Ero sivun ”DNA:n sekvensointi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tynkä/Biologia
+ {{Perinnöllisyystiede}}
Rivi 1: Rivi 1:
{{Perinnöllisyystiede}}
[[Kuva:Radioactive Fluorescent Seq.jpg|thumb|Esimerkki automaattisen DNA-sekvensoinin tuloksesta]]
[[Kuva:Radioactive Fluorescent Seq.jpg|thumb|Esimerkki automaattisen DNA-sekvensoinin tuloksesta]]
'''DNA:n sekvensointi''' on prosessi, jossa määritetään [[nukleotidi]]en tarkka järjestys [[DNA]]-molekyylissä. Se sisältää kaikki menetelmät tai tekniikat, joita käytetään neljän eri emäksen, [[adeniini]]in, [[guaniini]], [[sytosiini]] ja [[tymiini]] (A, G, C,T) järjestyksen muodostaman [[geneettinen koodi|geneettisen koodin]] selvittämisessä. Nopeiden sekvensointimenetelmien kehittyminen on kiihdyttänyt biologian ja lääketieteen kehitystä.
'''DNA:n sekvensointi''' on prosessi, jossa määritetään [[nukleotidi]]en tarkka järjestys [[DNA]]-molekyylissä. Se sisältää kaikki menetelmät tai tekniikat, joita käytetään neljän eri emäksen, [[adeniini]]in, [[guaniini]], [[sytosiini]] ja [[tymiini]] (A, G, C,T) järjestyksen muodostaman [[geneettinen koodi|geneettisen koodin]] selvittämisessä. Nopeiden sekvensointimenetelmien kehittyminen on kiihdyttänyt biologian ja lääketieteen kehitystä.

Versio 4. kesäkuuta 2015 kello 22.07

Esimerkki automaattisen DNA-sekvensoinin tuloksesta

DNA:n sekvensointi on prosessi, jossa määritetään nukleotidien tarkka järjestys DNA-molekyylissä. Se sisältää kaikki menetelmät tai tekniikat, joita käytetään neljän eri emäksen, adeniiniin, guaniini, sytosiini ja tymiini (A, G, C,T) järjestyksen muodostaman geneettisen koodin selvittämisessä. Nopeiden sekvensointimenetelmien kehittyminen on kiihdyttänyt biologian ja lääketieteen kehitystä.

DNA:n ymmärtämisestä on tullut erottamaton osa biologian tutkimukselle samoin kuin useilla sovellusalueilla kuten diagnostiikka, biotekniikka, rikostutkimus ja systematiikka. Nykyaikaisen DNA-sekvensoinnin suuri nopeus on mahdollistanut koko DNA-järjestyksen ja genomin selvittämisen lukuisilta eliömuodoilta ja -lajeilta mukaan lukien ihmisen genomi.

Ensimmäiset DNA-järjestykset pystyttiin selvittämään 1970-luvun alussa kromatografialla. Myöhemmät fluoresenssiin perustuvia automatiosoituja analysointimenetelmiä käyttävät DNA-sekvensserit ovat tehneet DNA:n selvittämisestä nopeampaa ja helpompaa.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.