Ero sivun ”Kärsäkoiso” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Luokka |
p →Ulkonäkö ja koko: Typo fixing, typos fixed: cm pituis → cm:n pituis using AWB |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
[[Tiedosto:Starr 060906-9001 Solanum rostratum.jpg |thumb|200px|vasen|Kärsäkoison herbaarionäyte. Kuva: Forest Starr & Kim Starr.]] |
[[Tiedosto:Starr 060906-9001 Solanum rostratum.jpg |thumb|200px|vasen|Kärsäkoison herbaarionäyte. Kuva: Forest Starr & Kim Starr.]] |
||
Kärsäkoiso kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Varsi on tyvestä puutunut, tanakka ja haarova. Varressa, lehdissä ja verhiössä on vankkoja, jopa 1 cm pituisia keltaisia piikkejä. Koko kasvissa on vanukemaista hapsi- ja tähtikarvapeitettä. Lehdet ovat pariosaisia. Lehtien liuskat vaihtelevat muodoltaan puikeista soikeisiin ja ovat pariliuskaisia. Pikkuliuskat ovat pyöreäkärkisiä. Kukinto on viuhko. Kukintoperä on yhdiskasvuinen varren kanssa. 3–8 kukkaiset viuhkot sijaitsevat yksittäin paljon lehtihankojen yläpuolella. Verhiö ja teriö ovat hieman vastakohtaisia. Verhiö on kellomainen. Ratasmainen teriö on 2–4 cm leveä ja keltainen. Heteitä on viisi kappaletta ja ne ovat toisiaan vasten kartiomaisena ryhmänä. Niistä neljä ylintä ovat lyhyitä ja keltaisia, alin on pitkä ja punakärkinen. Ponnet ovat kärkirei'illä avautuvia. Suomessa kärsäkoiso kukkii elo-lokakuussa. Pallomainen, keltainen marja on halkaisijaltaan noin senttimetrin.<ref>Retkeilykasvio 1998, s. 372, 374.</ref><ref name="SUURI">Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 526.</ref> |
Kärsäkoiso kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Varsi on tyvestä puutunut, tanakka ja haarova. Varressa, lehdissä ja verhiössä on vankkoja, jopa 1 cm:n pituisia keltaisia piikkejä. Koko kasvissa on vanukemaista hapsi- ja tähtikarvapeitettä. Lehdet ovat pariosaisia. Lehtien liuskat vaihtelevat muodoltaan puikeista soikeisiin ja ovat pariliuskaisia. Pikkuliuskat ovat pyöreäkärkisiä. Kukinto on viuhko. Kukintoperä on yhdiskasvuinen varren kanssa. 3–8 kukkaiset viuhkot sijaitsevat yksittäin paljon lehtihankojen yläpuolella. Verhiö ja teriö ovat hieman vastakohtaisia. Verhiö on kellomainen. Ratasmainen teriö on 2–4 cm leveä ja keltainen. Heteitä on viisi kappaletta ja ne ovat toisiaan vasten kartiomaisena ryhmänä. Niistä neljä ylintä ovat lyhyitä ja keltaisia, alin on pitkä ja punakärkinen. Ponnet ovat kärkirei'illä avautuvia. Suomessa kärsäkoiso kukkii elo-lokakuussa. Pallomainen, keltainen marja on halkaisijaltaan noin senttimetrin.<ref>Retkeilykasvio 1998, s. 372, 374.</ref><ref name="SUURI">Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 526.</ref> |
||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
Versio 14. heinäkuuta 2015 kello 14.27
| Kärsäkoiso | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Solanales |
| Heimo: | Koisokasvit Solanaceae |
| Suku: | Koisot Solanum |
| Laji: | rostratum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Solanum rostratum |
|
| Katso myös | |
Kärsäkoiso (Solanum rostratum, aik. S. cornutum) on yksivuotinen, keltakukkainen ja piikikäs koisokasvi. Kasvi on myrkyllinen.[1]
Ulkonäkö ja koko
Kärsäkoiso kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Varsi on tyvestä puutunut, tanakka ja haarova. Varressa, lehdissä ja verhiössä on vankkoja, jopa 1 cm:n pituisia keltaisia piikkejä. Koko kasvissa on vanukemaista hapsi- ja tähtikarvapeitettä. Lehdet ovat pariosaisia. Lehtien liuskat vaihtelevat muodoltaan puikeista soikeisiin ja ovat pariliuskaisia. Pikkuliuskat ovat pyöreäkärkisiä. Kukinto on viuhko. Kukintoperä on yhdiskasvuinen varren kanssa. 3–8 kukkaiset viuhkot sijaitsevat yksittäin paljon lehtihankojen yläpuolella. Verhiö ja teriö ovat hieman vastakohtaisia. Verhiö on kellomainen. Ratasmainen teriö on 2–4 cm leveä ja keltainen. Heteitä on viisi kappaletta ja ne ovat toisiaan vasten kartiomaisena ryhmänä. Niistä neljä ylintä ovat lyhyitä ja keltaisia, alin on pitkä ja punakärkinen. Ponnet ovat kärkirei'illä avautuvia. Suomessa kärsäkoiso kukkii elo-lokakuussa. Pallomainen, keltainen marja on halkaisijaltaan noin senttimetrin.[2][3]
Levinneisyys
Kärsäkoiso on alkujaan kotoisin Pohjois- ja Keski-Amerikasta. Se on levinnyt tulokaslajina mm. Eurooppaan. Pohjoismaissa sitä tavataan Tanskassa, Etelä-Ruotsissa ja -Suomessa sekä Norjassa lähes koko rannikkoalueella aivan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta.[3] Suomessa kärsäkoiso on satunnainen uustulokas, jota on tavattu lähinnä Lounais-Suomessa.[1] Uusia yksittäisiä havaintoja lajista on tehty Etelä-Savosta ja Raahen tienoilta.[4]
Elinympäristö
Pohjoismaissa kärsäkoison kasvupaikkoja ovat ratapihat, satamat, joutomaat ja pellot.[1][3]
Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003). ISBN 951-31-2924-1