Ero sivun ”Pavel Sinebrychoff” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
syntymävuosi oli kopioitu väärin, lisäsin linkin kb:hen (hän olisi ollut 104-vuotias mikä ei pidä paikkaansa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Pavel (Paul) Sinebrychoff''' ([[1799]] – [[1883]]) oli [[kauppaneuvos]] ja [[Sinebrychoff (yritys)|Sinebrychoffin panimon]] omistaja.<ref name= "kb9">{{Kirjaviite | Tekijä = Aune Jääskinen | Nimeke = Pavel Sinebrychoff (1789-1883). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9 | Vuosi = 2007| Sivu = 42-43 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |www = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4340/| Tunniste = ISBN 978-951-746-450-5}}</ref>
'''Pavel (Paul) Sinebrychoff''' ([[1799]] – [[1883]]) oli [[kauppaneuvos]] ja [[Sinebrychoff (yritys)|Sinebrychoffin panimon]] omistaja.<ref name= "kb9">{{Kirjaviite | Tekijä = Aune Jääskinen | Nimeke = Pavel Sinebrychoff (1799-1883). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9 | Vuosi = 2007| Sivu = 42-43 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |www = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4340/| Tunniste = ISBN 978-951-746-450-5}}</ref>


Sinebrychoffin isä oli kauppias Peter Sinebrychoff. Pavel Sinebrychoffin veljen [[Nikolai Sinebrychoff]]in kuoltua 1848 Pavel ja toinen veli Ivan perivät suuren omaisuuden. Pavelille jäi [[Helsinki|Helsinkiin]] sijoittunut liiketoiminta. Sinebrychoff hoiti perimäänsä liiketoimintaa menestyksellä, laajentaen sitä huomattavasti. [[1870-luku|1870-luvulla]] hän oli [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] suurin veronmaksaja yksityishenkilönä ja Helsingin kaupungissa häntä enemmän veroja maksoi vain [[Suomen Pankki]]. Keisari [[Aleksanteri II]] myönsi Sinebrychoffille kauppaneuvoksen arvon vieraillessaan Helsingissä 1863. Mainittuna vuonna Sinebrychoffin liikeyrityksissa työskenteli yli 200 henkilöä. Sinebrychoff tuki [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksista kirkkoa]] eri tavoin ja oli [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsen.<ref name="kb9"/>
Sinebrychoffin isä oli kauppias Peter Sinebrychoff. Pavel Sinebrychoffin veljen [[Nikolai Sinebrychoff]]in kuoltua 1848 Pavel ja toinen veli Ivan perivät suuren omaisuuden. Pavelille jäi [[Helsinki|Helsinkiin]] sijoittunut liiketoiminta. Sinebrychoff hoiti perimäänsä liiketoimintaa menestyksellä, laajentaen sitä huomattavasti. [[1870-luku|1870-luvulla]] hän oli [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] suurin veronmaksaja yksityishenkilönä ja Helsingin kaupungissa häntä enemmän veroja maksoi vain [[Suomen Pankki]]. Keisari [[Aleksanteri II]] myönsi Sinebrychoffille kauppaneuvoksen arvon vieraillessaan Helsingissä 1863. Mainittuna vuonna Sinebrychoffin liikeyrityksissa työskenteli yli 200 henkilöä. Sinebrychoff tuki [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksista kirkkoa]] eri tavoin ja oli [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsen.<ref name="kb9"/>

Versio 4. elokuuta 2015 kello 16.22

Pavel (Paul) Sinebrychoff (17991883) oli kauppaneuvos ja Sinebrychoffin panimon omistaja.[1]

Sinebrychoffin isä oli kauppias Peter Sinebrychoff. Pavel Sinebrychoffin veljen Nikolai Sinebrychoffin kuoltua 1848 Pavel ja toinen veli Ivan perivät suuren omaisuuden. Pavelille jäi Helsinkiin sijoittunut liiketoiminta. Sinebrychoff hoiti perimäänsä liiketoimintaa menestyksellä, laajentaen sitä huomattavasti. 1870-luvulla hän oli Suomen suuriruhtinaskunnan suurin veronmaksaja yksityishenkilönä ja Helsingin kaupungissa häntä enemmän veroja maksoi vain Suomen Pankki. Keisari Aleksanteri II myönsi Sinebrychoffille kauppaneuvoksen arvon vieraillessaan Helsingissä 1863. Mainittuna vuonna Sinebrychoffin liikeyrityksissa työskenteli yli 200 henkilöä. Sinebrychoff tuki Suomen ortodoksista kirkkoa eri tavoin ja oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.[1]

Sinebrychoff meni naimisiin vasta 1850, itseään 30 vuotta nuoremman Anna Tihonoffin kanssa (1830-1904). Perheeseen syntyi kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Heistä Maria (1852-1923) avioitui lääkäri C. F. von Wahlbergin kanssa, joka toimi muun muassa lääkintöhallituksen pääjohtajana.[1]

Lähteet

  1. a b c Aune Jääskinen: Pavel Sinebrychoff (1799-1883). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9, s. 42-43. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.