansainvälisten julkisuuden henkilöiden ja huvijahtien omistajien suosiossa ja siellä on lukuisia trendikkäitä illanviettopaikkoja.

Mýkonoksen nähtävyyksiin kuuluvat Mýkonoksen kaupunki itsessään, mukaan lukien sen ”Pikku-Venetsiaksi” kutsuttu kaupunginosa, sekä kaupungissa sijaitsevat Mýkonoksen arkeologinen museo ja Egeanmeren merenkulkumuseo. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Panagía Paraportianín kirkko sekä Panagía Tourlianín luostari.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ a b c d ”Mykonos”, Greek Island Hopping 2008, s. 229–237. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mýkonos&oldid=15116780”