Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 15: Rivi 15:
| valtuusto-koko = 21
| valtuusto-koko = 21
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2009–2012<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Yle|Nimeke=Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu|Ajankohta=27.10.2008|Osoite=http://www.yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/kunnat/puolueiden_kannatus_kno849.html|Julkaisija=Yleisradio|Luettu=29.3.2008}}</ref><br />&nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]
| valtuusto-puolueet = &nbsp; 2009–2012<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Yle|Nimeke=Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu|Ajankohta=27.10.2008|Osoite=http://www.yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/kunnat/puolueiden_kannatus_kno849.html|Julkaisija=Yleisradio|Luettu=29.3.2008}}</ref><br />&nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]
| valtuusto-paikat = <br />14<br />3<br />2<br />1<br />1
| valtuusto-paikat = <br />14<br />2<br />3<br />1<br />1
| www-osoite = http://www.toholampi.fi/
| www-osoite = http://www.toholampi.fi/
| www-nimi = www.toholampi.fi
| www-nimi = www.toholampi.fi

Versio 24. kesäkuuta 2015 kello 14.23

Toholampi

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°46.5′N, 024°15′E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Kuntanumero 849
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 617,05 km²
187:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 608,98 km²
– sisävesi 8,07 km²
Väkiluku 2 850
222:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 4,68 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,3 %
– 15–64-v. 53,7 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 9,50 %
53:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • KD
 • Kok.

14
2
3
1
1
www.toholampi.fi

Toholampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 850 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 617,05 km2, josta 8,07 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,68 asukasta/km2.

Toholammin naapurikunnat ovat Kannus, Kokkola, Lestijärvi ja Sievi.

Toholammilla toimii SM-kisoissa hyvin menestynyt Toholammin Puhallinorkesteri, joka on myös tehnyt useita merkittäviä soittomatkoja mm. Saksaan, Venäjälle sekä Latviaan ja muualle Baltiaan.

Historia

Ihminen saapui Toholammin seudulle kampakeraamisen kulttuurin aikoihin. Kivikautisia asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta. [7]

1100 jaa. suomalaiset saapuivat saamelaisten erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. Kainulaisiksi ja myöhemmin pirkkalaisiksi nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin Satakunnasta ja Suur-Pirkkalan pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui 1200-luvulla asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa Karkun pitäjän Oravalassa nyk. Oravula. Myös hämäläiset ulottivat eräretkensä Pohjanmaalle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat Päijänteen rannoille.[7]

Toholammin vanhimpana asukkaana voitaneen pitää vuoden 1551 nokkaveroluettelossa ensin kerran mainittua Matti Oravaista. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta 1568 Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna 1570 viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. 1590-luvulla Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui nuijasodasta huolimatta, kun savolaiset muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului Suur-Lohtajaan.[7]

1600-luvulla Toholammin asutuskehitys katkesi Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. 1624 verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien tervametsien löytyvän Kannuksen Mutkalammilta ja Toholammilta. Tervanpoltosta tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi talonpoikia irrottautumaan puhtaasta luontaistaloudesta ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista raudanvalmistusta harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat ankkureita ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. 1700-luvulla rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua.[7]
Toholammin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1665 Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden 1700 rovastintarkastuksessa todettiin, että sade ja lumi löivät kirkonnurkista sisään ja uusi kirkko valmistui 1765 samalle paikalle. Rakennusmestarina toimi kalajokilainen Matti Jylkkä. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo 1665, he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta 18. elokuuta 1775.[7]

1700-luvun alussa Toholammin talomäärä pysyi samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttanut suuret kuolonvuodet ja 1714 alkanut Isoviha. Isonvihan aikana venäläiset tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien 17231808 Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.[7]

Toholammin kirkko

Vaasan läänin kuvernööri tuomitsi 1851 Toholammin ylikyläläisten kannan mukaisesti vanhan kirkon korjauskelvottomaksi ja velvoitti seurakunnan hankkimaan rakennusluvan ja piirustukset uudelle kirkolle. Piirustukset laati arkkitehti Carl Axel Setterberg 1857. Rakennusmestariksi valittiin Jaakko Kuorikoski Kaustiselta. Vanha kirkko hajotettiin uuden kirkon tarpeiksi. Uusi kirkko nousi Kettukankaalle syyskuussa 1861. Toholammista tuli senaatin päätöksellä itsenäinen kirkkoherraseurakunta 1859. Päätös astui voimaan Suur-Lohtajan viimeisen kirkkoherran, rovasti Keckmanin kuoltua 12. marraskuuta 1882. Toholammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin 1883 Sääksmäen kappalainen Johannes Schönberg.[7]

Suomessa annettiin 6. helmikuuta 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti 17. syyskuuta 1865 kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista”, toteaa kappalainen V.F. Lilius pöytäkirjassaan.[7]

Vuonna 1900 Toholammin asukasluku oli 3 674 ja 1910 4 426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa, siirtolaisuus vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosien 1872 1917 välisenä aikana Toholammilta lähti 2 042 ihmistä hakemaan parempaa elämää Amerikasta. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat 18931902. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli 20 tai enemmän siirtolaista tuhatta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat Pohjanmaan Isokyrö, Etelä-Pohjanmaan Kortesjärvi ja Alajärvi. Kun Yhdysvallat alkoi 1920-luvulla rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa Kanadaan. Vähitellen alkoi siirtolaisten määrä vähentyä, tähän syynä oli elintason paraneminen Suomessa.[8]
Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna 1950, jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan maataloudesta vapautuneesta väestöstä. Vuonna 1975 asukkaita oli enää 3828. 1970-luvun lopulla kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4000 asukkaan raja ylitettiin jälleen, 1985 kunnan asukasluku oli 4 070. 1990-luvun alussa koettu lama käänsi Toholammin asukasluvun laskuun ja vuonna 2011 asukkaita oli 3 462.[9]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Toholammin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 967
1985
  
4 064
1990
  
4 087
1995
  
4 023
2000
  
3 797
2005
  
3 667
2010
  
3 480
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Luonto

Toholammin maiseman kolme pääpiirrettä ovat maaston tasaisuus, laajat suot ja kunnan läpi kaakosta luoteeseen virtaavan Lestijoen laakso. Peltoalueet keskittyvät Lestijoen ja sen sivupurojen varsille.[9]

Kallioperä on pääasiassa graniittia, granodioriittia ja gneissiä. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi laajahko gabroalue. Kallioperä on lähes kauttaaltaan maalajien peitossa. Jokilaaksossa on peitteenä savi, laakson sivuilla moreeni, hiekka ja turve, joiden luode–kaakkosuuntainen juovaisuus kuvastaa mannerjään liikkeen suuntaa. Pinnanmuodoiltaan kunta on Pohjanlahteen viettävää tasankoa. Jokilaakson sivuillakin kumpareet ovat matalia ja pehmeäpiirteisiä. Vaihtelevinta maasto on kunnan kaakkoisosassa. Korkein kohouma Raikonharju on Kokkolan rajan tuntumassa.

Toholammilla on suota yli puolet maa-alasta. Suot ovat tyypiltään joko aapa- tai keidassoita. Suuri osa kunnan soista on ojitettu. Turvetuotannon kohteena on alle yksi prosentti suopinta-alasta. Toholammin kaakkoisnurkkaan ulottuu laaja Kivinevan–Tuomikonnevan–Ison Lampinevan soidensuojelualue.[9]

Toholammin tärkein vesistö on runsaskoskinen ja mutkitellen virtaavaa Lestijoki. Sykäräisten eteläpuolella siihen laskee Härkäoja ja kirkonkylän eteläpuolella Sarkoja ja Kivioja. Suurimmat järvet ovat Särkijärvi idässä ja Iso-Hongistonjärvi lounaassa.[9]

Kyliä

  • Alakylä
  • Asiala
  • Kirkonkylä
  • Oikemus
  • Härkäneva
  • Markki
  • Hirvikoski
  • Lamu
  • Määttälä
  • Parhiala
  • Purontaka
  • Sykäräinen

Uskonnolliset yhteisöt

Toholammilla toimii evankelisluterilainen Toholammin seurakunta[11]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[12] Toholammin evankelisen osaston puitteissa[13], herännäisyys[14] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla toimii paikkakunnalla Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys[15].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Toholammin helluntaiseurakunta.[16]

Tunnettuja toholampilaisia

Lähteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Yle: Kunnallisvaalit 2008 tulospalvelu 27.10.2008. Yleisradio. Viitattu 29.3.2008.
  7. a b c d e f g h Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen: Perinnealbumi. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1980. ISBN 951-840-003-2.
  8. Leevi Junkala, Maria Niemelä: Suur-Lohtajan Historia 2. Kokkola: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, 1977. ISBN 951-99109-9-9.
  9. a b c d Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 204. Keuruu: Kustannusosakeyhtiön Otavan painolaitokset, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Toholammin seurakunta Toholammin evankelisluterilainen seurakunta. Viitattu 31.10.2011.
  12. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 31.10.2011.
  13. Toholammin evankelinen osasto Toholammin evankelinen osasto. Viitattu 31.10.2011.
  14. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 31.10.2011.
  15. Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys. Viitattu 31.10.2011.
  16. Toholammin Helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 31.10.2011.

Aiheesta muualla