Isojoen-Honkajoen metsäpalo

Isojoen-Honkajoen metsäpalo alkoi helteisenä sunnuntaina 19. heinäkuuta 1959, kehittyen suurpaloksi.

Palo alkoi Isojoen puolella, leviten yli lääninrajan Honkajoelle. Siellä palo pääosin sitten riehuikin.

Tuho-alueen laajuus oli n. 1700 hehtaaria, pieneltä osalta suota ja hieman peltoa.Isojoen-Honkajoen metsäpalo oli suurin asutuilla alueilla ollut metsätuho sotien jälkeen.

Sammutustöissä oli palokuntia, siviilejä ja asevelvollisia. Varusmiesten toiminta oli ratkaisevan tärkeää, että palo saatiin rajattua.

Hyvänä apuna oli armeijan radiopuhelinkalusto ja ilmatiedustelu, joilla saatiin selvyyttä kaoottiseen tilanteeseen.

Ruokahuollossa oli varuskunnan soppatykkejä, myös siviilit toimivat mahdollisuuksiensa mukaan.

Vaikka kuivuus ja kuuma tuulinen sää vaikeuttivat sammutustöitä, saatiin palo hallintaan.Sammutustyö oli erittäin vaarallista,mutta pahemmilta henkilövahingoilta vältyttiin.

Alueelle ei useinkaan ollut teitä, se myös hankaloitti sammutusveden ja moottoriruiskujen viemistä kohteisiin.Tielinjoja ja raivioita voitiin tehdä nopeasti,kun saatiin kerättyä vielä

vähemmän käytössä olevia moottorisahoja maakunnan kaupoista.

Asutettuja rakennuksia ei tuhoutunut, tulirintamat saatiin rajattua täpärästi.

Jälkivartiointi jatkui viikkoja kytevien turvemaiden takia.

Palanut puusto hakattiin ,metsänuudistus suoritettiin pääosin kylvönä.

Palon jälkiä ei enää ole näkyvissä, metsä on palautunut uudistuneena.

Tietoähde/kuvat:sanomalehti VAASA./1959