Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 587 muokkausta
p kh
Rivi 24: Rivi 24:


==Museorakennuksen arkkitehtuuri==
==Museorakennuksen arkkitehtuuri==
Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto [[Gesellius, Lindgren, Saarinen]]. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi [[Eliel Saarinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3871 | Nimeke = Eliel Saarinen | Julkaisija = Suomen Arkkitehtuurimuseo | Viitattu = 26.7.2014 }}</ref> Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa [[kansallisromantiikka]]a, ja sisäosat ovat pääasiassa [[jugend]]ia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 139| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref> Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi [[Suomen itsenäistyminen|maan itsenäistymisen]] jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin 2000.
Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto [[Gesellius, Lindgren, Saarinen]]. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi [[Eliel Saarinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3871 | Nimeke = Eliel Saarinen | Julkaisija = Suomen Arkkitehtuurimuseo | Viitattu = 26.7.2014 }}</ref> Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa [[kansallisromantiikka]]a, ja sisäosat ovat pääasiassa [[jugend]]ia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 139| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref> Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi [[Suomen itsenäistyminen|maan itsenäistymisen]] jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin kesällä 2000.


Museon sisääntuloaulan katossa on [[Akseli Gallen-Kallela]]n maalaamat [[Kalevala|Kalevala-aiheiset]] [[fresko|kattofreskot]], joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttely]]n Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.
Museon sisääntuloaulan katossa on [[Akseli Gallen-Kallela]]n maalaamat [[Kalevala|Kalevala-aiheiset]] [[fresko|kattofreskot]], joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttely]]n Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.
Rivi 31: Rivi 31:
=== Perusnäyttely ===
=== Perusnäyttely ===


Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin [[Arkeologia|arkeologinen]] perusnäyttely. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] ja [[kulttuuri]]n kehityksestä [[Keskiaika|keskiajalta]] [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymiseen]]. Maa ja kansa -osa esittelee [[kansankulttuuri]]a.
Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin [[Arkeologia|arkeologinen]] perusnäyttely, joka on auki syyskuuhun 2015 asti. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] ja [[kulttuuri]]n kehityksestä [[Keskiaika|keskiajalta]] [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymiseen]]. Maa ja kansa -osa esittelee [[kansankulttuuri]]a.


Näyttely ”Suomi Finland 1900” esittelee 1. maaliskuuta 2015 asti 1900-luvun Suomea ja suomalaisia. Aarrekammiossa esitellään [[raha]]-, [[mitali]]-, [[kunniamerkki]]-, hopea-, koru- ja [[ase]]kokoelmat. Työpaja VINTTI museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/nayttelyt/perusnayttely | Nimeke = Kansallismuseon perusnäyttely | Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 13.2.2013 | Viitattu = 8.3.2013}}</ref>
Näyttely ”Suomi Finland 1900” esitteli 1. maaliskuuta 2015 asti 1900-luvun Suomea ja suomalaisia. Aarrekammiossa esitellään elokuuhun 2015 asti [[raha]]-, [[mitali]]-, [[kunniamerkki]]-, hopea-, koru- ja [[ase|asekokoelmia]]. Työpaja Vintti museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/nayttelyt/perusnayttely | Nimeke = Kansallismuseon perusnäyttely | Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 13.2.2013 | Viitattu = 8.3.2013}}</ref>
<!--
<!--
=== Vaihtuvat näyttelyt ===
=== Vaihtuvat näyttelyt ===

Versio 8. kesäkuuta 2015 kello 15.05

Kansallismuseo
Osoite Mannerheimintie 34
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°10′30″N, 24°55′55″E
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen
toimiston lopetettua Eliel Saarinen
Rakennuttaja Yleisten rakennusten ylihallitus
Urakoitsija rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Julkisivumateriaali kivi, rappaus
Korkeus torni 58 m[1]
Huoneistoala näyttelytilat yli 3 100 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Hämeen linna, Olavinlinna sekä Louhisaaren, Urajärven ja Alikartanon kartanomuseot.

Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä.

Kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.

Museorakennuksen arkkitehtuuri

Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[2] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[3] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin kesällä 2000.

Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.

Näyttelyt

Perusnäyttely

Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin arkeologinen perusnäyttely, joka on auki syyskuuhun 2015 asti. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen. Maa ja kansa -osa esittelee kansankulttuuria.

Näyttely ”Suomi Finland 1900” esitteli 1. maaliskuuta 2015 asti 1900-luvun Suomea ja suomalaisia. Aarrekammiossa esitellään elokuuhun 2015 asti raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea-, koru- ja asekokoelmia. Työpaja Vintti museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle.[4]

Kuvia Kansallismuseosta

  • Ilvesreliefi
    Ilvesreliefi
  • Kettureliefi
    Kettureliefi
  • Kyntäjäreliefi
    Kyntäjäreliefi
  • Kansallismuseon torni
    Kansallismuseon torni
  • Itäinen reliefi
    Itäinen reliefi
  • Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus.
    Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Salminen, Juho: Räjäytykset tärisyttävät Kansallismuseota, kestääkö torni halkeilematta? Suomen kuvalehti. 1.9.2010 (päiv. 29.11.2013). Viitattu 11.2.2015.
  2. ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  3. ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  4. ↑ Kansallismuseon perusnäyttely 13.2.2013. Museovirasto. Viitattu 8.3.2013.

Kirjallisuutta

  • Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo – kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto, 1981. ISBN 951-9074-63-5.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_kansallismuseo&oldid=14995457”