Ero sivun ”Maanviljelyn synty Lähi-idässä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p fix
kalenterivuotta -> vuotta
Rivi 50: Rivi 50:
Ei tiedetä varmaa syytä siihen, miksi maanviljely alkoi Lähi-idässä juuri [[Viime jääkauden päättyminen|jääkauden päättymisen]] aikoihin. Yksi syy siihen saattoivat olla rajut ilmastonmuutokset, jotka muuttivat Lähi-idän ympäristöä välillä kuivaksi, välillä kosteaksi. Jääkauteen liittyneen kovan kuivuuden hellittäessä [[ilmasto]]n lämpeni ja sade lisääntyi koko maapallolla, nimenomaan Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Sahara alkoi kuivua. Noin 12500 eaa. Lähi-idässä oli rannikoilla tammimetsiä, ja muualla kosteaa [[aro]]a<ref name="mmss">Brian M. Fagan: Muinaisen maailman suuret salaisuudet, Otava 2003. ISBN 951-1-18138-6 Luku Mistä maanviljelys alkoi?, sivu 114-</ref>. Arolla eli monia syötäväksi kelpaavia suuria eläimiä. Silloin riista riitti ihmisille ja he asuivat paikoillaan. Tammenterhot ja pistaasipähkinät olivat näitä kasvaville tammimetsävyöhykkellä eräs ravinnon lähde<ref>Fagan 2008, </ref>.
Ei tiedetä varmaa syytä siihen, miksi maanviljely alkoi Lähi-idässä juuri [[Viime jääkauden päättyminen|jääkauden päättymisen]] aikoihin. Yksi syy siihen saattoivat olla rajut ilmastonmuutokset, jotka muuttivat Lähi-idän ympäristöä välillä kuivaksi, välillä kosteaksi. Jääkauteen liittyneen kovan kuivuuden hellittäessä [[ilmasto]]n lämpeni ja sade lisääntyi koko maapallolla, nimenomaan Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Sahara alkoi kuivua. Noin 12500 eaa. Lähi-idässä oli rannikoilla tammimetsiä, ja muualla kosteaa [[aro]]a<ref name="mmss">Brian M. Fagan: Muinaisen maailman suuret salaisuudet, Otava 2003. ISBN 951-1-18138-6 Luku Mistä maanviljelys alkoi?, sivu 114-</ref>. Arolla eli monia syötäväksi kelpaavia suuria eläimiä. Silloin riista riitti ihmisille ja he asuivat paikoillaan. Tammenterhot ja pistaasipähkinät olivat näitä kasvaville tammimetsävyöhykkellä eräs ravinnon lähde<ref>Fagan 2008, </ref>.


Noin 11500 kalenterivuotta eaa. ilmasto oli kosteimmillaan Lähi-idässä<ref name="compark">Maximilian O. Baldia: [http://www.comp-archaeology.org/AgricultureOrigins.htm The Origins of Agriculture] 18.9.2008</ref>. <!--Kosteus huipentui!-- noin 500 radiohiilivuotta ennem nuoremman dryaksen alkua-->, ja sen takia syntyi villiviljalajeja jotka tuottivat suuria tähkiä. Mutta noin 11&nbsp;000–10&nbsp;600 kalenterivuotta eaa.<ref>Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 116.</ref> ilmasto viileni [[nuorempi dryas|nuorempaan dryaskauteen]], mikä kuivatti ilmastoa Lähi-idässä<ref name="compark" />. Tämä vähensi riistan määrä, ajoi ihmiset vaeltamaan riistan perässä ja lisäsi villiviljan keräilyä. Noin 11&nbsp;000–9&nbsp;500 eaa. vallitsi kuivuus, jolloin ihmiset asuivat mm jokien ja lähteiden lähellä<ref>Fagan 2008, s 171</ref>. Kosteilla paikoilla kasvoi eniten syötäväksi kalpaavia kasveja, ja myös riisteläimet viihtyivät niissä. ilmaston kuivuminen suosi ruohokasveja joita villiviljetkin olivat<ref>Fagan 2008, s 157</ref>. Esimerkiksi Hureyrassa hedelämä ja pähkinät hävisvät 11&nbsp;000 eaa. ilmaston kuivettua, ja villiviljan ja muiden kasvien siementen keräily lisääntyi, ja noin 10&nbsp;600 eaa. viollit perinteiset viljakasvitkin hävisivät sieltä<ref>fagan 2008, s 157</ref>. Viljely alkoikin muualla noin 10&nbsp;000 eaa., jolloin hureyra hylättiin<ref>Fagan 2008, s 158</ref>.
Noin 11500 vuotta eaa. ilmasto oli kosteimmillaan Lähi-idässä<ref name="compark">Maximilian O. Baldia: [http://www.comp-archaeology.org/AgricultureOrigins.htm The Origins of Agriculture] 18.9.2008</ref>. <!--Kosteus huipentui!-- noin 500 radiohiilivuotta ennem nuoremman dryaksen alkua-->, ja sen takia syntyi villiviljalajeja jotka tuottivat suuria tähkiä. Mutta noin 11&nbsp;000–10&nbsp;600 vuotta eaa.<ref>Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 116.</ref> ilmasto viileni [[nuorempi dryas|nuorempaan dryaskauteen]], mikä kuivatti ilmastoa Lähi-idässä<ref name="compark" />. Tämä vähensi riistan määrä, ajoi ihmiset vaeltamaan riistan perässä ja lisäsi villiviljan keräilyä. Noin 11&nbsp;000–9&nbsp;500 eaa. vallitsi kuivuus, jolloin ihmiset asuivat mm jokien ja lähteiden lähellä<ref>Fagan 2008, s 171</ref>. Kosteilla paikoilla kasvoi eniten syötäväksi kalpaavia kasveja, ja myös riisteläimet viihtyivät niissä. ilmaston kuivuminen suosi ruohokasveja joita villiviljetkin olivat<ref>Fagan 2008, s 157</ref>. Esimerkiksi Hureyrassa hedelämä ja pähkinät hävisvät 11&nbsp;000 eaa. ilmaston kuivettua, ja villiviljan ja muiden kasvien siementen keräily lisääntyi, ja noin 10&nbsp;600 eaa. viollit perinteiset viljakasvitkin hävisivät sieltä<ref>fagan 2008, s 157</ref>. Viljely alkoikin muualla noin 10&nbsp;000 eaa., jolloin hureyra hylättiin<ref>Fagan 2008, s 158</ref>.
Toisaalta joidenkin mukaan{{kenen mukaan}} villiviljan luonnolliset kasvuolot heikkenivät mikä johti maanviljelyn alkuun. Uudet ilmastonmuutokset [[preboreaali|preboreaalikauden]] alussa noin 9600 eaa.<ref>Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 117.</ref> aiheuttivat riistan vähenemistä ja maanviljelyyn siirtymisen ja asutuksen paikalleen asettumisen.
Toisaalta joidenkin mukaan{{kenen mukaan}} villiviljan luonnolliset kasvuolot heikkenivät mikä johti maanviljelyn alkuun. Uudet ilmastonmuutokset [[preboreaali|preboreaalikauden]] alussa noin 9600 eaa.<ref>Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 117.</ref> aiheuttivat riistan vähenemistä ja maanviljelyyn siirtymisen ja asutuksen paikalleen asettumisen.
Rivi 78: Rivi 78:
<ref>http://www.shef.ac.uk/archaeology/research/wheat</ref><ref>http://skyeome.net/BenderdeMoll01/thesisImages/Cavalli.JPG</ref>
<ref>http://www.shef.ac.uk/archaeology/research/wheat</ref><ref>http://skyeome.net/BenderdeMoll01/thesisImages/Cavalli.JPG</ref>


Noin 8000-6400 kalenterivuotta eaa. maanviljely levisi laajalle alueelle Lähi-idässä ja Kyprokselle Khirokitiaan, Kreetalle, Kreikkaan ja Etelä-Balkanile asti, jopa Etelä-Albanian rannikolle asti. <ref name="scienceblogs">http://scienceblogs.com/highlyallochthonous/2007/11/the_black_sea_flood_and_the_ri.php,http://scienceblogs.com/highlyallochthonous/2007/11/Neolith_Exp.jpg,The Black Sea 'flood' and the rise of European agriculture, Posted on: November 23, 2007 10:53 AM, by Chris Rowan</ref>
Noin 8000-6400 vuotta eaa. maanviljely levisi laajalle alueelle Lähi-idässä ja Kyprokselle Khirokitiaan, Kreetalle, Kreikkaan ja Etelä-Balkanile asti, jopa Etelä-Albanian rannikolle asti. <ref name="scienceblogs">http://scienceblogs.com/highlyallochthonous/2007/11/the_black_sea_flood_and_the_ri.php,http://scienceblogs.com/highlyallochthonous/2007/11/Neolith_Exp.jpg,The Black Sea 'flood' and the rise of European agriculture, Posted on: November 23, 2007 10:53 AM, by Chris Rowan</ref>


Maanviljely levisi vuoteen 6000 eaa. mennessä laajalle alueelle Lähi-idässä vuoristojen laaksoihin ja aroalueille, joilla sataa yli 200&nbsp;mm vuodessa. Noin 6000 eaa. alettiin viljellä muun muassa pellavaa öljyn ja kankaan raaka-aineeksi. Noin 6000 eaa. kukoisti Pohjois-Mesopotamiassa [[Hassunan kulttuuri]]n alueella, jonka ihmiset asuivat nykyistä muistuttavissa kuutiotaloissa. Nykyinen vehnälajike leipävehnä ilmestyi noin 6000 eaa.<ref>http://archaeology.about.com/od/domestications/a/plant_domestic.htm</ref>
Maanviljely levisi vuoteen 6000 eaa. mennessä laajalle alueelle Lähi-idässä vuoristojen laaksoihin ja aroalueille, joilla sataa yli 200&nbsp;mm vuodessa. Noin 6000 eaa. alettiin viljellä muun muassa pellavaa öljyn ja kankaan raaka-aineeksi. Noin 6000 eaa. kukoisti Pohjois-Mesopotamiassa [[Hassunan kulttuuri]]n alueella, jonka ihmiset asuivat nykyistä muistuttavissa kuutiotaloissa. Nykyinen vehnälajike leipävehnä ilmestyi noin 6000 eaa.<ref>http://archaeology.about.com/od/domestications/a/plant_domestic.htm</ref>
Rivi 88: Rivi 88:
Alueelle syntyi myöhemmin tai siellä vallitsi alusta alkaen seudulle ominainen maanviljelyn ja paimentolaisuuden vastakohtaisuus. Maanviljelijöistä tuli sivilisaation luojia, paimentolaisista sen uhkaajia. Pohjoisen Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa alkoi ns. [[Samarra-kausi|Samarra-kaudella]] kasteluviljely 5400 eaa., josta saatava suuri viljan tuotto johti suurten väestökeskusten ja myöhemmin sivilisaation syntyyn.
Alueelle syntyi myöhemmin tai siellä vallitsi alusta alkaen seudulle ominainen maanviljelyn ja paimentolaisuuden vastakohtaisuus. Maanviljelijöistä tuli sivilisaation luojia, paimentolaisista sen uhkaajia. Pohjoisen Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa alkoi ns. [[Samarra-kausi|Samarra-kaudella]] kasteluviljely 5400 eaa., josta saatava suuri viljan tuotto johti suurten väestökeskusten ja myöhemmin sivilisaation syntyyn.


Noin vuoden 7500–6000 eaa. tienoilla maanviljely alkoi levitä Vähästä-Aasiasta Balkanille ja Kreikkaan sekä muualle Eurooppaan. Maanviljely levisi Kreikan seuduille noin 7500–7000 eaa. ja Keski-Eurooppaan noin 6500 eaa. Eurooppaan leviävä maanviljely oli kaskiviljelyä, joka oli metsille tuhoisaa. Noin 6400&nbsp;5000 kalenterivuotta eaa. maanviljely levisi laajalle alueelle Keski- ja Etelä-Euroopassa, Ranskan pohjoisosia, Britteinsaaria ja Tanskaa lukuun ottamatta<ref name="scienceblogs"/>.
Noin vuoden 7500–6000 eaa. tienoilla maanviljely alkoi levitä Vähästä-Aasiasta Balkanille ja Kreikkaan sekä muualle Eurooppaan. Maanviljely levisi Kreikan seuduille noin 7500–7000 eaa. ja Keski-Eurooppaan noin 6500 eaa. Eurooppaan leviävä maanviljely oli kaskiviljelyä, joka oli metsille tuhoisaa. Noin 6400&nbsp;5000 vuotta eaa. maanviljely levisi laajalle alueelle Keski- ja Etelä-Euroopassa, Ranskan pohjoisosia, Britteinsaaria ja Tanskaa lukuun ottamatta<ref name="scienceblogs"/>.


Pakistaniin Mehrgarhiin maanviljely levisi 7000 eaa. Vuosituhannella 6000&nbsp;5000 eaa. viljely levisi Keski- ja Länsi-Eurooppaan, jonne syntyi megaliittikulttuureja.
Pakistaniin Mehrgarhiin maanviljely levisi 7000 eaa. Vuosituhannella 6000&nbsp;5000 eaa. viljely levisi Keski- ja Länsi-Eurooppaan, jonne syntyi megaliittikulttuureja.

Versio 9. heinäkuuta 2015 kello 19.32

  Maanviljelyn synty Lähi-idässä liittyi luultavasti jääkauden päättymisen aikaisiin ympäristönmuutoksiin. Tästä historian vaiheesta käytetään myös nimitystä Neoliittinen vallankumous. Eräiden arvioiden mukaan maanviljely alkoi ilmaston kuivuessa nuoremmalla dryaskaudella.[1]. Nämä johtivat jollain tavoin maanviljelyn omaksumiseen Hedelmällisen puolikuun alueella. Asiantuntijat kiistelevät yhä viljelyn alun ajankohdasta ja syistä. Ruista saatettiin viljellä Tell Abu Hureyrassa jo noin 11 000 eaa., mutta laajemmalle maanviljely levisi vasta joskus 9000–8500 eaa. niin sanotun PPNA-kauden lopussa tai PPNB-kauden alussa[2].

Maanviljelyn alku Lähi-idässä

Villiviljaa on saatettu siellä viljellä jonkin aikaa, ennen kuin tähkissä näkyvät viljelystä johtuvat muutokset.

Ajatuksia maanviljelyn alun syistä

  • Keidasteoria: Kun ilmasto kuivui, kasvit ja asutus keskittyivät pieniin keitaisiin, joilla ei voinut elää ainakaan suurta määrää riistaa. Ihmisten oli hengissä säilyäkseen pakko alkaa viljellä maata. Peltoja täytyi kastella vedellä keinotekoisesti kanavia kaivaen. Teorian esitteli Raphael Pumpelly vuonna 1908, ja sitä teki tunnetuksi tunnettu arkeologi Gordon Childe. Teoria oli suosittu 1900-luvun alussa. 1900-luvun lopussa ajatusta arvostettiin vähemmän. Uuden arkeologiset löydöt saattavat tukea keidasteoriaa[3].
  • Vuorenrinneteoria: Maanviljely alkoi vuorten rinteillä, missä kasvoi viljeltäväksi sopivia kasveja ja eli kotieläimiksi kesytykseen soveltuvia eläimiä. Sademäärä riitti viljelylle, ja peltojen keinokastelua ei tarvittu. Tämän ajatuksen toi esiin vuonna 1948 Robert Braidwood, ja se on usein esitetty näkemys viljelyn aloittamisen syistä. Jos maanviljely alkoikin keitaissa, se levisi pian muille alueille[3]
  • Juhlimisteoria: Viljaa alettiin viljellä, koska tarvittiin suuri määrä ruokaa erilaisiin juhliin.
  • Väestönkasvuteoria: Kun paikallaan pysyvä väestö kasvoi, siltä loppui riista ja oli pakko alkaa hankkia ravintoa maata viljelemällä.
  • Evoluutioteoria: Maanviljely oli ihmisten ja kasvien tapa selvitä yhdessä hengissä. Mutaatiot synnyttivät runsasravintoisa kasvilajikkeita, joita ihminen suosi ja säilyi niiden avulla hengissä.
  • Ilmaston vakautumisteoria: Ilmaston vakautuminen jääkauden jälkeisellä holoseenilla mahdollisti maanviljelyn.
  • Ilmaston viileneminen jääkauden lopussa mm. hävitti suurriistan ja aiheutti muitakin ympäristön muutoksia, jotka ajoivat ihmiset viljelemään maata.

Yllä esitetyistä ajatuksista voidaan lisäksi rakennella erilaisia yhdistelmiä, joilla voidaan koettaa selittää maanviljelyn syntyä Lähi-idässä.

On kiistelty siitä, että siirryttiinkö viljelyyn ympäristön pakottamana, sattumalta vai esimerkiksi uskonnollisista syistä.lähde? Monesti ollaan sitä mieltä,kenen mukaan? että maanviljely on niin suuritöinen tapa hankkia ravintoa, ettei siihen siirrytty ilman päteviä perusteita. Maanviljelyn pohjana oli huomio, että maahan pistetystä siemenestä itää vilja. Uskotaan viljelyä edeltäneen tehostettu keräily, jossa muun muassa eläimiä estettiin syömästä villiviljaa. Maanviljelyn idea lienee huomattavan vanha, mutta viljelyyn siirryttiin vasta kun luonnonolojen muutokset tekivät sen hyödylliseksi.

Se että varhaisin maanviljely alkoi juuri Lähi-idässä johtui osin siitä, että alueella kasvaa hyvin monia nopeasti evoluutiossa kehittyviä viljalajeja[4].

Viljely saattoi alkaa, kun syntyi villiviljasta poikkeava mutaatio. Normaalisti heinäkasvi levittää siemenensä tuuleen. Siemenet laskeutuvat kauas emokasvista Tällöin saman tyyppiset kasvit kasvavat harvassa ja villilajin kerääjän sato on pieni, jopa niin pieni, ettei voimaperäinen kerääminen kannata[5]. Mutta tapahtuu mutaatioita, joissa siemenet jäävät kasviin tuuleen lentämisen sijasta. Tällöin syntyi kypsiä kauan kestäviä tähkiä. Toinen vaihtoehto on suurijyväinen kasvi, jonka siemenet eivät lennä tuulessa kauas. Nämä kasvit ovat kerääjän kannalta parempia. Näiden siemieniä kerättiin paljon talteen. Niitä saattoi tippua kylään kuljetuksen aikana. Näin villejä, suuritärhäisä kasveja alkoi kasvaa eniten kylien lähellä. Lopulta jyviä alettiin varastoida ja kylvää tarkoituksella.[5]

Hedelmällinen puolikuu

Pääartikkeli: Hedelmällinen puolikuu

Lähi-idän viljelyn ja karjanhoidon varhainen aloittaminen johtui osin siitä, että siellä oli monia villejä viljamaisia kasveja ja kesytyskelpoisia eläimiä. Osin tämä johtui siitä, että alueella on monenlaisia ympäristöjä, joista toiset ovat kuivia ja toiset kosteita. Lähi-idän pohjoisosissa on Turkista Iraniin ulottuva metsäinen vuoristo, jossa on melko kosteaa. Siellä kasvaa suurina saarekkeina Välimerelle tyypillistä, muun muassa tammea ja valkopyökkiä kasvavaa metsää. Alueella sataa yli 400 mm vuodessa, monesti yli 600 mm[6].

Etelämmässä on kuuma ja kuiva autiomaa. Näiden väliin jää Syyriasta Mesopotamian pohjoisosiin ja Iranin vuorten rinteille ulottuva puolikuiva alue, jolla sataa laajalti 200–400 mm. Tätä viljelyyn soveltuvaa aluetta sanotaan Hedelmälliseksi puolikuuksi. Sen eteläpuolella on puoliaavikkoa, jossa sataa noin 100–200 mm. Tämä alue soveltuu ainakin osin lampaiden ja vuohien paimentamiseen. Varsinkin lännessä, mutta osin myös idempänä tuntuu Välimeren vaikutus. Välimeren ilmastolle on tyypillistä kostea talvi ja tukahduttavan kuuma kuiva kesä, millä on oma vaikutuksensa kasvillisuuteen, eläimistöön ja ihmisten kulttuuriin.

Villin ohran ja venhän edeltäjiä kasvoi Etelä-Israelista Libanoniin Kaakkois-Turkin ja Pohjois-Syyrian rajaseudulle ulottuvalla noin 200 kilometrin levyisellä kaistaleella. Tämä viljakaistale jatkui aivan Pohjois-Irakin ja Turkin rajalle ja Iranin Zagrosvuorille asti[7]. Kaistale muistuttaa muodoltaan jossain määrin puolikuun sirppiä. Suuressa osassa tätä aluetta sataa yli 200 mm, paitsi Etelä-Levantissa. Vuohia ja lampaita eli samalla vyöhykkeellä, minkä lisäksi niitä tavattiin laajalla alueella Etelä-Turkissa ja Luoteis-Iranissa[8].

Keidas vaiko aro

Alun perin monet tutkijatkenen mukaan? olivat sitä mieltä että maanviljely alkoi keidasalueilla, eli suurten jokien varsilla, joissa jokien vesi toi viljelyn tarvitsemaa vettä ja lietettä viljakasvien ravinnoksi. Tällainen kaidasalue on muun muassa Mesopotamian alanko. Kun varhaisia maatalouskyliä löytyi myöhemmin vuorilta ja niiden juurilta, väite näytti kumoutuvan. Mutta ennen sadeviljelyä maanviljely saattoi olla keidasviljelyä paikoissa, missä joki laski vuorilta kuivalle alueelle. Uusien tietojen mukaan varhaiset maanviljelyasutukset olisivat aina sijainneet Jerikon tapaan vuorilta virtaavien jokien tai luonnonlähteiden lähellä[3]. Veden lähellä sijaitsivat Netiv Hagdud, Gilgal, Tell Aswadm Abu Hureyra ja Mureybat[9]. Esimerkiksi Jeriko on juuri Juudean kukkuloilta Jordanin laaksoon virtaavan Wadi el-Mafjarin synnyttämän viuhkan pohjoispuolella. Itse Jerikon vieressä on luonnonlähde. Paikka sijaitsee sadeviljelylle sopivan 300 mm sademäärärajan kohdalla[10].

Rajuja ilmaston muutoksia jääkauden lopussa

Ei tiedetä varmaa syytä siihen, miksi maanviljely alkoi Lähi-idässä juuri jääkauden päättymisen aikoihin. Yksi syy siihen saattoivat olla rajut ilmastonmuutokset, jotka muuttivat Lähi-idän ympäristöä välillä kuivaksi, välillä kosteaksi. Jääkauteen liittyneen kovan kuivuuden hellittäessä ilmaston lämpeni ja sade lisääntyi koko maapallolla, nimenomaan Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Sahara alkoi kuivua. Noin 12500 eaa. Lähi-idässä oli rannikoilla tammimetsiä, ja muualla kosteaa aroa[11]. Arolla eli monia syötäväksi kelpaavia suuria eläimiä. Silloin riista riitti ihmisille ja he asuivat paikoillaan. Tammenterhot ja pistaasipähkinät olivat näitä kasvaville tammimetsävyöhykkellä eräs ravinnon lähde[12].

Noin 11500 vuotta eaa. ilmasto oli kosteimmillaan Lähi-idässä[13]. , ja sen takia syntyi villiviljalajeja jotka tuottivat suuria tähkiä. Mutta noin 11 000–10 600 vuotta eaa.[14] ilmasto viileni nuorempaan dryaskauteen, mikä kuivatti ilmastoa Lähi-idässä[13]. Tämä vähensi riistan määrä, ajoi ihmiset vaeltamaan riistan perässä ja lisäsi villiviljan keräilyä. Noin 11 000–9 500 eaa. vallitsi kuivuus, jolloin ihmiset asuivat mm jokien ja lähteiden lähellä[15]. Kosteilla paikoilla kasvoi eniten syötäväksi kalpaavia kasveja, ja myös riisteläimet viihtyivät niissä. ilmaston kuivuminen suosi ruohokasveja joita villiviljetkin olivat[16]. Esimerkiksi Hureyrassa hedelämä ja pähkinät hävisvät 11 000 eaa. ilmaston kuivettua, ja villiviljan ja muiden kasvien siementen keräily lisääntyi, ja noin 10 600 eaa. viollit perinteiset viljakasvitkin hävisivät sieltä[17]. Viljely alkoikin muualla noin 10 000 eaa., jolloin hureyra hylättiin[18].

Toisaalta joidenkin mukaankenen mukaan? villiviljan luonnolliset kasvuolot heikkenivät mikä johti maanviljelyn alkuun. Uudet ilmastonmuutokset preboreaalikauden alussa noin 9600 eaa.[19] aiheuttivat riistan vähenemistä ja maanviljelyyn siirtymisen ja asutuksen paikalleen asettumisen.

Maanviljelyn alku

Monia villejä viljelykasveja kasvaa varsinkin Karacadagin vuoristossa Itä-Turkissa Diyabakirin lähellä, muttei tämä todista että viljely olisi alkanut siellä[20]. tutkimusten mukaan viljan domestikaatio olis vuonut tapahtua jopa muutaman kymmenen vuoden sisään, tai viedä vain muutamia vuosisatoja[21].

Ruista saatettiin viljellä Tell Abu Hureyrassa joskus 11 000 eaa. Mutta maanviljely levisi laajalle vasta noin 8500 eaa. PPNA-kauden lopussa tai PPNB-kauden alussa[22]. Maanviljelyn nopea leviäminen alkoi Lähi-idässä, kun ilmasto kostui jääkauden jälkeen 9500 eaa.[23].

Domestikoidut tetraploidinen emmervehnä ja diploidinen einkornvehnä, ohra ja ruis olivat varmasti viljelyssä noin 8500 eaa. muutamissa Hedelmällisen puolikuun paikoissa, ja ruis ehkä paljon aiemmin Hureyrassa Pohjois-Syyriassa. Noin 8000 eaa. ilmestyivät tetraploidiset ja heksaploidiset vehnät joihin nykyinen leipävehnä ja spelttivehnä kuuluvat. [1]. Ohrakin oli alussa kaksirivistä, myöhemmin kuusirivistä. Harnettä, papuja ja muita palkokasveja alettiin viljellä noin 8000 eaa. Pohjois-Syyrian- Kaakois-Anatolian seuduilla[24].

Kotieläinten kesytyksiä

Lähi-idän neoliittisten asuinpaikkojen iänmääritykset ovat melko epätarkkoja. Varhaisia lampaanjäänteitä on löydetty Zagrosvuorilta Iranista ajalta 10 000-9 000 eaa. Karim Sharirista, Zawi Chemistä ja Shanidarista[25]

  • Lammas noin 8500 eaa. (9000–7000) Irakissa [26]
  • Vuohi noin 7500 eaa. Iranissa, ehkä jo 8000 eaa.[27]
  • Sika noin 7000 eaa. Turkissa
  • Nauta noin 6500 eaa. (8000 eaa.?) Turkissa tai Kreikassa

Maanviljelyn varhainen leviäminen

Maanviljely lähti leviämään heti syntymisensä jälkeen, toki hitaasti. Maanviljelyn leviäminen oli melko hidasta, sillä se edellytti suurta työmäärää, ja ihmiset eivät viitsineet viljellä maata silloin, kun ravinnon sai helpommin metsästämällä. [28][29]

Noin 8000-6400 vuotta eaa. maanviljely levisi laajalle alueelle Lähi-idässä ja Kyprokselle Khirokitiaan, Kreetalle, Kreikkaan ja Etelä-Balkanile asti, jopa Etelä-Albanian rannikolle asti. [30]

Maanviljely levisi vuoteen 6000 eaa. mennessä laajalle alueelle Lähi-idässä vuoristojen laaksoihin ja aroalueille, joilla sataa yli 200 mm vuodessa. Noin 6000 eaa. alettiin viljellä muun muassa pellavaa öljyn ja kankaan raaka-aineeksi. Noin 6000 eaa. kukoisti Pohjois-Mesopotamiassa Hassunan kulttuurin alueella, jonka ihmiset asuivat nykyistä muistuttavissa kuutiotaloissa. Nykyinen vehnälajike leipävehnä ilmestyi noin 6000 eaa.[31]

Monet vanhan ajan ajoituksista (esimerkiksi Jarmon neoliittinen kylä, Jerikon kerrostumat) ovat edelleen kiistanalaisia. Vaikka on käytetty melko tarkkaa C-14 menetelmää, on mahdollista esimerkiksi sekoittaa kerrostumia toisiinsa. Maanviljelyn omaksuminen kehitys oli varsinkin alussa hidasta ja elinkeinorakenne vaihteli huomattavastikin alueesta toiseen. Lampaiden ja vuohien paimentaminen alkoi ennen varsinaista maanviljelyä. Paimentolaisuus lienee lähtöisin Iranista, maanviljely Syyriasta.

Maanviljely levisi pian myös eteläiseen Anatoliaan, josta on löydetty melko suuri, noin 5 000 asukaan asutuskeskus, Catal Hüyük, joka on noin vuodelta 6000 eaa. Ihmiset asuivat neliömäisissä taloissa paikallaan ja palvoivat härkäjumalaa.

Alueelle syntyi myöhemmin tai siellä vallitsi alusta alkaen seudulle ominainen maanviljelyn ja paimentolaisuuden vastakohtaisuus. Maanviljelijöistä tuli sivilisaation luojia, paimentolaisista sen uhkaajia. Pohjoisen Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa alkoi ns. Samarra-kaudella kasteluviljely 5400 eaa., josta saatava suuri viljan tuotto johti suurten väestökeskusten ja myöhemmin sivilisaation syntyyn.

Noin vuoden 7500–6000 eaa. tienoilla maanviljely alkoi levitä Vähästä-Aasiasta Balkanille ja Kreikkaan sekä muualle Eurooppaan. Maanviljely levisi Kreikan seuduille noin 7500–7000 eaa. ja Keski-Eurooppaan noin 6500 eaa. Eurooppaan leviävä maanviljely oli kaskiviljelyä, joka oli metsille tuhoisaa. Noin 6400 5000 vuotta eaa. maanviljely levisi laajalle alueelle Keski- ja Etelä-Euroopassa, Ranskan pohjoisosia, Britteinsaaria ja Tanskaa lukuun ottamatta[30].

Pakistaniin Mehrgarhiin maanviljely levisi 7000 eaa. Vuosituhannella 6000 5000 eaa. viljely levisi Keski- ja Länsi-Eurooppaan, jonne syntyi megaliittikulttuureja.

Katso myös

Lähteet

  • Fagan, Brian: Pitkä kesä. Suomentanut Osmo Saarinen. Ajatus, 2008. ISBN 9789512075959.

Viitteet

  1. ↑ a b First Farmers - The origins of agricultural socities, Peter Bellwood, Blackwell Publishing 2005, ISBN 978-0-631-20565-4, sivu 58 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”fifa” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ fifa, sivu 54-
  3. ↑ a b c Sherratt, Andrew (2005): The Origins of Farming in South-West Asia, ArchAtlas, January 2008, Edition 3. Luettu 26.8.2009
  4. ↑ Tykit, taudit ja teräs, Jared Diamond, Terra Cognita 2003
  5. ↑ a b Gummeruksen suuri maailmanhistoria (osa 1), Gummerus 1988, ISBN 951-20-3262-7. s. 20, Viljelykasvit valikoituvat
  6. ↑ Cultural atlas of Mesopotamia, Oxford 1990, ISBN 0-8160-2218-6. s. 22.
  7. ↑ Mesoatlas, sivu 25
  8. ↑ Mesoatlas, kartta sivu 20
  9. ↑ fifa, sivu 57
  10. ↑ elma, kartta sivu 18
  11. ↑ Brian M. Fagan: Muinaisen maailman suuret salaisuudet, Otava 2003. ISBN 951-1-18138-6 Luku Mistä maanviljelys alkoi?, sivu 114-
  12. ↑ Fagan 2008,
  13. ↑ a b Maximilian O. Baldia: The Origins of Agriculture 18.9.2008
  14. ↑ Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 116.
  15. ↑ Fagan 2008, s 171
  16. ↑ Fagan 2008, s 157
  17. ↑ fagan 2008, s 157
  18. ↑ Fagan 2008, s 158
  19. ↑ Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 117.
  20. ↑ Fagan 2008, s 160
  21. ↑ Fagan 2008, s 163
  22. ↑ Peter Bellwood: First Farmers, The Origins of Agricultural Socities, Blackwell Publishing 2005. s. 58. ISBN 978-0-631-20565-4
  23. ↑ Fagan 2008, s 165
  24. ↑ fifa, sivu 47
  25. ↑ Ihmisen suku: Kivikauden ihmiset, sivu 24
  26. ↑ http://asian-center.net/ancienthistory/ch1.1.html
  27. ↑ www.cs.unc.edu/~weiss/COMP321/civilization.ppt
  28. ↑ http://www.shef.ac.uk/archaeology/research/wheat
  29. ↑ http://skyeome.net/BenderdeMoll01/thesisImages/Cavalli.JPG
  30. ↑ a b http://scienceblogs.com/highlyallochthonous/2007/11/the_black_sea_flood_and_the_ri.php,http://scienceblogs.com/highlyallochthonous/2007/11/Neolith_Exp.jpg,The Black Sea 'flood' and the rise of European agriculture, Posted on: November 23, 2007 10:53 AM, by Chris Rowan
  31. ↑ http://archaeology.about.com/od/domestications/a/plant_domestic.htm
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maanviljelyn_synty_Lähi-idässä&oldid=15057046”