Ero sivun ”NHL-kausi 2014–2015” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Inter21 (keskustelu | muokkaukset)
1 608 muokkausta
Inter21 (keskustelu | muokkaukset)
1 608 muokkausta
Rivi 352: Rivi 352:
! Ykköstähtikenttä !!   Pelipaikka   !! Kakkostähtikenttä
! Ykköstähtikenttä !!   Pelipaikka   !! Kakkostähtikenttä
|-
|-
|
| {{Suomen lippu}} [[Tuukka Rask]], Boston Bruins
| align=center | [[maalivahti (jääkiekko)|maalivahti]]
| align=center | [[maalivahti (jääkiekko)|maalivahti]]
|
| {{Venäjän lippu}} [[Semjon Varlamov]], Colorado Avalanche
|-
|-
|
| {{Kanadan lippu}} [[Duncan Keith]], Chicago Blackhawks
| align=center | [[puolustaja]]
| align=center | [[puolustaja]]
|
| {{Kanadan lippu}} [[Shea Weber]], Nashville Predators
|-
|-
|
| {{Slovakian lippu}} [[Zdeno Chára]], Boston Bruins
| align=center | puolustaja
| align=center | puolustaja
|
| {{Kanadan lippu}} [[Alex Pietrangelo]], St. Louis Blues
|-
|-
|
| {{Kanadan lippu}} [[Sidney Crosby]], Pittsburgh Penguins
| align=center | [[keskushyökkääjä]]
| align=center | [[keskushyökkääjä]]
|
| {{Kanadan lippu}} [[Ryan Getzlaf]], Anaheim Ducks
|-
|-
|
| {{Kanadan lippu}} [[Jamie Benn]], Dallas Stars
| align=center | vasen laitahyökkääjä
| align=center | vasen laitahyökkääjä
|
| {{Yhdysvaltain lippu}} [[Joe Pavelski]], San Jose Sharks
|-
|-
|
| {{Kanadan lippu}} [[Corey Perry]], Anaheim Ducks
| align=center | oikea [[laitahyökkääjä]]
| align=center | oikea [[laitahyökkääjä]]
|
| {{Venäjän lippu}} [[Aleksandr Ovetškin]], Washington Capitals
|}<ref name="all-star teams" />
|}<ref name="all-star teams" />


Versio 16. kesäkuuta 2015 kello 12.51

NHL-kausi 2014–2015
Laji jääkiekko
Järjestyksessä oleva kausi 97.
Maa  Yhdysvallat
 Kanada
Joukkueiden määrä 30
Runkosarjan voittaja New York Rangers [1]
Mestari Chicago Blackhawks[2]
Pistepörssin voittaja Jamie Benn [3]
Pudotuspelien pistepörssin voittaja Tyler Johnsson[4]
Pudotuspelien arvokkain pelaaja Duncan Keith[2]

 ← 2013–2014

NHL-kausi 2014–2015 on National Hockey Leaguen 97. kausi. Sen aikana 30 joukkuetta pelasi kukin 82 ottelua. Runkosarja alkoi keskiviikkona 8. lokakuuta 2014 neljällä ottelulla ja päättyi lauantaina 11. huhtikuuta 2015, jolloin ohjelmassa oli 15 ottelua. Runkosarjan päätöskierroksen lisäksi liigan kaikki joukkueet pelasivat samana päivänä kauden ensimmäisenä lauantaina 11. lokakuuta 2014.[5]

Ennen kauden alkua Phoenix Coyotes otti uudeksi nimekseen Arizona Coyotes.[6][7] Nimenmuutos tapahtui virallisesti NHL:n vuoden 2014 varaustilaisuuden aikaan, ja nimenvaihdon myötä joukkueen peliasuihin ja logoon tuli muutoksia kaudeksi 2014–2015. Joukkue tunnettiin nimellä Phoenix Coyotes vuodesta 1996 lähtien. Seuran kesällä 2013 ostanut omistajaryhmä IceArizona kuitenkin halusi, että nimi viittaisi Arizonan osavaltioon kokonaisuudessaan.[6]

Kausi 2014–2015 oli ensimmäinen NHL-kausi, jona Nashville Predatorsin valmentajana ei toiminut Barry Trotz. Sen sijaan Trotz valmensi Washington Capitalsia.[5]

Runkosarjan pistepörssin voitti Dallas Starsia edustanut Jamie Benn. Hän keräsi 82 ottelussa yhteensä 87 tehopistettä, joista 35 oli maaleja ja 52 syöttöpisteitä.[8] Bennin ottelukohtainen pistekeskiarvo 1,06 oli NHL:n runkosarjan pistepörssin voittajalle alhaisin sitten kauden 1947–1948, jolloin Elmer Lach oli kyseisen tilaston kärkinimi, ja jos työsulkukausia ei oteta huomioon, Bennin kokonaispistemäärä oli runkosarjan pistekuninkaan pienin sitten kauden 1967–1968, jolloin Stan Mikita vei Art Ross Trophyn nimiinsä 87 pisteellään.[9]

Runkosarja

Itäinen konfenrenssi

Atlantic-divisioona

# Joukkue O V H ja. H TM PM ME P
1 Montreal Canadiens 82 50 10 22 221 189 +32 110
2 Tampa Bay Lightning 82 50 8 24 262 211 +51 108
3 Detroit Red Wings 82 43 14 25 235 221 +14 100
4 Ottawa Senators 82 43 13 26 238 215 +23 99
5 Boston Bruins 82 41 14 27 213 211 +2 96
6 Florida Panthers 82 38 15 29 206 223 -17 91
7 Toronto Maple Leafs 82 30 8 44 211 262 -51 68
8 Buffalo Sabres 82 23 8 51 161 274 -113 54

[10]

Metropolitan-divisioona

# Joukkue O V H ja. H TM PM ME P
1 New York Rangers 82 53 7 22 252 192 +60 113
2 Washington Capitals 82 45 11 26 242 203 +39 101
3 New York Islanders 82 47 7 28 252 230 +22 101
4 Pittsburgh Penguins 82 43 12 27 221 210 +11 98
5 Columbus Blue Jackets 82 42 5 35 236 250 -14 89
6 Philadelphia Flyers 82 33 18 31 215 234 -19 84
7 New Jersey Devils 82 32 14 36 181 216 -35 78
8 Carolina Hurricanes 82 30 11 41 188 226 -38 71

[10]

New York Rangers voitti NHL:n runkosarjan ensimmäisen kerran sitten kauden 1993–1994, jolloin se vei myös Stanley Cupin.[1][11]

Läntinen konfenrenssi

Central-divisioona

# Joukkue O V H ja. H TM PM ME P
1 St. Louis Blues 82 51 7 24 248 201 +47 109
2 Nashville Predators 82 47 10 25 232 208 +24 104
3 Chicago Blackhawks 82 48 6 28 229 189 +40 102
4 Minnesota Wild 82 46 8 28 231 201 +30 100
5 Winnipeg Jets 82 43 13 26 230 210 +20 99
6 Dallas Stars 82 41 10 31 261 260 +1 92
7 Colorado Avalanche 82 39 12 31 219 227 -8 90

[10]

Pacific-divisioona

# Joukkue O V H ja. H TM PM ME P
1 Anaheim Ducks 82 51 7 24 236 226 +10 109
2 Vancouver Canucks 82 48 5 29 242 222 +20 101
3 Calgary Flames 82 45 7 30 241 216 +25 97
4 Los Angeles Kings 82 40 15 27 220 205 +15 95
5 San Jose Sharks 82 40 9 33 228 232 -4 89
6 Edmonton Oilers 82 24 14 44 198 283 -85 62
7 Arizona Coyotes 82 24 8 50 170 272 -102 56

[10]

Edellisellä kaudella mestaruuden voittanut Los Angeles Kings ei selviytynyt mukaan pudotuspeleihin.[12]

Pelaajatilastot

Runkosarjan pistepörssi

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, ± = plus-miinus, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. ± RM
Benn, JamieJamie Benn Dallas Stars 82 35 52 87 +1 64
Tavares, JohnJohn Tavares New York Islanders 82 38 48 86 +5 46
Crosby, SidneySidney Crosby Pittsburgh Penguins 77 28 56 84 +5 47
Ovetškin, AleksandrAleksandr Ovetškin Washington Capitals 81 53 28 81 +10 58
Voráček, JakubJakub Voráček Philadelphia Flyers 82 22 59 81 +1 78
Bäckström, NicklasNicklas Bäckström Washington Capitals 82 18 60 78 +5 40
Seguin, TylerTyler Seguin Dallas Stars 71 37 40 77 −1 20
Hudler, JiříJiří Hudler Calgary Flames 78 31 45 76 +17 14
Sedin, DanielDaniel Sedin Vancouver Canucks 82 20 56 76 +5 18
Tarasenko, VladimirVladimir Tarasenko St. Louis Blues 77 37 36 73 +27 31

[8]

Pudotuspelit

  Konferenssien puolivälierät Konferenssien välierät Konferenssien finaalit Stanley Cup -finaali
                                     
A1  Montreal Canadiens 4  
VK  Ottawa Senators 2  
  A1  Montreal Canadiens 2  
  A2  Tampa Bay Lightning 4  
A2  Tampa Bay Lightning 4
A3  Detroit Red Wings 3  
  A2  Tampa Bay Lightning 4  
Itäinen konferenssi
  M1  New York Rangers 3  
M1  New York Rangers 4  
VK  Pittsburgh Penguins 1  
  M1  New York Rangers 4
  M2  Washington Capitals 3  
M2  Washington Capitals 4
M3  New York Islanders 3  
  A2  Tampa Bay Lightning 2
  C3  Chicago Blackhawks 4
C1  St. Louis Blues 2  
VK  Minnesota Wild 4  
  C3  Chicago Blackhawks 4
  VK  Minnesota Wild 0  
C2  Nashville Predators 2
C3  Chicago Blackhawks 4  
  C3  Chicago Blackhawks 4
Läntinen konferenssi
  P1  Anaheim Ducks 3  
P1  Anaheim Ducks 4  
VK  Winnipeg Jets 0  
  P1  Anaheim Ducks 4
  P3  Calgary Flames 2  
P2  Vancouver Canucks 2
P3  Calgary Flames 4  

[13][14][15][16][17]

Jokaisesta divisoonasta pudotuspeleihin pääsi kolme parasta seuraa. Lisäksi molemmista konferensseista pudotuspeleihin otettiin runkosarjapisteiden perusteella kaksi seuraavaksi parasta joukkuetta. Näitä neljää kutsuttiin villin kortin joukkueiksi. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella konferenssin runkosarjan voittanut seura kohtasi vähiten pisteitä keränneen villin kortin joukkueen. Konferenssissa toiseksi eniten pisteitä kerännyt divisioonavoittaja puolestaan pelasi toiseksi vähiten pisteitä kerännyttä villin kortin joukkuetta vastaan. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella toisensa kohtasivat myös omassa divisioonassaan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet seurat.[18][19]

Ensimmäisellä kierroksella Los Angeles Kings voitti San Jose Sharksia vastaan pelaamansa ottelusarjan vaikka hävisi sarjan kolme ensimmäistä peliä. NHL:n historiassa vastaavaan saavutukseen oli ylletty vain kolmesti aiemmin. Toronto Maple Leafs voitti ottelusarjansa kolmen ensimmäisen pelin häviämisestä huolimatta 1942, New York Islanders 1975 ja Philadelphia Flyers 2010. Mike Richards ja Jeff Carter pelasivat Flyersissa 2010 ja Kingsissä 2014. Näin ollen heistä tuli ensimmäiset pelaajat, jotka ovat olleet kaksi kertaa mukana 0–3-tappioasemasta ottelusarjan voittoon edenneessä NHL-joukkueessa.[20][21]

Pudotuspelien pistepörssi

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Anže Kopitar Los Angeles Kings 26 5 21 26 14
Jeff Carter Los Angeles Kings 26 10 15 25 4
Justin Williams Los Angeles Kings 26 9 16 25 35
Marián Gáborík Los Angeles Kings 26 14 8 22 6
Patrick Kane Chicago Blackhawks 19 8 12 20 8
Drew Doughty Los Angeles Kings 26 5 13 18 30
Jonathan Toews Chicago Blackhawks 19 9 8 17 8
Ryan McDonagh New York Rangers 25 4 13 17 8
Brandon Saad Chicago Blackhawks 19 6 10 16 6
Martin St. Louis New York Rangers 25 8 7 15 2

[22]

NHL-palkinnot

Stanley Cup:
Presidents’ Trophy:
Prince of Wales Trophy:
Clarence S. Campbell Bowl:
Art Ross Trophy:
Bill Masterton Memorial Trophy:
Calder Memorial Trophy:
Conn Smythe Trophy:
Frank J. Selke Trophy:
Hart Memorial Trophy:
Jack Adams Award:
James Norris Memorial Trophy:
King Clancy Memorial Trophy:
Lady Byng Memorial Trophy:
Ted Lindsay Award:
Mark Messier Leadership Award:
Maurice ”Rocket” Richard Trophy:
NHL Plus/Minus Award:
Vezina Trophy:
William M. Jennings Trophy:

Tähdistökentälliset

Ykköstähtikenttä   Pelipaikka   Kakkostähtikenttä
maalivahti
puolustaja
puolustaja
keskushyökkääjä
vasen laitahyökkääjä
oikea laitahyökkääjä

[23]

Suomalaiset pelaajat

Kenttäpelaajat

Valtteri Filppula, Lightning
Mikko Koivu, Wild
Jussi Jokinen, Penguins
Olli Jokinen, Jets
Aleksander Barkov, Panthers
Mikael Granlund, Wild
Saku Koivu, Ducks
Teemu Selänne, Ducks
Kimmo Timonen, Flyers
Lauri Korpikoski, Coyotes
Olli Määttä, Penguins
Sean Bergenheim, Panthers
Sami Vatanen, Ducks
Tuomo Ruutu, Devils
Sami Salo, Lightning
Ville Leino, Sabres
Erik Haula, Wild
Jesse Joensuu, Oilers
Rasmus Ristolainen, Sabres
Joonas Nättinen, Canadiens
Markus Granlund, Flames
Teemu Pulkkinen, Red Wings
Teuvo Teräväinen, Blackhawks

Maalivahdit

Antti Niemi, Sharks
Kari Lehtonen, Stars
Tuukka Rask, Bruins
Karri Rämö, Flames
Niklas Bäckström, Wild
Antti Raanta, Blackhawks
Pekka Rinne, Predators
Joni Ortio, Flames
Sami Aittokallio, Avalanche

}}

Lähteet

  1. ↑ a b Kautto, Maija: NY Rangers varmisti runkosarjan voiton Yle.fi. 8.4.2015. Yle. Viitattu 12.4.2015.
  2. ↑ a b Blackhawks' Duncan Keith claims Conn Smythe Trophy as playoffs MVP ESPN. 16.5.2015. ESPN. Viitattu 18.6.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Laine, Sami: NHL:n pistekuninkuus ratkesi dramaattisesti – laihin saldo yli 50 vuoteen Yle.fi. 12.4.2015. Yle. Viitattu 12.4.2015.
  4. ↑ 2015 NHL Stanley Cup Playoffs Leaders Hockey Reference. 16.5.2015. Hockey Reference. Viitattu 18.6.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b Winter Classic, rivalries highlight 2014–15 schedule NHL.com. 22.6.2014. NHL. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  6. ↑ a b Phoenix Coyotes to officially change name to Arizona Friday CBC.ca. 23.6.2014. CBC. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi) 
  7. ↑ Lehtonen, Samu: NHL-seura vaihtaa nimensä Yle.fi. 29.1.2014. Yle. Viitattu 2.7.2014.
  8. ↑ a b 2014–2015 – Regular Season – Stats NHL.com. 2015. NHL. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Wyshynski, Greg: Jamie Benn wins NHL scoring title with 8.5 seconds left in season Yahoo Sports. 12.4.2015. NBC Sports Network. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d 2014–2015 Division Standings NHL.com. NHL. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Kautto, Maija: Stepanin osumat ratkaisivat voiton Rangersille Yle.fi. 7.4.2015. Yle. Viitattu 12.4.2015.
  12. ↑ Niemeläinen, Jonne: Hallitseva mestari ei selviytynyt NHL:n pudotuspeleihin Yle.fi. 10.4.2015. Yle. Viitattu 12.4.2015.
  13. ↑ Lyhenne VK tarkoittaa villin kortin joukkuetta. A1 on Atlantic-divisioonan voittaja, P2 Pacific-divisioonassa toiseksi sijoittunut joukkue ja niin edelleen.
  14. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä parit-east ei löytynyt
  15. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä parit-west ei löytynyt
  16. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä jatkuvat ei löytynyt
  17. ↑ Stanley Cup Playoffs NHL.com. NHL. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  18. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä konferenssijako ei löytynyt
  19. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä intro ei löytynyt
  20. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä nhl history ei löytynyt
  21. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä uroteko ei löytynyt
  22. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä pudotuspelien pistepörssi ei löytynyt
  23. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä all-star teams ei löytynyt

Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”p-pelit”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=NHL-kausi_2014–2015&oldid=15010483”