Ero sivun ”Nunavik” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Quekat.PNG|thumb|200px|Nunavik Québecin kartalla]] |
[[Image:Quekat.PNG|thumb|200px|Nunavik Québecin kartalla]] |
||
'''Nunavik''' (ᓄᓇᕕᒃ) |
'''Nunavik''' ([[inuktitut]]iksi ᓄᓇᕕᒃ) on alue [[Kanada]]n [[Atlantin valtameri|Atlantinrannikolla]]. Se muodostuu [[Québec]]in provinssin pohjoisimmasta kolmanneksesta, ja sijaitsee kokonaisuudessaan alueen etelärajan muodostavan 55. leveyspiirin pohjoispuolella. Alue on Québecin [[inuitit|inuitien]] kotialue, ja sen väkiluku on noin 11 000. 90% asukkaista on inuiteja. Asutus on keskittynyt alueen neljääntoista inuit-kylään sekä [[creet|cree-intiaanien]] asuttamaan [[Whapmagoostui]]n kylään. |
||
''Nunavik'' tarkoittaa ''asuinpaikkaa'' paikallisella [[inuktitut|inuktitutin kielen]] murteella. Alueen asukkaat kutsuvat itseään nimeällä ''Nunavimmiut''. Vuoteen [[1912]] saakka alue oli osa [[Luoteisterritoriot|Luoteisterritorioihin]] kuulunutta [[Ungavan alue]]tta. |
''Nunavik'' tarkoittaa ''asuinpaikkaa'' paikallisella [[inuktitut|inuktitutin kielen]] murteella. Alueen asukkaat kutsuvat itseään nimeällä ''Nunavimmiut''. Vuoteen [[1912]] saakka alue oli osa [[Luoteisterritoriot|Luoteisterritorioihin]] kuulunutta [[Ungavan alue]]tta. |
Versio 17. elokuuta 2006 kello 16.51
Nunavik (inuktitutiksi ᓄᓇᕕᒃ) on alue Kanadan Atlantinrannikolla. Se muodostuu Québecin provinssin pohjoisimmasta kolmanneksesta, ja sijaitsee kokonaisuudessaan alueen etelärajan muodostavan 55. leveyspiirin pohjoispuolella. Alue on Québecin inuitien kotialue, ja sen väkiluku on noin 11 000. 90% asukkaista on inuiteja. Asutus on keskittynyt alueen neljääntoista inuit-kylään sekä cree-intiaanien asuttamaan Whapmagoostuin kylään.
Nunavik tarkoittaa asuinpaikkaa paikallisella inuktitutin kielen murteella. Alueen asukkaat kutsuvat itseään nimeällä Nunavimmiut. Vuoteen 1912 saakka alue oli osa Luoteisterritorioihin kuulunutta Ungavan aluetta.
Maantiede
Nunavik on laaja, yli 500 000 neliökilometrin laajuinen alue, joka sijaitsee Québecin pohjoisosassa Hudsoninlahden ja Atlantin valtameren välisellä Ungavan niemimaalla. Alueella vallitsevat sekä artkinen että subarktinen ilmasto.
Alueen erottavat Nunavutin territoriosta Hudsoninlahti lännessä sekä Hudsoninsalmi ja Ungavanlahti pohjoisessa. Nunavikilla on yhteistä rajaa Québeciin kuuluvan Côte-Nordin alueen kanssa sekä Newfoundlandin ja Labradorin provinssiin kuuluvan Labradorin alueen kanssa. Ungavan niemimaa muodostaa kaksi kolmasosaa Nunavikin alueesta.
Asutuskeskukset
- Akulivik
- Aupaluk, 159 asukasta
- Inukjuak
- Ivujivik, Québecin pohjoisin asutuskeskus.
- Kangiqsualujjuaq
- Kangiqsujuaq
- Kangirsuk
- Kuujjuaq, hallintokeskus, 1 932 asukasta
- Kuujjuarapik, 555 asukasta
- Puvirnituq
- Quaqtaq
- Salluit
- Tasiujaq
- Umiujaq
- Whapmagoostui, 778 asukasta, alueen ainoa cree-intiaanien kylä.
Liikenne
Nunavikin tärkein liikenneyhteys on lentoliikenne. Alueella ei ole teitä, jotka yhdistäisivät sen muuhun provinssiin. Route Transtaïga (Trans-Taiga Road) päättyy 55. leveyspiirin lähelle Caniapiscaun patoaltaalle, useiden satojen kilometrien päähän Kuujjuaqin kylästä. Lentoliikennettä alueen kyliin on ympäri vuoden, lisäksi alueella on kesäisin ja syksyisin tarjolla laivayhteyksiä.
Hallinto
Nunavik kuuluu James Bayn alueen (Jamésie Territoryn) kanssa Nord-du-Québecin hallintoalueesen.
Vuoden 1978 James Bay and Northern Quebec Agreement ja Kativikin aluehallinnon perustaminen johtivat Nunavikin alueen laajempaan poliittiseen itsehallintoon. Kaikki alueen asukkaat ovat äänioikeutettuka alueellisissa vaaleissa. Kativikin aluehallinnon rahoituksesta puolet tulee Québecin hallitukselta, neljännes Kanadan liittovaltion hallinnolta ja loput paikallisista tuloista. Kuujjuaqissa kotipaikkaansa pitävä Makivik Corporation edustaa Pohjois-Québecin inuiteja hallituksien ja aluehallintojen yhteistyössä.
Whapmagoostuin cree-intiaanikylä kuuluu osana Cree Regional Authorityyn, joka puolestaan on osa cree-intiaanien suurneuvostoa (Grand Council of the Crees).