Väyryneniitti

Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa fluoriapatiitti. Keltainen mineraali on hienojakoista muskoviittia.

Kaksi väyryneniittinäytettä.

Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) (kemiallinen kaava MnBe(PO₄)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjärven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty GTK:n geologian ja mineralogian professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.

Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.

Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa, ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinänsä ole arvokas, mutta vaikean saatavuutensa vuoksi sen hinta kivikauppiaasta riippuen on yleensä kuitenkin korkea, kuten muidenkin vastaavanlaisten harvinaisten mineraalien.

Heikki Väyrysen sukuseura on ottanut itselleen nimen Väyrysniitti tämän mineraalin mukaan.

Lähteet

• GTK - Geologian tutkimuskeskus
• Hytönen, Kai 1999: Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 951-690-745-8

Aiheesta muualla

• Webmineral: Vayrynenite (engl.)