Ero sivun ”Kemijoki (Viena)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Jmk siirsi sivun Kemijoki (Viena) uudelle nimelle Kemjoki: Mm. viranomaislähteissä näin
Kem
Rivi 1: Rivi 1:
{{Joki
{{Joki
| joen_nimi = Vienan Kemijoki
| joen_nimi = Kem
| kuva = Кемь река.jpg
| kuva = Кемь река.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti =
Rivi 12: Rivi 12:
}}
}}


'''Kemijoki''' (myös '''Vienan Kemijoki''', {{k-ru|Кемь|Kem}}) on [[Kemijoen vesistö (Viena)|Kemijoen vesistön]] laskujoki [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] pohjoisosassa [[Vienan Karjala]]ssa [[Venäjä]]llä.<ref name="rekaKem"/> [[Suomi|Suomessa]] joen eteen usein liitetään sana Viena, erotukseksi Suomen [[Kemijoki|Kemijoesta]].
'''Kem''' eli '''Kemjoki''' ({{k-ru|Кемь|Kem}}) on [[Kemijoen vesistö (Viena)|Kemjoen vesistön]] laskujoki [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] pohjoisosassa [[Vienan Karjala]]ssa [[Venäjä]]llä.<ref name="rekaKem"/> [[Suomi|Suomessa]] joen eteen joskus liitetään sana Viena, erotukseksi Suomen [[Kemijoki|Kemijoesta]].


Kemijoki on 191 kilometriä pitkä<ref name="rekaKem"/> ja joen leveys alajuoksulla on noin 200-400 metriä. Kemijoki on pääasiassa 1,5-2,5 metriä syvä. Vienan Kemin valuma-alue kattaa yhteensä 27&nbsp;700 neliökilometriä.<ref name="rekaKem"/> Latvavesistä osa on Suomen puolella.
Kem on 191 kilometriä pitkä<ref name="rekaKem"/> ja joen leveys alajuoksulla on noin 200-400 metriä. Kem on pääasiassa 1,5-2,5 metriä syvä. Kemin valuma-alue kattaa yhteensä 27&nbsp;700 neliökilometriä.<ref name="rekaKem"/> Latvavesistä osa on Suomen puolella.


Se alkaa [[Ala-Kuittijärvi|Ala-Kuittijärven]] eteläpäästä, josta se virtaa etelään [[Jyskyjärvi (järvi)|Jyskyjärveen]]. Sinne laskee myös Kemijoen suurin sivujoki [[Tširkkakemijoki]]. Jyskyjärvestä Kemijoki virtaa kohti itää. Pian Jyskyjärven länsipuolella laskee Kemijokeen pohjoisesta Kepajoen reitti ja etelästä pieni Suopasjoen reitti. Tämän jälkeen Kemijoki kääntyy kohti pohjoista. Seuraava merkittävämpi lisäjoki on pohjoisesta tuleva Kuusutjoki, jonka jälkeen Kemijoki kääntyy ensin virtaamaan kohti kaakkoa, sitten taas pohjoista ja lopulta itää. Tämän jälkeen siihen laskee pohjoisesta Sompajoen reitti. Viimeinen merkittävä lisäjoki ennen Kemijoen laskua [[Vienanmeri|Vienanmereen]], on etelästä tuleva Ohtajoen reitti.
Se alkaa [[Ala-Kuittijärvi|Ala-Kuittijärven]] eteläpäästä, josta se virtaa etelään [[Jyskyjärvi (järvi)|Jyskyjärveen]]. Sinne laskee myös Kemjoen suurin sivujoki [[Tširkkakemijoki]]. Jyskyjärvestä Kem virtaa kohti itää. Pian Jyskyjärven länsipuolella laskee Kemjokeen pohjoisesta Kepajoen reitti ja etelästä pieni Suopasjoen reitti. Tämän jälkeen Kem kääntyy kohti pohjoista. Seuraava merkittävämpi lisäjoki on pohjoisesta tuleva Kuusutjoki, jonka jälkeen Kem kääntyy ensin virtaamaan kohti kaakkoa, sitten taas pohjoista ja lopulta itää. Tämän jälkeen siihen laskee pohjoisesta Sompajoen reitti. Viimeinen merkittävä lisäjoki ennen Kemjoen laskua [[Vienanmeri|Vienanmereen]] on etelästä tuleva Ohtajoen reitti.


Kemijoen rannat ovat vaihtelevat, välillä rannat ovat hiekkaa ja kiveä, välillä joki virtaa suoalueiden läpi ja välillä se levenee suvannoksi. Kemijoessa on noin 20 suurta koskea ja monia pienempiä. Isompiin koskiin, kuten [[Usmankoski|Usmankoskeen]] ja [[Vääräkoski|Vääräkoskeen]] on rakennettu [[vesivoimala]]t, joiden yläpuolelle on syntynyt patoamisen myötä järvimäisiä suvantoja.
Kemin rannat ovat vaihtelevat, välillä rannat ovat hiekkaa ja kiveä, välillä joki virtaa suoalueiden läpi ja välillä se levenee suvannoksi. Kemjoessa on noin 20 suurta koskea ja monia pienempiä. Isompiin koskiin, kuten [[Usmankoski|Usmankoskeen]] ja [[Vääräkoski|Vääräkoskeen]] on rakennettu [[vesivoimala]]t, joiden yläpuolelle on syntynyt patoamisen myötä järvimäisiä suvantoja.


Kemijoki on tärkeä uittoväylä, mutta laivaliikenteelle se ei sovellu monien koskien vuoksi. Pienemmillä veneillä liikennöinti kyllä sujuu. Kemijoki virtaa pääasiassa läpi asumattomien erämaiden. Sen rannoilla olevista asutuskeskuksista mainittakoon [[Vienan Kemi]]n kaupunki joen suulla sekä [[Paanajärvi|Paanajärven]] ja [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kylät.
Kem on tärkeä uittoväylä, mutta laivaliikenteelle se ei sovellu monien koskien vuoksi. Pienemmillä veneillä liikennöinti kyllä sujuu. Kem virtaa pääasiassa läpi asumattomien erämaiden. Sen rannoilla olevista asutuskeskuksista mainittakoon [[Vienan Kemi]]n kaupunki joen suulla sekä [[Paanajärvi|Paanajärven]] ja [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kylät.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 25. heinäkuuta 2015 kello 22.26

Kem
Alkulähde Ala-Kuittijärvi
Laskupaikka Vienanmeri
Maat Karjalan tasavalta (Venäjä)
Pituus 191[1] km
Alkulähteen korkeus 101 m
Virtaama 275 m³/s
Valuma-alue 27 700 km²

Kem eli Kemjoki (ven. Кемь, Kem) on Kemjoen vesistön laskujoki Karjalan tasavallan pohjoisosassa Vienan Karjalassa Venäjällä.[1] Suomessa joen eteen joskus liitetään sana Viena, erotukseksi Suomen Kemijoesta.

Kem on 191 kilometriä pitkä[1] ja joen leveys alajuoksulla on noin 200-400 metriä. Kem on pääasiassa 1,5-2,5 metriä syvä. Kemin valuma-alue kattaa yhteensä 27 700 neliökilometriä.[1] Latvavesistä osa on Suomen puolella.

Se alkaa Ala-Kuittijärven eteläpäästä, josta se virtaa etelään Jyskyjärveen. Sinne laskee myös Kemjoen suurin sivujoki Tširkkakemijoki. Jyskyjärvestä Kem virtaa kohti itää. Pian Jyskyjärven länsipuolella laskee Kemjokeen pohjoisesta Kepajoen reitti ja etelästä pieni Suopasjoen reitti. Tämän jälkeen Kem kääntyy kohti pohjoista. Seuraava merkittävämpi lisäjoki on pohjoisesta tuleva Kuusutjoki, jonka jälkeen Kem kääntyy ensin virtaamaan kohti kaakkoa, sitten taas pohjoista ja lopulta itää. Tämän jälkeen siihen laskee pohjoisesta Sompajoen reitti. Viimeinen merkittävä lisäjoki ennen Kemjoen laskua Vienanmereen on etelästä tuleva Ohtajoen reitti.

Kemin rannat ovat vaihtelevat, välillä rannat ovat hiekkaa ja kiveä, välillä joki virtaa suoalueiden läpi ja välillä se levenee suvannoksi. Kemjoessa on noin 20 suurta koskea ja monia pienempiä. Isompiin koskiin, kuten Usmankoskeen ja Vääräkoskeen on rakennettu vesivoimalat, joiden yläpuolelle on syntynyt patoamisen myötä järvimäisiä suvantoja.

Kem on tärkeä uittoväylä, mutta laivaliikenteelle se ei sovellu monien koskien vuoksi. Pienemmillä veneillä liikennöinti kyllä sujuu. Kem virtaa pääasiassa läpi asumattomien erämaiden. Sen rannoilla olevista asutuskeskuksista mainittakoon Vienan Kemin kaupunki joen suulla sekä Paanajärven ja Jyskyjärven kylät.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Reka Kem (Venäjän vesistörekisterin tietoja kohteesta.) textual.ru. Viitattu 30.7.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kemijoki_(Viena)&oldid=15091521”