Ero sivun ”Uurainen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
{{Pylväsdiagrammi |
{{Pylväsdiagrammi |
||
|title = Uuraisten väestönkehitys |
|title = Uuraisten väestönkehitys 1980–2015 |
||
|titlebar= #DDD |
|titlebar= #DDD |
||
|width = 600px |
|width = 600px |
Versio 8. heinäkuuta 2015 kello 08.51
Uurainen Urais |
|
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
Kuntanumero | 892 |
Perustettu | 1868 |
Kokonaispinta-ala |
372,25 km² 243:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 347,98 km² |
– sisävesi | 24,27 km² |
Väkiluku |
3 615 201:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 10,39 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 25,3 % |
– 15–64-v. | 54,5 % |
– yli 64-v. | 20,2 % |
Äidinkieli | 2022 [4] |
– suomenkielisiä | 98,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 1,2 % |
Kunnallisvero |
9,00 % 126:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Juha Valkama |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2009–2012[6] • Kesk. • SDP • PS • KD • Kok. |
9 4 4 3 1 |
www.uurainen.fi |
Uurainen (ruots. Urais) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on 3 615 ihmistä (31.12.2023),[2] ja sen pinta-ala on 372,25 km² josta 24,27 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,39 asukasta/km².
Uuraisten naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski.
Kunta tuli tunnetuksi 1970-luvulla, kun sen johtoon valittiin (19. maaliskuuta 1976) Sirpa Rautio Suomen ensimmäiseksi naiskunnanjohtajaksi.[7]
Historiaa
Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801 ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856 ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1058 asukasta, mutta vuonna 1900 väkiluku oli jo 3153 asukasta.[8] Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.[9]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kyliä
Haukimäenkylä, Höytiä, Jokihaara, Kangashäkki, kirkonkylä, Kotaperä, Kummunkylä, Kuukkajärvi, Kyynämöinen, Nyrölä, Hiirola (Uurainen), Tehlo, Oikarisperä, Pirttiperä, Uurainen
Koulut
Kuvia
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
- ↑ Rautio pääsi historian kirjoihin, Jyväskylän lehti
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 269, 555. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Uuraisten kirkko
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uurainen Wikimedia Commonsissa
- Uuraisten kunta
- Tilastokeskus - Uuraisten avainluvut
- Luonnollisen kasvun Uurainen
- Luontopolkuja Uuraisilla
- Uuraisten urheiluseura Raiku
|