Suomen vaalipiirit

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu nykyisin 13 vaalipiiriin, joista kustakin valitaan niiden asukaslukuun suhteutettu määrä kansanedustajia. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994.

Yleistä

Suomen nykyiset vaalipiirit
Suomen 13 vaalipiiriä01 Helsingin vaalipiiri, 02 Uudenmaan vaalipiiri, 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri, 04 Satakunnan vaalipiiri, 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, 06 Hämeen vaalipiiri, 07 Pirkanmaan vaalipiiri, 08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri, 09 Savo-Karjalan vaalipiiri, 10 Vaasan vaalipiiri, 11 Keski-Suomen vaalipiiri, 12 Oulun vaalipiiri, 13 Lapin vaalipiiri

Vaalipiireiksi kutsutut alueet ovat olleet ja ovat valtiollisten vaalien vaalipiirit, jotka ovat aikaisemmin noudatelleet läänijakoa ja jotka 1997 lääniuudistuksesta alkaen nimityksiltään noudattavat pääasiassa maakuntajakoa historiallisia läänipoikkeuksia lukuun ottamatta. Vuoden 2003 vaaleista lähtien siirryttiin eduskuntavaaleissa noudattamaan maakuntajakoon perustuvaa vaalipiirijakoa.

Hämeen vaalipiirin muodostaa entinen Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, joka käsittää sekä Kanta-Hämeen että Päijät-Hämeen. Kaakkois-Suomen vaalipiiri käsittää Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Savo-Karjalan vaalipiiriin kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Vaasan vaalipiiri käsittää Vaasan läänin vaalipiirin, joka maakuntahallinnossa jakautuu Etelä-Pohjanmaaksi, Pohjanmaaksi (Vaasan seudun ruotsinkieliseksi rannikkoseuduksi Pietarsaareen saakka) ja Keski-Pohjanmaaksi. Oulun vaalipiiriin kuuluu Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, kuten aikaisemmin Oulun lääniin vaalipiiriin. Uudellamaalla Helsinki on erotettu omaksi vaalipiirikseen, muut kunnat muodostavat Uudenmaan vaalipiirin.

Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan yksi kansanedustaja. Valittavien lukumäärä on kokonaislukuosa vaalipiirien asukkaiden lukumäärästä jaettuna koko maan asukasluvulla ja kerrottuna luvulla 199. Tuolla laskutoimituksella jakamatta jäävät kansanedustajapaikat jaetaan desimaaliosan suuruuden mukaisessa järjestyksessä niin, että kansanedustajien kokonaismääräksi tulee 200. Lukumäärä vahvistetaan asetuksella.

Kukin puolue voi asettaa enintään vaalipiiristä valittavan määrän ehdokkaita, kuitenkin vähintään 14. Vaaliliiton muodostavat puolueet voivat asettaa ehdokkaita yhteensä tuon enimmäismäärän. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä yhteislistalla voi olla enintään neljä ehdokasta.

Presidentin ja EU-parlamentin vaaleissa koko maa muodostaa yhden vaalipiirin. Äänestys kuitenkin tapahtuu ja äänet lasketaan vaalipiireittäin.

Äänestäjä voi äänestää ainoastaan oman vaalipiirin ehdokkaita.

Vaalin toimittamista varten valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan aluehallintovirastojen (vuoteen 2009 asti lääninhallitusten) yhteydessä toimivat vaalipiirilautakunnat edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneitten puolueen asettamista ehdokkaista.

Vaalipiirien paikkamäärät eduskuntavaaleissa 1962–2015

vaalipiiri		paikat
		1962	1966	1970	1972	1975	1979	1983	1987	1991	1995	1999	2003	2007	2011	2015
Helsingin vaalipiiri		20	21	22	22	21	20	20	20	20	19	20	21	21	21	22
Uudenmaan vaalipiiri		17	18	20	21	24	26	27	29	30	31	32	33	34	35	35
Varsinais-Suomen vaalipiiri		16	16	16	16	16	17	17	17	17	17	17	17	17	17	17
Satakunnan vaalipiiri		14	13	13	13	13	13	13	12	12	11	10	9	9	9	8
Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri		1	1	1	1	1	1	1	1	1	1	1	1	1	1	1
Hämeen vaalipiiri		14	14	14	15	15	15	15	15	13	13	13	14	14	14	14
Pirkanmaan vaalipiiri		12	12	13	13	13	13	13	13	15	16	16	18	18	18	19
Kymen vaalipiiri (1962–2011)	Kaakkois-Suomen vaalipiiri (2015–)	15	15	15	15	15	15	14	14	13	13	13	12	12	12	17
Etelä-Savon vaalipiiri (1962–2011)		11	10	10	10	9	9	9	8	8	8	8	6	6	6
Pohjois-Savon vaalipiiri (1962–2011)	Savo-Karjalan vaalipiiri (2015–)	12	12	11	11	11	11	10	10	10	10	10	10	10	9	16
Pohjois-Karjalan vaalipiiri (1962–2011)		10	9	8	8	8	7	7	7	7	7	7	7	6	6
Vaasan vaalipiiri		20	20	19	18	18	18	18	18	18	18	17	17	17	17	16
Keski-Suomen vaalipiiri		11	11	11	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10
Oulun vaalipiiri		18	18	18	18	17	17	18	18	18	18	18	18	18	18	18
Lapin vaalipiiri		9	10	9	9	9	8	8	8	8	8	8	7	7	7	7
Yhteensä		200	200	200	200	200	200	200	200	200	200	200	200	200	200	200

Puoluekannatus vaalipiireissä

Suurimmat puolueet kunnittain eduskuntavaaleissa 2015.

  kokoomus

  SDP

  perussuomalaiset

  keskusta

  vasemmistoliitto

  RKP

  kristillisdemokraatit

Vuoden 2011 vaalit olivat poikkeukselliset, mutta kertovat myös sekä uutta että vanhaa puolueiden kannatuksesta eri vaalipiireissä. Suurin puolue Kokoomus sai suurimman osan kannatuksestaan Uudenmaan, Helsingin, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan vaalipiireistä. Kokoomuksen kannatus siis sijoittui jälleen etupäässä Etelä- ja Länsi-Suomen suuriin kaupunkiseutuihin. SDP:n kannatusalueet säilyivät perinteisesti Etelä- ja Itä-Suomen pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. SDP oli suurin puolue muun muassa Kymen, Hämeen ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä. Historian suurimman vaalivoiton myötä kolmanneksi nousseen Perussuomalaisten kannatus jakautui suurista puolueista tasaisimmin ympäri Suomea, mutta eniten kannatusta puolue sai rakennemuutosalueilta, joita heijastaa korkea työttömyys. Perussuomalaisten vahvoja alueita olivat Satakunnan, Kymen ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit sekä Pirkanmaan maaseutukunnat. Roiman tappion saanut Keskusta sai perinteiseen tapaan suurimman osan kannatuksestaan harvaanasutuilta alueilta etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen vaalipiireistä, vaikka puolueen kannatus romahtikin niissä samoin kuin muualla maassa. Vasemmistoliitolle parasta seutua olivat Lapin ja Oulun vaalipiirit ja Vihreille vastaavasti Helsinki ja Uudenmaan vaalipiiri. RKP:n kannatus jatkui uskollisena ruotsinkielisillä alueilla, joita on etenkin Vaasan vaalipiirissä. Myös Kristillisdemokraattien kannatus perustui enemmänkin kuntiin kuin kokonaisiin vaalipiireihin. Luodon ja Pedersören kunnat olivat KD:lle jälleen muuta maata selvästi suosiollisemmat kansanedustajaksi valitun Peter Östmanin äänimäärien myötä.

Vaalipiirien suurimmat puolueet (2015)

• 01 Helsingin vaalipiiri : Kokoomus 26,0 %
• 02 Uudenmaan vaalipiiri : Kokoomus 24,0 %
• 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri : Kokoomus 21,0 %
• 04 Satakunnan vaalipiiri : Perussuomalaiset 25,0 %
• 05 Ahvenanmaan vaalipiiri : ÅS (Ahvenanmaan yhteislista) 89,5 %
  1 edustaja RKP:n eduskuntaryhmässä
• 06 Hämeen vaalipiiri : SDP 22,1 %
• 07 Pirkanmaan vaalipiiri : Kokoomus 19,7 %
• 08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri : Keskusta 25,2 %
• 09 Savo-Karjalan vaalipiiri : Keskusta 32,5 %
• 10 Vaasan vaalipiiri : Keskusta 27,4 %
• 11 Keski-Suomen vaalipiiri : Keskusta 26,9 %
• 12 Oulun vaalipiiri : Keskusta 42,7 %
• 13 Lapin vaalipiiri : Keskusta 42,9 %

Entiset vaalipiirit

1906

Vaalipiirit 1906–1921

Vaalipiirit 1921–1938

Ensimmäisissä vuoden 1906 valtiosäännön uudistuksen jälkeen 15.–16.3.1907 pidetyissä eduskuntavaaleissa oli maa jaettu kuuteentoista 7. heinäkuuta 1906 suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistamaan vaalipiiriin. Vaalipiirit muodostettiin Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivien talopoikaissäädyn vaalipiireinä käytetyistä kihlakunnista:

1. Uudenmaan läänin vaalipiiri
2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri (Ahvenanmaan kihlakunta, Vehmaan kihlakunta, Mynämäen kihlakunta, Piikkiön kihlakunta, Halikon kihlakunta, Maskun kihlakunta)
3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri (Ulvilan kihlakunta, Ikaalisten kihlakunta, Tyrvään kihlakunta, Loimaan kihlakunta)
4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri (Tammelan kihlakunta, Hauhon kihlakunta, Hollolan kihlakunta)
5. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri (Pirkkalan kihlakunta, Ruoveden kihlakunta, Jämsän kihlakunta)
6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri (1906–1945, Kymin kihlakunta, Lappeen kihlakunta, Rannan kihlakunta)
7. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri (1906–1945)
8. Mikkelin läänin vaalipiiri
9. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri (Rautalammin kihlakunta, Kuopion kihlakunta, Iisalmen kihlakunta)
10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri (Liperin kihlakunta, Ilomantsin kihlakunta, Pielisjärven kihlakunta)
11. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri (1906–1960, Laukaan kihlakunta, Kuortaneen kihlakunta)
12. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri (1906–1960, Ilmajoen kihlakunta, Korsholman kihlakunta poisluettuna Ylistaron kunta ja Isokyrön kunta)
13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri (1906–1960, Ylistaron kunta ja Isokyrön kunta Korsholman kihlakunnasta, Lapuan kihlakunta, Pietarsaaren kihlakunta)
14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri (1906–1938, Saloisten kihlakunta, Haapajärven kihlakunta, Kajaanin kihlakunta, Oulun kihlakunnan kunnat: Oulun maalaiskunta, Oulunsalon kunta, Kempeleen kunta, Lumijoen kunta, Limingan kunta, Temmeksen kunta, Tyrnävän kunta, Muhoksen kunta, Utajärven kunta)
15. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri (1906–1938, Kemin kihlakunta, Oulun kihlakunnan kunnat: Kuivaniemen kunta, Iin kunta, Haukiputaan kunta, Kiimingin kunta, Ylikiimingin kunta, Pudasjärven kunta, Taivalkosken kunta, Kuusamon kunta)
16. Lapin vaalipiiri 1906–1908, Lapinmaan vaalipiiri 1909–1938, Lapin läänin vaalipiiri –1995, Lapin kihlakunta keskellä olevan kaupunki mukaan lukien.

Viidessätoista vaalipiirissä noudatettiin suhteellista vaalitapaa niin kuin nykyäänkin. Lapin vaalipiirissä kuitenkin valittiin yksi edustaja enemmistövaalilla johtuen harvasta asutuksesta. [1] [2]

Uudenmaan vaalipiiriin kuului Helsingin kaupungin vaalipiiri, joka erotettiin myöhemmin omaksi vaalipiirikseen 1952. Lappi kuului vuoteen 1938 saakka Oulun lääniin, ja nykyinen Lapin maakunnan alue kuului Lapin vaalipiiriin ja Oulun läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Ahvenanmaa oli osa Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Keski-Suomen vaalipiiri muodostettiin vasta 1960 ympäröivien vaalipiirien osista Keski-Suomen läänin perustamisen yhteydessä.

Merkittävän muutoksen vaalipiireihin loivat Suomen alueluovutukset Moskovan välirauhassa 1944 ja Pariisin rauhassa 1947 vahvistamat alueluovutukset,

1945–1948

Viipurin läänin entiset asukkaat eivät äänestäneet eduskuntavaaleissa 1945 ja eduskuntavaaleissa 1948 tosiasiallisten asuinpaikkojensa vaalipiireissä, vaan Viipurin läänin itäisen vaalipiirin entiset äänestäjät äänestivät muodostaen yhteisen vaalipiirin ympäri Suomen Kymen läänin itäisessä vaalipiirissä, joka oli uudelleen vallinneet olosuhteet huomioon otettu Viipurin läänin itäinen vaalipiiri sisällöltään jotkin kunnat lisättyinä.

1969 vaalilaki

Vuoden 1969 vaalilaki määritteli vaalipiirit seuraavasti:

1. Helsingin kaupungin vaalipiiri (erotettiin Uudenmaan läänin vaalipiiristä vaaleista 1954 lähtien)
2. Uudenmaan läänin vaalipiiri, johon kuuluu Uudenmaan lääni lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia
3. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Pyhärannan kunta, Kodisjoen kunta, Laitilan kunta, Karjalan kunta, Yläneen kunta, Oripään kunta, Alastaron kunta, Loimaan kaupunki, Metsämaan kunta sekä niiden eteläpuolella olevat osat Turun ja Porin lääniä.
4. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Rauman maalaiskunta, Lapin kunta, Hinnerjoen kunta, Honkilahden kunta, Säkylän kunta, Vampulan kunta, Huittisten kunta, Punkalaitumen kunta sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Turun ja Porin lääniä.
5. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
6. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Urjalan kunta, Kylmäkosken kunta, Viialan kunta, Sääksmäen kunta, Valkeakosken kaupunki, Tyrvännön kunta, Hauhon kunta, Lammin kunta, Padasjoen kunta sekä niiden eteläpuolella olevat osat Hämeen lääniä.
7. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Vesilahden kunta, Lempäälän kunta, Kangasalan kunta, Pälkäneen kunta, Luopioisten kunta, Kuhmalahden kunta, Kuhmoisten kunta sekä niiden pohjoispuolella olevat osat Hämeen lääniä.
8. Kymen läänin vaalipiiri
9. Mikkelin läänin vaalipiiri
10. Kuopion läänin vaalipiiri
11. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiri
12. Vaasan läänin vaalipiiri
13. Keski-Suomen läänin vaalipiiri
14. Oulun läänin vaalipiiri
15. Lapin läänin vaalipiiri

Vaalipiirit siis perustuivat edelleen periaatteessa läänijaolle sekä suhteelliselle vaalitavalle poikkeuksena Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, jossa käytiin enemmistövaali. Osa eteläisimmistä lääneistä oli edelleen jaettu lisäksi kahteen vaalipiiriin, kuten Hämeen lääni, Turun ja Porin lääni ja Uudenmaan lääni.

Aiheesta muualla

• Oikeusministeriö: [3] kansanedustajapaikat vaalipiireittäin 1907-2007