Ero sivun ”Suomi-neito” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kuvanveiston Suomineidot, +1k, v
tarkennus tuohon, jos hahmoa kerran on käytetty jo 1800-luvulla; kh
Rivi 4: Rivi 4:
Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu [[kansallispuku]]un. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 188| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref> Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista ([[Turku|Turun]] [[Aurajoki|Aurajoen]] mukaan),{{lähde|10.7.2013}} mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito.
Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu [[kansallispuku]]un. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 188| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref> Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista ([[Turku|Turun]] [[Aurajoki|Aurajoen]] mukaan),{{lähde|10.7.2013}} mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito.


Suomi-neito voi myös tarkoittaa Suomen valtion rajoja, jotka muistuttavat naista käsivarsineen (kaksi kättä ennen [[Moskovan välirauha]]a), päineen ja mekkoineen.
Suomi-neito voi myös tarkoittaa Suomen valtion rajoja, jotka kartalla muistuttavat naista käsivarsineen, päineen ja mekkoineen. ”Käsivarsia” oli kaksi vuosina 1921–1944, jolloin [[Petsamo]] kuului Suomeen. Nykyään on jäljellä vain läntinen käsivarsi, joka tunnetaan [[Käsivarren Lappi]]na.


Monien valtioiden suojelijana ja tunnuksena on käytetty naishahmoa jo antiikin ajoista alkaen. Suomi-neito jäljitteleekin klassisia vartalon muotoja lisättynä Suomeen liityvillä vaaleilla hiuksilla ja [[Kansallispuku|kansallispuvulla]].<ref name=skh />
Monien valtioiden suojelijana ja tunnuksena on käytetty naishahmoa jo antiikin ajoista alkaen. Suomi-neito jäljitteleekin klassisia vartalon muotoja lisättynä Suomeen liityvillä vaaleilla hiuksilla ja [[Kansallispuku|kansallispuvulla]].<ref name=skh />


== Kuvanveiston Suomi-neidot ==
== Kuvanveiston Suomi-neidot ==
Suomen vanhimmassa henkilömonumentissa, [[Henrik Gabriel Porthanin patsas|Henrik Gabriel Porthanin patsaassa]] (1864) Turussa kuvasi [[Carl Eneas Sjöstrand]] Suomi-neidoksi tulkitun hahmon. Monumentin oikean puolen sivulla olevien [[medaljonki]]en vasemmanpuoleisessa reliefissä on kuvattu tieteen henki Genius valaisemassa soihdullaan maahan polvistunutta Tiedettä. Hänen edessään olevaa Porthanin uurnan edessä surevaa hahmoa on sanottu Suomi-neidoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wam.fi/public/default.aspx?contentid=56831&nodeid=13067 | Nimeke = Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906) Henrik Gabriel Porthan | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Turun Museokeskus | Ajankohta = 21.8.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun kaupunki | Viitattu = 6.6.2015 | Kieli = }}</ref>
Suomen vanhimmassa henkilömonumentissa, kuvanveistäjä [[Carl Eneas Sjöstrand]]in tekemässä [[Henrik Gabriel Porthanin patsas|Henrik Gabriel Porthanin patsaassa]] (1864) [[Turku|Turussa]] on kuvattu Suomi-neidoksi tulkittu hahmo. Monumentin oikean puolen sivulla olevien [[medaljonki]]en vasemmanpuoleisessa reliefissä on kuvattu tieteen henki Genius valaisemassa soihdullaan maahan polvistunutta Tiedettä. Hänen edessään olevaa Porthanin uurnan edessä surevaa hahmoa on sanottu Suomi-neidoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wam.fi/public/default.aspx?contentid=56831&nodeid=13067 | Nimeke = Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906) Henrik Gabriel Porthan | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Turun Museokeskus | Ajankohta = 21.8.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Turun kaupunki | Viitattu = 6.6.2015 | Kieli = }}</ref>


Suomi-neidoksi kutsutaan usein myös [[Walter Runeberg]]in tekemän kansallisrunoilija [[J.L. Runeberg]]in muistomerkin (1885) jalustassa olevaa naishahmoa, joka valmistui vuonna 1883. Myös vuonna 1894 valmistuneen [[Walter Runeberg]]in [[Aleksanteri II (patsas, Helsinki)|Aleksanteri II:n patsaan]] veistosjalustan osa on lakia kuvaava ''Lex''-osaa, jossa kuvataan karhuntaljaviittaan puettu pitkähiuksinen nainen. Tätäkin hahmoa mainitaan usein Suomi-neidoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=317&sortby=artist | Nimeke = Aleksanteri II | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Julkiset veistokset | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin taidemuseo | Viitattu = 27.2.2015 | Kieli = }}</ref>
Suomi-neidoksi kutsutaan usein myös [[Walter Runeberg]]in [[Helsinki]]in tekemän kansallisrunoilija [[J. L. Runeberg]]in muistomerkin (1885) jalustassa olevaa naishahmoa, joka valmistui vuonna 1883. Myös vuonna 1894 valmistuneen Walter Runebergin toteuttaman [[Aleksanteri II (patsas, Helsinki)|Aleksanteri II:n patsaan]] jalustahahmoihin kuuluu lakia kuvaava ''Lex''-hahmo, joka on edellisen tavoin kuvattu karhuntaljaviittaan puettuna pitkähiuksisena naisena. Tämäkin hahmo mainitaan usein Suomi-neidoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=317&sortby=artist | Nimeke = Aleksanteri II | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Julkiset veistokset | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin taidemuseo | Viitattu = 27.2.2015 | Kieli = }}</ref>


== Suomi-neitoja ==
== Suomi-neitoja ==
Rivi 22: Rivi 22:


== Lähteet==
== Lähteet==
⚫
{{Viitteet}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Reitala, Aimo | Nimeke=Suomi-neito: Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-1-07430-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Reitala, Aimo | Nimeke=Suomi-neito: Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-1-07430-X}}

===Viitteet===
⚫
{{Viitteet}}


==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 6. kesäkuuta 2015 kello 13.23

Eräs näkemys Suomi-neidosta. Postikortin kuva vuodelta 1906.
Carl Eneas Sjöstrand loi Henrik Gabriel Porthanin patsaan (1864) sivureliefissä Suomi-neidoksi mainitun hahmon.

Suomi-neito on Suomen henkilöitymä. Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu kansallispukuun. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.[1] Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista (Turun Aurajoen mukaan),lähde? mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito.

Suomi-neito voi myös tarkoittaa Suomen valtion rajoja, jotka kartalla muistuttavat naista käsivarsineen, päineen ja mekkoineen. ”Käsivarsia” oli kaksi vuosina 1921–1944, jolloin Petsamo kuului Suomeen. Nykyään on jäljellä vain läntinen käsivarsi, joka tunnetaan Käsivarren Lappina.

Monien valtioiden suojelijana ja tunnuksena on käytetty naishahmoa jo antiikin ajoista alkaen. Suomi-neito jäljitteleekin klassisia vartalon muotoja lisättynä Suomeen liityvillä vaaleilla hiuksilla ja kansallispuvulla.[1]

Kuvanveiston Suomi-neidot

Suomen vanhimmassa henkilömonumentissa, kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrandin tekemässä Henrik Gabriel Porthanin patsaassa (1864) Turussa on kuvattu Suomi-neidoksi tulkittu hahmo. Monumentin oikean puolen sivulla olevien medaljonkien vasemmanpuoleisessa reliefissä on kuvattu tieteen henki Genius valaisemassa soihdullaan maahan polvistunutta Tiedettä. Hänen edessään olevaa Porthanin uurnan edessä surevaa hahmoa on sanottu Suomi-neidoksi.[2]

Suomi-neidoksi kutsutaan usein myös Walter Runebergin Helsinkiin tekemän kansallisrunoilija J. L. Runebergin muistomerkin (1885) jalustassa olevaa naishahmoa, joka valmistui vuonna 1883. Myös vuonna 1894 valmistuneen Walter Runebergin toteuttaman Aleksanteri II:n patsaan jalustahahmoihin kuuluu lakia kuvaava Lex-hahmo, joka on edellisen tavoin kuvattu karhuntaljaviittaan puettuna pitkähiuksisena naisena. Tämäkin hahmo mainitaan usein Suomi-neidoksi.[3]

Suomi-neitoja

  • Suomen kartta vuosina 1920–1940.
    Suomen kartta vuosina 1920–1940.
  • Walter Runeberg, Johan Ludvig Runebergin muistomerkki, 1885, yksityiskohta veistosjalustan hahmo Suomi-neito, 1883.
    Walter Runeberg, Johan Ludvig Runebergin muistomerkki, 1885, yksityiskohta veistosjalustan hahmo Suomi-neito, 1883.
  • Walter Runebergin Aleksanteri II:n patsaan (1894) veistosjalustan Lex-hahmo, jota on pidetty Suomi-neitona.
    Walter Runebergin Aleksanteri II:n patsaan (1894) veistosjalustan Lex-hahmo, jota on pidetty Suomi-neitona.
  • Edvard Isto, Hyökkäys, 1899.
    Edvard Isto, Hyökkäys, 1899.

Lähteet

  • Reitala, Aimo: Suomi-neito: Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07430-X.

Viitteet

  1. ↑ a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 188. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  2. ↑ Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906) Henrik Gabriel Porthan Turun Museokeskus. 21.8.2014. Turun kaupunki. Viitattu 6.6.2015.
  3. ↑ Aleksanteri II Julkiset veistokset. Helsingin taidemuseo. Viitattu 27.2.2015.

Katso myös

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomi-neito&oldid=14991256”